olenko masentunut?

Vierailija

Ajattelin kysyä teiltä mitä mieltä olette tarviinko jotain hoitoa. Olen nuori nainen en nyt ikääni sano tässä, kuukausi sitten tuntui että olen masentunut tai sen tapaista ollu.. Millään ei ole väliä ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle, itken ilman syytä ja ahdistaa, luulin että tämä voisi mennä ohi mutta sitten alkoi viiltely. Pidän siitä kun satutan itseäni vihaan kehoa ja muutenkin elämä menny huonosti joten se helpottaa oloa, olen puhunut tästä hyvälle ystävälle mutta tuntuu ettei hän tajua ihan minua vaikka kyllä tukenut ja käskenyt lopettaa mutta en pysty hillitsemään itseäni viiltelyn kanssa. Alkoholiakin menee enemmän kuin yleensä mitä otan ja lääkkeitäkin vedän vaikka ei tarviis mutta tuntuu että voisin vaikka kuolla, haluan vain pois tästä maailmasta mutta tavallaan vielä minulla elämä edessä. Tarviinko apua tässä asiassa? toivottasti saan vastauksia..

Kommentit (5)

Vierailija

Hei! Täällä yksi kohtalotoveri. Vielä alle kolmikymppinen, ja masennuksen kanssa olen paininut nyt n. 7 vuotta. Kaikki mahdolliset mielialalääkkeet kokeiltu, ei auta. Olen myös tullut riippuvaiseksi rauhoittavista ja unilääkkeistä.. Eli tässä on kaikki asiat suoraan p¤rseellään.. Olen ollut monta kertaa suljetullakin, itsemurhariskin takia.. Kannattaa ehdottomasti "jo" tuossa vaiheessa lähteä hakemaan apua!! Älä anna sun vaipua tähän helvettiin.. Ymmärrän muuten tuon viiltely-asian täysin! Kun on niin paha olla henkisesti, niin fyysinen kipu jotenkin auttaa, ja mulla se toimi samala rangaistuksena (mutta en tiedä mistä sen rangaistuksen oikein ansaitsin..) Mulla on kädrt täynnä arpia, ja yhteen väliin olin jatkuvasti sairaalassa tikattavana.. Toivon kovasti että haet apua vaikka heti tänään! Kerrot vaan suoraan mikä on tilanne, yhtään sitä kaunistelematta. Tsemppiä sulle!!

Vierailija

Sinulla on sinun oma elämä edessä, ja se elämä on vain sinun.
viiltelyllä oma nimensä ja siltä osalta sat apua oikeilta palstoilta.
Luulen, että lapsuutesi ja vauvaikäsi on sinun viiltelyillesi perusteena.

Hakeudu heti asiaankuuluvaan hoitoon.
Omahoito ei riitä ei varsinkaan ystävien apu tässä vaiheessa. Tunneelämäsi on kovasti vahingoittunut.
Sinä kyllä kykenet paranemaan.

Vierailija

Toivottavasti saat apua mahdollisimman pian. Masennus on itsellenikin tuttua, sairastuin siihen noin seitsemän vuotta sitten ja sain onneksi apua ja hoitoa. Läheiset ihmiset ovat yleensä "enkeleitä", jotka huomaavat sinun tarvitsevan apua, kun et enää ole oma itsesi. Viiltely on minulle "vierasta", mutta tiedän hyvin tunteen, kun haluaa kuolla. Se on jotenkin omituista näin jälkikäteen ajateltuna. Masentuneena vain tulee niin vahva halu kuolemaan.

Toivon sinulle iloa ja valoa, usko pois, kyllä se aurinko paistaa vielä risukasaankin, vaikka se kuulostaakin niin kliseiseltä! Jos opiskelet tai olet töissä niin hakeudu vaikka terveydenhoitajan vastaanotolle. Heidän tehtävänään on auttaa sinua, ja ohjata oikeaan hoitoon.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat