Otan itteeni liian helposti, apua?

Seuraa 
Liittynyt21.5.2015

Otan itteeni liian helposti, apua?

Suutun ja otan iteeni poikaystävän sanoista / tekemisistä / tekemättäjättämisistä liian helposti. Esimerkiks mä oon meistä se joka haluaa seksiä useammin. Ja voi hyvänen aika jos mies sanoo mun ehotteluille ei. Mulle tulee siitä tosi paha mieli! Ja sitten mies siitä ärsyyntyy jos mä niin pienestä suutun ja kun just sillon mä tarvisin kehuja ettei musta tuntuis siltä et vika on mussa. Ja mun mies ei sillon kovin mies ei oo kovin lohduttavaisella tuulella ja siitä mä otan nokkiini vielä enemmän. Mulla on jossain takaraivossa ajatus et "mies haluaa aina" vaikka tiiänki ettei se oo oikeasti niin. Silti siitä hetkessä tuntuu niin epähaluttavalta, vaikka mies ei todellakaan kieltäydy mitenkään loukkaavasti.

Toinen asia on, että jos en saa hellyydenosoituksia omasta mielestäni tarpeeks musta vähän meinaa tulla kiukkunen ja sitte ainakin suutun jostain ihan olemattomasta.

Auttakaa mua? Ois kiva kuulla muitten kokemuksista!

Kommentit (3)

Vierailija

Mulla ainakin yleinen olotila vaikuttaa tuollaisiin asioihin tosi helposti. Jos olen kireänä töiden takia, saatan suutahtaa kotona mitättömistä pikkuasioista. Puoliso nyt vain on se tyyppi, joka on eniten läsnä ja johon siksi on puuskansa helpoin purkaa. Vaikka se ei reilua olekaan.

Toisaalta voit ajatella myös niin, että ainakaan et elä sellaisessa suhteessa, jossa ei uskaltaisi purkaa tunteitaan ollenkaan...:)

Vierailija

Mä oon ihan samanlainen, tuntuu, että mun aikasemmatkin suhteet on kaatunut samaan ongelmaan, minulla vika on siinä, että huomiota ja hellyyttä niin kovasti kaipaavana, en ehkä huomaakaan, mitä saan. Koko ajan mietin syitä ja tarkoituksia, kai ihan turhaan, enkä muista nauttia yhdessäolosta. Silloin toinenkin äkkiä tympääntyy kun joutuu kokoajan kuuntelemaan kyseenalaistamista. Vaikka toinen välittäisi kuinka, mutta se kokoajan kyseenalaistetaan, niin eihän sitä kukaan jaksa.. :/

Mä koitan nyt nykyisessä suhteessa panostaa itseni kehittymiseen, koitan pystyä luottamaan toisen tunteisiin ja koitan olla kärsivällisempi. Eihän kaikissa asioissa ole kuitenkaan kyse minusta. Parisuhteessa on kaksi ihmistä, minun on ainakin tultava vastaan tässä asiassa. Toisaalta annettava toiselle rauha ja vaatia itse vähemmän. Sen jälkeen huomio on kaksi kertaa suloisempaakin.

Se piristää kun pitää huolta itsestään, hellii jollain naamioilla tai hieronnalla tms. mistä itse nauttii, muistaa panostaa myös itseensä enemmän! :) Mä vielä taistelen omien tuntemusteni kanssa, mutta parisuhteessahan koitetaan sovitella kaksi elämää yhteen, ja se voi viedä aikaa. Joten kärsivällisesti kohti kevättä, auringosta nauttien!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat