Uusi suhde, ujous..

Vierailija

Erosin loppuvuodesta 2010 avomiehestäni, olimme suhteessa noin 6 vuotta, mies petti ja joi. Tänä kesänä olen kuitenkin tavannut mukavan, itseäni nuoremman, FIKSUN ja RAUHALLISEN (kunnollisen) miehen. Haittana on kuitenkin ujouteni, joka rassaa minua itseäni. Täytyy silti myöntää, ettei tämä mieskään mikään suupaltti ole :)

Olemme muutaman kerran tavanneet tarkoituksella, olemme kuitenkin tienneet toisemme jo aikaisemmin jne. Jutellessamme menemme molemmat välillä hiljaisiksi, päässäni pyörii paljon asioita, mutta en uskalla avata suutani. Voisin melkein kuvitella, että toisella osapuolella on sama "ongelma" :) Tämä ärsyttää minua.... Kaveriporukassani on paljon naispuolisia ihmisiä, jotka menevät ilman ongelmia esim. pokaamaan itselleen miesseuraa. Juttua tulee kuin luonnostaan, mikä minua vaivaa? Vai pelkäänkö vain pilaavani kaiken... Kotiin päästyäni otan melkein heti puhelimen esiin ja laitan miehelle viestiä, huoh. Miksi en voinut sanoa niitä samoja asioita silloin, kun olimme kasvotusten?!

Miten pääsen eroon tästä "vaivasta"?! Molemmat ollaan myönnetty, että pidetään toistemme seurasta ja halutaan kokeilla mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mikä ihme tässä on silloin ongelma....

Kommentit (11)

Vierailija

Edetkää hitaasti. Jos viihdytte keskenänne, niin etsiytykää sellaisiin "rientoihin", joissa ei niin huoli koko ajan katsoa silmiin, se helpottaa. Olet kai varsin nuori. Eikä se pokaaminen, vai mikä se on, ole niin tärkeää heti alkuunsa. Tutustukaa toisiinne kyselemällä ihan tavallisista asioista. Välillänne on selvästi "energinen" lataus.

Vierailija

Niin no, nyt ollaankin oltu muutamana viikonloppuna "riennoissa" ja saatu ehkä hieman paremmin suhde lähenemään, mutta kuten aloitusviestissä mainitsin, tämä mies on rauhallinen. Viihtyy toki menossa mukana, muttei pahemmin taida perustaa alkoholista. Ottaa joskus ja jouluna, itse taas olen kovempi menemään kun tottunut viettämään sinkkuelämää hetken aikaa :) Olen 27 vuotias, mies on 22 vuotias.

Vierailija

ota vaan rauhallisesti. Alkoholin voit sinäkin jättää sinne jouluun nautittavaksi. Kova menijäkin voi rauhoittua ja siten löytää itselleen uusia kiinnostavampia asioita. Minäkin olin kova menemään, ja tanssimaan. Nyt olen jo kauan miehen kanssa, joka ei ollenkaan osaa tanssai, se ei minua häiritse. Pyörähtelen omia aikojani joskus olohuoneessa.

Iän myötä tulee uusia kiinnostuksen alueita. Minäkin olisin voinut käyttää nuorena ajan paremmin muihin asioihin (ei kuitenkaan kaduta), sillä tänään olen ihan erilainen ihminen. Kypsy sinäkin vähitellen. Voitte toinen toisiltanne oppia uusia asioita.
joitakin asioita voit hyvin harrastaa itseksesi tai muiden kanssa, kun taas toisia voitte ruveta harrastamaan yhdessä.

Harvoin sattuu kohdalle nuoria miehiä, jotka eivät viikonloppuisin ole kavereittensa kanssa kaljoilla, vaan viettävät kotielämää tai käyttävät aikansa hyödyllisiin asioihin.

Sinua on saattanut onnistaa kaverisi suhteen. Katselkaa yhdessä ja tarkkailkaa mistä sinä voit luopua tai mitä voit lisätä tavalliseen arkeesi.

Mitä ajattelet?

Vierailija

Rauhallisissa ihmisissä on monia hyviä puolia. Tietysti voisi olla toisiin ihmisiin nähden kiinnostavampaa sellainen mies, joka on kuin partaveitsi ja osaa ulospäin olla toisten mieliksi, mutta sitten kotioloissa onkin sellainen hyvin vaikea tyyppi.
Olospäin teeskentely on kovasti huono asia. sinulla on pettäjätyypistä kokemuksia. Ei varmaan ollut hauskaa loppujen lopuksi sellaisen epärehellisen ihmisen kanssa?

Täytyy laksea yhteen hyvät puolet ihmisessä ja huonot puolet ihmisesä. Minkä takia sitten kannattaa tehdä johtopäätökset minkälaisen ihmisen kanssa on parempi olla.

minulle rehellisyys on tärkeä asia. Ei se ulospäinsuuntautuvuus (tarkoitan sillä toisten ihmisten huvittaminen) ole ollenkaan tärkeää. Minusta ihminen voi olla rauhallinen ja myös hiljainen. Sanotaan, että vakka kantensa valitsee. Toinen voi toista nostaa ja tukea, kun taas toinen voi rauhoittaa toista.

Vierailija

No niin, pitkästä aikaa eksyin tännekin.

Suhde on edennyt ihan mukavasti eteenpäin. Pientä "varautuneisuutta" on edelleen molemmin puolin, ettei uskalla ihan kaikkea sanoa, mitä ajattelee. Mutta tosiaankin, paremmin on alkanut menemään :) Mies vain tekee niin pitkää työpäivää, ettei pahemmin ehditä viettämään aikaa yhdessä, öisin vain nukutaan vierekkäin. Mutta kai se tästä :) Itseäni ei siis haittaa se, että toinen tekee töitä päivät pitkät, ehdin ainakin sopeutumaan rauhassa asiaan.

Vierailija

Ehkä teet ongelma ihan turhasta? Mitä se haittaa, jos ollette molemmat hiljaisia ja ujoja kunhan viihdytte keskenänne. Toinen asia on, jos teillä on koko ajan pingoittunut tunnelma ja kumpikin miettii mielessään mitä voi sanoa jne. Tuokin jäänee piku hiljaa pois kunha kunnolla tutustutte toisiinne ja voitte olla rennosti sitä mitä olette.

Vierailija

Laitoin suhteen jäihin. Mies tekee AIVAN LIIKAA töitä. Ei suostu rauhoittumaan. Ja kun saa muutaman tunnin vapaa-aikaa, menee mielummin omiin harrastuksiinsa. Piste.

Vierailija

Päätös siis tehty ja se on hyväksi havaittu? Mielestäni tässä jutussa ei ollut mitään "ongelmaa" alunperinkään, ihan vain elämää. Piste.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat