Miten irti miehestä

Vierailija

Olen vajaan vuoden tapaillut vaihtelevalla menestyksellä miestä, jonka kanssa ei taida tulla olemaan minkäänlaista tulevaisuutta. Tapasin miehen yli kaksi vuotta sitten töitten kautta. Ensitapaamisella mies vaikutti siltä, kuin olisi tavannut elävän enkelin, eikä kohtelu ole muuttunut sen myötä. Vasta viime kesänä tutustuimme tarkemmin, ja aloite tuli miehen puolelta. Olin ensin itse alkuun hiukan epäileväinen, ja pyöritin useampaa miestä samaan aikaan. Kuitenkin ne toiset jäivät, koska jokin siinä paskiaisessa koukutti niin pahasti.
Juttu loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin ja sekin taas johtui miehen puolelta. Kuitenkin hän piti minuun vielä yhteyttä pienen hiljaisuuden jälkeen ja homma alkoi taas elpyä taas kuivettuakseen uudelleen kasaan. (Kuitenkin tätä kirjoittaessani tajuan jo monet virheet, joita tein - pidin itsestäänselvyytenä, että mies hoitaa yhteydenpidon jne.)

Kuitenkin, olen melko varma, että tämä keissi kannattaa sulkea ja jatkaa eteen päin. Ainoa ongelmani on vain enää ne hiton tunteet, jotka tulevat hiukan jälkijunassa järjen perässä. Itsetuntoni on jotenkin murentunut, enkä pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sitä v..n miestä. Millä tavoin pääsisin eteen päin, koska aina vain palaan itkemään sen perään, ja jo kahdesti olen palannut samaan pyöritykseen takaisin, vaikka tiedän lopputuloksen. Miten pystyn sulkemaan sen kamalan ikävän ja keskittymään muihin miehiin, mitkä eivät kiinnosta hittojakaan? Miten pystyn parantamaan itsetuntoani? Millä pystyn nyt romuttamaan ne ajatukset, ettei kannata jäädä oravanpyörään, koska mies ei sitä pyöritystä lopettamaan pysty?

Kommentit (2)

Vierailija

Ensinnäkin haluan sanoa, että olen todella surullinen puolestasi ja otan osaa. Olen itse kokenut tuollaisen koukuttavan ihmissuhteen. Mies oli niin ihana, että rakastuin häneen ensi tapaamisella. Suhde eteni nopeasti seksiin asti. Sitten hän kuitenkin vähän ajan kuluttua totesi, että pitää minusta kyllä, mutta ei rakasta. Ja kertoi tapailevansa muitakin ja olleensa jo sängyssäkin. Se satutti. Koetin lopettaa suhdetta, mutta en onnistunut, kun on nuo tunteet, niin kuin sinullakin.

Jonkin ajan kuluttua päätin tarkoituksella alkaa tapailla muita, koska suhde satutti minua niin pahasti. Kun sitten tapasin mukavan miehen ja jätin yhteydenpidon tuon miehen kanssa, hän alkoi ottaa uudelleen yhteyttä ja sanoi haluavansa seurustella. Eikö hänen itsetuntonsa vain kestänyt sitä, että lopetin suhteen, näin luulen. Ja kun on nuo tunteet, niin ne on ja niitä vastaan en ruvennut taistelemaan.

Kesti kuitenkin vielä monta kuukautta ja monta loukkausta, kunnes lopullisesti "heräsin". Me olimme nimittäin yhdessä eräänä päivänä ja hän kertoi, että illalla hänellä on treffit toisen kanssa. Miten petollista! Se lopulta riitti minulle. Loukkaannuin ja läksin siltä kuulemalta. Hän yritti sitten taas ottaa yhteyttä, mutta päätin, että en vastaa mihinkään puheluihin. Sitä suosittelen sinullekin. Tee selväksi, että et halua enää jatkaa ja pidä päätöksesi, vaikka se kuinka sattuisi. Omasta puolestani voin kertoa, että sattui sisäisesti todella kovaa. Olin tuskainen ja ahdistunut. Selvisin vakaan päätökseni ja hyvien ystävien avulla. He saivat kuulla tuskastani ja tästä petturimiehestä varmaan ihan liikaakin.

Haluan kertoa sinulle, että tuska helpotti pikkuhiljaa ja yhtenä kesäisenä päivänä huomasin, että löysin sisältäni vähän iloa auringosta ja kesästä. Ja sitä iloa alkoi löytyä lisää joka päivä. Uskon, että tämä on mahdollista sinullekin. Päätät siis päästää irti ja kertoa sen sille toiselle. Ja EHDOTTOMASTI pitää kiinni päätöksestäsi. Olen sitä mieltä, että tuollaiset miehet ovat hurjan hyviä manipuloijia ja siksi heitä ei pidä päästää enää lähelle, sillä he ovat silloin suorastaan vaarallisia ihmisen henkiselle minälle. He repivät ja raastavat itse sitä huomaamatta, omien tarkoitusperiensä hyväksi.

Suosittelen miettimään, mikä on sinulle itsellesi tärkeää hyvän ihmissuhteen lisäksi. Mistä nautit silloin, kun et ole ollut ihmissuhteessa? Olisiko se lukeminen, ystävät, elokuvat, joku harrastus? Minua itseäni on auttanut valtavasti kirjoittaminen kaikista tapahtumista ja tunteista. Lisäksi on auttanut liikunta, minulla mm. uiminen, mutta kävelykin helpottaa hyvin olotilaa. Ja ystävät. Ja rukous. Suosittelen, että keksit itsellesi kivaa tekemistä vapaa-ajaksi, niin et ehdi niin paljon miettiä tuota ihmissuhdetta. Ja jos alat haikailla tuon miehen perään, niin mieti, minkälainen hän on ja kirjoita vaikka paperille hänen kaikki huonot ominaisuutensa ja lue niitä sitten, niin ehkä osaat ajatella järkevästi enemmän kuin tunteella.

Ja tee mielikuvaharjoituksia: Ajattele, kuinka hän on sinua kohdellut ja anna agressiosi ja surusi päästä valloilleen. Voit vapaasti mielikuvissasi lyödäkin häntä tai vaikka pöytää sanomalehdellä ajatellen, että se on hän. Voit kirjoittaa hänelle kirjeitä, kiukkuisia, jäähyväiskirjeitä jne, vaikka niitä ei tietenkään tarvitse lähettää.

Kannattaa myös kirjoitella lappuja seinille, vessanoviin, peiliin jne: Minä olen kaunis ja haluttava. Ansaitsen parempaa kohtelua. Ansaitsen kunnon miehen. Ansaitsen ihanan miehen. En halua sitä petturia/kelvotonta/kutaletta jne. Tänään on hyvä päivä: teen mitä haluan, en sitä, mitä muut haluavat. Ansaitsen rakkautta. Saan kaikkea hyvää. Jne, jne.

Olen iloinen siitä, että olet tiedostanut tilanteesi ja pyrit vapautumaan vaikeasta ihmissuhteesta. Muistan sinua ylöspäin. Ja täältä saat vertaistukea. Kirjoittele sitten, jookos, miten tilanteesi edistyy. Ihanaa kevättä ja kesää sinulle, olet ne ansainnut!

Vierailija

Miksi ihmeessä pidit itsestäänselvyytenä, että mies "hoitaa" yhteydenpidon ? Mitä muuta pidit itsestäänselvyytenä ? t:Mies

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat