Kalastajan vaimo -bloggaaja rakastui – Johanna Alvestad: ”Olav oli aluksi vähän ärsyttävä”

Kalastajan vaimo -bloggaaja rakastui – Johanna Alvestad: ”Olav oli aluksi vähän ärsyttävä”

"Tykkäämme tehdä asioita yhdessä, olla toisillemme parhaat ystävät ja vanheta yhdessä", Johanna Alvestad sanoo uudesta rakkaudestaan. Kuva: <span class="photographer">Jouni Harala</span>

Kalastajan vaimo -bloggaaja Johanna Alvestadin uusi norjalaisrakas Olav on vanhanaikainen metsurimies, joka leikkaa naiselleen sydämenmuotoisia kurkkusiivuja. – Haluamme vanheta yhdessä, Johanna sanoo.Lue koko juttu

Sivut

Kommentit (154)

Vierailija

Blogin nimen saisi kyllä mahdollisimman pian vaihtaa! Muuten olen niin onnellinen hänen puolestaan! Rakkaus voittaa. Ja lapsetkin kyllä sopeutuvat pikkuhiljaa. Elämä kantaa aina eteenpäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Eikö toimittajia jo hävetä julkaista "kalastajan vaimon" juttuja. Tuntuu että jonkun pitäisi bloggaajaa suojella julkisuudelta, kun ei itse siihen kykene/halua?

Miksi tähänkin on jälleen sotkettu lapset ja heidän tunteet, Eikö lapsilla ole ihan lain suoma oikeus yksityisyyteen? Vai onko äidin viisi minuuttia julkisuudessa tärkeämpää kuin lasten antaminen olla rauhassa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Eikö toimittajia jo hävetä julkaista "kalastajan vaimon" juttuja. Tuntuu että jonkun pitäisi bloggaajaa suojella julkisuudelta, kun ei itse siihen kykene/halua?

Miksi tähänkin on jälleen sotkettu lapset ja heidän tunteet, Eikö lapsilla ole ihan lain suoma oikeus yksityisyyteen? Vai onko äidin viisi minuuttia julkisuudessa tärkeämpää kuin lasten antaminen olla rauhassa.

Lehti haluaa lukijoita ja bloggari rahaa, eipä siinä lapsia keretä ajattelemaan. Mutta kaikkihan jää talteen digitaalisessa muodossa, kalastajan ex-vaimo ja lääkärin ex-heila (harvempi laastari tai niinkuin tässä ilmeisesti, liitosta repäisysuhde kestää) voi käydä lukemassa kommenttejaan myöhemmin, ehkä sitten hieman hävettää.

Vierailija

Outoa, täältä ihan asiallisia kommentteja häviää...
Sensuroidaanko kommentteja jotenkin?
Saako olla muutakin mieltä, kuin että olipas hieno juttu Johannalta jättää vanhat kuviot taakseen kun uusi työpaikkaromanssi syttyi?
Uskaltaako enää puolustaa ihan ok-avioliittoa ja varsinkin ehjää perhettä? Saako sanoa sanaakaan lapsista, jotka ovat vain pienen pienen hetken lapsia, vanhemmista riippuvaisia ja kaipaavat omaa kotia, omaa isää ja omaa äitiä, yhdessä?

Johanna itse sensuroi bloginsa kommenttiosastoa, mutta että täälläkin, sama meininki!!!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kiusallista että blogin nimi on edelleen kalastajan vaimo

Johanna on edelleen Kalastajan vaimo, avioeron harkinta-aika kesken.

Mummo

Voi, voi. Joka yhtään on seurannut Johannan blogia, on huomannut, että Johanna juurikin empaattisena ihmisenä ajattelee kaikkia muita, ennen kuin itseään. Juuri tämä on estänyt revittelyn oikeasta rakkaudesta, koska hän on varovaisena yrittänyt olla astumatta kenenkään varpaille. Tottakai sanonta, kell onni on, sen onnen kätkeköön, koska rakkaus, joka on ihmisille aidointa hyvää, valitettavastivaan se tekee toisille pahaa nähdä. Varsinkin ex-miehelle, lapsille ja sukulaisille, mutta myös faneille, jotka ei ole omasta rakkaudesta enää niin varmoja.
Mielestäni ei ole väärin, jos oma liitto on jo tehtävänsä tehnyt ja kumpikin on valmiita ottamaan uuden suunnan, niin onhan se hienoa antaa rakkaudelle tilaa. Nykyisin on liian paljon ihmisiä,jotka eivät uskalla olla omia itseään, koska pelkää tulla tuomituksi. Monen mielestä pitää kestää aika vaikeitakin ihmissuhteita lapsien takia, joissa on ulkopäin katsottuna suoranaista kidutusta esim. Itsekkyyttä, alkoholia tai vaikkapa työnarkomaania. Ei näitä nähdä ihmisestä heti, vaan se tulee aika yllärinä pitkässä suhteessa ja silloin on pystyttävä katsomaan antaako liitto enää mitään, vaan onko se paikallaan junnaamista. Kun kääntää uuden lehden, niin silloin voi avautua uusia oviakin, ties minne.
Onnea uudelle uusperheelle ja voimia!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tosi surullinen olo... lapset tälläkin onnella maksumiehinä ...

Eiköhän ne lapset kärsi enemmän sellaisten vanhempien kanssa, jotka eivät ole sopiva toisilleen ja arjen täyttää puhumattomuus, riitelyt ja omat elämät. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusallista että blogin nimi on edelleen kalastajan vaimo

Johanna on edelleen Kalastajan vaimo, avioeron harkinta-aika kesken.


Näyttää siltä, että harkinnat on harkittu.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Eikös tuo rakastunut lastensa mieheenkin, eli aika epävarmalla pohjalla tuo loppuelämän vanheneminen...

Onko hänen lapsillaan jo mies :O

Vierailija

[quote=Mummo]Voi, voi. Joka yhtään on seurannut Johannan blogia, on huomannut, että Johanna juurikin empaattisena ihmisenä ajattelee kaikkia muita, ennen kuin itseään...
Mielestäni ei ole väärin, jos oma liitto on jo tehtävänsä tehnyt ja kumpikin on valmiita ottamaan uuden suunnan, niin onhan se hienoa antaa rakkaudelle tilaa...”

Errr, olen kyllä seurannut Johannan blogia, mutta minulta valitettavasti jäi huomaamatta, miten
a) hän ajattelee KAIKKIA MUITA, ENNEN KUIN ITSEÄÄN, ja
b) että liitto olisi tehtävänsä tehnyt ja KUMPIKIN valmiita ottamaan uuden suunnan...

Jos olisit umpirehellinen, niin myöntäisit, että lapset eivät taatusti ole koskaan olleet eron kannalla, aviomiehestä nyt puhumattakaan, eikä liitto ollut mitenkään tehtäväänsä tehnyt...
Kysymyksessä on vaan nyt Johannan ikioma hullaantuminen, työpaikkarakkaus, jossa perheellä ei ole osaa eikä arpaa.
Voit puhua ummet ja lammet rakkauden suloisuudesta, mutta siinä rakkaudessa ei ole kysymyksessä muu kuin Johannan oma itsekäs onnen huuma. Kysymyksessä ei ole se rakkaus, jossa luvattiin tahtoa myötä- ja vastoinkäymisissä kunnes kuolema meidät erottaa.

Sorry, että puhun näin suoraan. Johanna oli varmaan liiankin korkealla jalustalla meidän monien silmissä, ja ehkä siksi tämä hienosti verhoiltu aviorikos ja pettäminen ja jättäminen tuntuu niin surkealta.

Vierailija

Jossu itse kiittelee kun kaikki kommentoi aina niin ihanasti. Noh, totuuden näkee nyt täältä. Täälläkin sensuroidaan, mutta vähemmän kuin blogissa. Aikalailla vähemmistönä näyttävät olevan nuo aviorikoksen puolustelijat. ...Eli se jälleen kerran siitä Johannan rehellisyydestä.

Vierailija

Aviorikos! Voi teita naisia.

Olisi kiva karpasena katossa katsella arkeanne. Teidan suurella taidolla valittuja miehia, joiden kanssa on soudettu 18-vuotiaasta lahtien, on hommattu lapset ja perhe-elama on ollut seesteista ja lapset kasvaneet aikuisiksi pateviksi ihmisiksi, koska ette ole eronneet. Vai olisitteko lahteneet, jos olisitte uskaltaneet tai jos olisitte uskoneet, etta joku akaisen muijan haluaisi?

On eri asia olla arvot, johon perustaa elamansa ja aivan toinen olla katkera ja muille pahaa toivova. Katkeruus kertoo ihmisesta vain yhden asian.. tyytymattomyyden omaan elamaansa.

Tulihan se itsellekin yllatyksena kyseinen ero, mutta olen kovin iloinen, ettei sellaista avioeron ja mielen myllerryksia kaikkia jaettu blogissa. Sepa se vasta lyhytnakoista olisi ollut jattaa sellaisia nettiin. Rakastuneet nyt aina ajattelevat vanhenevansa yhdessa. Parisuhde on kuitenkin kahden ihmisen vastuulla. Molempien taytyy haluta panostaa. Itsekin lahtisin jos toinen ei ole kiinnostunut antamaan vastavuoroisesti mitaan ja laittaa itsensa etusijalle.

Vierailija

Miten kauan pari onkaan seurustellut? "Tykkäämme vanheta yhdessä" kuulostaa todella oudolta kun pari ei kerrotun mukaan vielä edes asu yhdessä ja toinen on vielä virallisesti naimisissa edellisen suuren rakkautensa kanssa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miksi, oi Johanna miksi tämä(kin) haastattelu? Mikä saa ihmisen rakentamaan elämästään mies toisensa perään kulissia? Ja sitten kun Olav on historiaa niin hänestäkin tulee yhtäkkiä paha ihminen, kuten Kalastajasta tuli. Vaan onneksi on tuo Kalastaja, joka hoitaa lapset samalla kun Johanna leikki perhettä uuden poikkiksen kanssa.

Kalastajahan kelpaa lapsia hoitamaan. Niin ja kelpasi taloa remontoimaan ja olemaan myös "metsuri", joka rakensi vaimolle pientä kotia ja somaa pesää, että vaimo sai esitellä vaatteita ja meikkejä edestä ja takaa

Vierailija

Ihmeellistä viestien sensuroimatta. Eilen joku oli maininnut, että blogista oikein hehkuu uuden rakkautensa ansiosta. Miksi sellaista ei saisi sanoa? Tai epäillä, että niin hehku kuin kiire suunnitella yhteistä loppuelämääkin johtuisi blogistin mahdollisesta raskaudesta? Vahvistaa epäilyksiä, että asia sensuroidaan.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat