71

Kommentit (3)

Vierailija

Minusta tämä sukupuolisensitiivinen kasvatus on käytännössä asian kääntämistä päinvastoin. Tanja Auvisen mielipiteessä en ymmärrä sitä miksi lasta ei niinkään saisi kiittää kiltteydestä jos hän kerran on sitä tai toimii kiltisti. Minun mielestäni se on aivan yhtä hyvä ominaisuus kuin reippauskin tai mikä tahansa muu positiivinen käyttäytymismalli. Minulle tulee tästä sensitiivisyydestä mieleen se, että nimenomaan perinteisesti tyttöihin liitetyt ominaisuudet koetaan jotenkin huonoiksi ja tuota tyttömäistä puolta yritetään vängällä muuksi muuttaa.

En voi välttyä ajattelemasta, että tyttölasten äidin puhetta on se, että poikia pitäisi rohkaista hoivaamaan eikä väkivaltaisuuteen. En tunne ketään poikalasten vanhempia (itseni mukaan lukien), jotka kannustaisivat poikiaan väkivaltaisuuteen, päinvastoin. Uskon, että muissakin perheissä kuin meillä huonosti käyttäytyvät lapset istuvat jäähyllä sukupuoleen katsomatta.

Minusta on melkein ihmisen biologisiin ominaisuuksiin puuttumista väittää ettei tytön ja pojan välillä ole eroa luontojaan ja yrittää muokata heitä samaan muottiin. Vaatteiden värit ja mallit ovat sivuseikkoja tässä asiassa, mutta lasta ja hänen ominaisuuksiaan tulisi kunnioittaa.

Vierailija

Olen samaa mieltä Tipsun kanssa. Koen olevani hyvinkin "rajaton" sekä sukupuoleen että rotuun ja kulttuuriin liittyvissä asioissa. Olen asunut yli puolet aikuisiästäni ulkomailla ja joutunut sopeutumaan eri kulttuureihin - myös sellaisiin, joissa sukupuolten roolijako yhteisössä on huomattavasti "pohjolaa" selkeämpi. Kasvuympäristöni (isäni mm. laittoi lähes aina ruokaa ja puuhasi paljon kotona) ja kulttuurien väliset sopeutumiskokemukseni ovat kehittäneet "tiedostavuuttani" artikkelin aiheena olevissa kysymyksissä. Ehkä hieman yllättäen, juuri siksi, että olen itsekin näitä asioita paljon puntaroinut, en varauksettomasti yhdy Tanja Auvisen ja hänen aatekumppaneidensa näkemyksiin. Näen, että he tekevät toisinaan enemmän hallaa kuin hyvää ajamallensa, sinänsä arvokkaalle asialle.

Mikäli he siis ajavat yksilöiden välistä tasa-arvoa... tämä jää mielestäni toisinaan hieman hämäräksi. On nimittäin niin, että mikäli järjestö (henkilö) todella ajaa YKSILÖIDEN välistä tasa-arvoa ei sukupuolettomuudesta tarvitse tekemällä tehdä eri kysymystä. Miksi näin? Miksi sukupuolettomasta kasvatuksesta on tehty itsetarkoituksellista? Todellinen sukupuoleton kasvatus ei mielestäni artikkelissa esitetyllä tavalla puutu lapsen sukupuoleen - rohkaise tyttöjä pojiksi ja poikia tytöiksi.

Lopuksi vielä avoimuuden nimissä todettakoon, että olen luonnontieteilijä ja myönnän, että maailmankatsomukseni pohjautuu biologisiin faktoihin enemmän kuin humanistiseen teorisointiin. Siten en myöskään, Tipsun tavoin, kiellä biologian osuutta sukupuoli- ym. sosiaalisten roolien muodostumisessa. Ihmisen, kuten eläimenkin, on hyvä olla siinä, missä hän/se tuntee paikkansa luontevaksi. Keinotekoinen/pakotettu muutos aiheuttaa eliölle (bakteerista nisäkkääseen) stressiä.

Vierailija

^Edellisissä kommentoijissa taas nähtiin millaisia sisäsiittoisia ja viiskytluvulle jymähtäneitä vanhoja haaskoja täällä käy. Menkää miehisen miehenne kynnysmatoksi ja ottamaan lauantain kunniaksi turpaan.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat