”Miksi joillain on vielä tänä päivänä kirjahylly?” 10 äärimmäisen hyvää perustelua
”Miksi joillain on vielä tänä päivänä kirjahylly?” 10 äärimmäisen hyvää perustelua
klo 16:31 | 21.4.2018
Ennen kuin luovut kirjahyllystäsi, lue tämä juttu!Lue koko juttu
Sivut
Kirjahyllyt ovat kotoisia ja kauniita, jos niissä on siis kirjoja. Kohdasta 10 tulee mieleen tapavinkki vuosikymmenten takaa: On epäkohteliasta tutkailla kylässä isäntäväen kirjahyllyä. Ehkäpä tavat ovat jo väljentyneet ja ainakin isäntäväen johdattamana se on hyvä keskustelun aloittaja.
Missä meidän kirjat sitten olisivat, totta kai pitää olla kirjahylly!!
Kirjahylly luo kodikkuutta, tosin vie tilaa ( 10 metriä hyllyjä), mutta ilman ei voi elää. Kissatkin sivistyvät kun nukkuvat hyllyn päällä 😉
Missä mä sitten kirjojani pitäisin ellen hyllyssä? Tosi epäkäytännöllistä ja epäsiistiä, jos ovat laatikoissa, kasseissa ja pinoissa lipastojen päällä, kuten mulla tällä hetkellä remontin takia!
Lisäksi: jo kahden tutkimuksen mukaan lukemansa muistaa paremmin, jos lukee paperilta, ei minkäänlaiselta näytöltä.
Läheskään kaikkia kirjoja ei ole e-kirjoina. Yleisesti ottaen vain uusimmat kirjat saa e-kirjoina.
Yli neljä kymmentä vuotta ja liki neljä kymmentä metriä aivan ihastuttavia kavereita ja ystäviäni, minnekkä ne joutuisivat jos niitten hyllyn hävittämisen, voi eihän nyt missään tapauksessa
Yli neljä kymmentä vuotta ja liki neljä kymmentä metriä aivan ihastuttavia kavereita ja ystäviäni, minnekkä ne joutuisivat jos niitten hyllyn hävittäisin, voi eihän nyt missään tapauksessa, minne minun ystäväni joutuisivat?
Joku aika sitten poimin äspeeärrän roskalaatikosta ystävän, painos määrä oli 1000 kirjaa runoja ja mietteitä, ensimmäinen 100 kirjoittajalle, toinen 100 kustantajalle ja loput 800 niille jotka olivat halunneet ostaa kirjan, alku lehdellä oli kirjan kirjoittajan omakätinen singneeraus, Mika Valtari, kodin tämä ystävä minulta sai muitten ystäväin joukosta.
Vanhin ystävä on jo melko vanha, painovuosi on kunnioitettava 1796 ja vieläkin sitä voi lukea, sisältö on ymmärrettävää ja oikeustajuista, kelpaa hyvin 2000 luvunkin lukijalle opastukseksi ja ohjeeksi.
Ilman muuta! Ongelmana vain kun se alkaa pursuta yli äyräiden eikä tilaa ole enempään.
Meillä on kirjahyllyjä. Paljon.
Ihan kaikkea ei todellakaan saa e-kirjoina, eikä ihan kaikki todellakaan löydy netistä. Niin se vain on.
Meillä on uudessa kodissa, johon tuota pikaa muutamme, seuraava jako: olohuoneessa iso kirjahylly, jossa ns. "arvokirjat" ja niihin liittyviä esineitä (ei turistikrääsää tai 'sisustustavaraa'), kirjastohuoneessa pääosa kirjoista ja työhuoneessa ammattikirjalliduus.
Molemmat meistä on kasvatettu niin, ettei kirjoja heitetä pois tai tuhota, vaan niille etsitään uusi koti. Näin on toimittu ja kirjoja on lähtenyt pakettiautokaupalla - lisää tulee koko ajan!
Voihan nenä! Kun päivät pitkät tuijottelee tietokonetta, puhelinta, telkkaria tai jotain muuta ruutua on rauhoittavaa ottaa käteen ihan oikea kirja, joita säilytetään kirjahyllyssä. Toivon, että vanhemmat lukevat edelleen lapsilleen iltasaduksi paperisia kirjoja, kaikella kunnioituksella e-kirjoja kohtaan. Kirjalla on lapsen käteen aivan oma tuntunsa, se on kiva ottaa käteen ja kääntää sivuja, selata taaksepäin.
Tottakai on kirjahylly. En tykkää yhtään e-kirjoista, joten ihan sama saako niitä, koska haluan lukea oikeita kirjoja.
Kirjoja voi lukea, omistamatta niitä. Käyttää senkin rahan, vaikka heikommassa asemassa olevien auttamiseen. Omistaminen on energian sitomista materiaan, vaikka kyse olisi niin tärkeästä asiasta, kuin kirjoista, joita ei onneksi tarvitse omistaa lukeakseen. Olen tainnut lukea niin paljon, että oppinutkin esim. tämän mitä kirjoitan, siis vapautua omistamisesta.
Turha ihmetellä miksi naistenlehtiä pidetään lukijoita aliarvioivana hömppänä. Ne ovat.
Sivut