Harrastukset vai parisuhde?

Vierailija

Syksyn myötä alkaa taas tavallinen arki, erillaiset kerhot ja harrastuspiirit alkavat taas kokoontua yhteen.Olen itsekkin ilmottautunut tuttuihin käsityöryhmiin missä olen käynyt jo vuosia ja kuulun muutamaan kerhoon. Nyt kuitenkin jo viime talvena alkoi tuntua että harrastukseni veivät liikaa aikaa parisuhteelta.
Aloimme seurustella kesällä-09 ja haluaisin tästä jo jotan pysyvää. Emme asu vielä yhdessä.Hänellä ei itsellään ole kovinkaan harrastuksia,kalastus kesäisin joten talvi-illat menevät television ääressä.Itse olen tottunut katsellessani tekemään samalla jotain käsityötä ja nyt sekin tuntuu pahalta kun hän on paikalla.Olen kuullut hänen sanovan minulle monesti "kun sinulla tuota puuhaa riittää".
Voiko toinen tosiaan loukkaantua jos joka sekuntti ei olla yhdessä,mielipiteitä kiitos!

Kommentit (12)

Vierailija

Kyllä voi loukkaantua! Sehän on viesti hänelle, että hän ei ole sinulle tärkeä, hän ei kiinnosta sinua niinkuin nuo langat tai kirjat.
Oma mieheni sanoo useinkin, että nyt olet kyllä vain minun kanssani, laita kirja sivuun. Ja sitten sylitellään tai vain jutellaan silmäkkäin vähän aikaa. Me olemme jo vanha pari, yhdessä olleet 34 vuotta, mutta edelleen miehelleni on tärkeää, että huomaan hänet täysin ja ilman muuta puuhaa, Ihan samoin minäkin kyllä ajattelen. Ja tälläisiähän lapsetkin ovat; kääntävät päänkin itseään kohti, jos yrittää vastata vain ohimennen samalla muuta tehden ja ajatellen.
Eli jos miehesi on sinulle tärkeä, niin sinulla on myös aikaa vain hänelle. Mieti mitä haluat. Joka sekunttia hän tuskin vaatii...

Vierailija

Kyllä omille harrastuksillekin pitää olla aikaa. Teen pitkää päivää töissä ja minulla on myös pitkä työmatka, olen aina tarvinnut paljon unta. Minulla on nukkumisen ja töissä käymisen jälkeen n. 3 tuntia vapaa-aikaa päivässä. Haluan myös harrastaa, mikä tarkoittaa sitä, että meillä on mieheni kanssa yhteistä aikaa lähinnä viikonloppuisin. En ole kuitenkaan valmis luopumaan harrastuksistani viikolla, koska kaipaan vastapainoa työlle. Viikonlopuisin kaipaisin myös vähän omaa aikaa kotona, jolloin saisin olla ihan rauhassa. Sitä tosin harvemmin on. Jos joutuisin luopumaan harrastuksistani, kun vielä muutenkin kaipaisin välillä vähän omaa aikaa, tilanne olisi minulle täysin sietämätön. Ei kaksi aikuista ihmistä voi roikkua toisissaan koko ajan kiinni.

Vierailija

Toivottavasti olen väärässä, mutta ennustan, että viiden vuoden päästä ette enää ole yhdessä. Miehesi on löytänyt uuden ja sinä harrastat edelleen.
Mieti miksi olet valinnut parisuhteen. Onko harrastus tärkeämpi kuin suhteesi?

Vierailija

Kiitos kun sanoitte jotain.Olen kysellyt asiasta työkavereiltani ja sukulaisilta,heidän mielipide on että ei parisuhde saa mennä siihen että toisen harrastuselämä kuolee kokonaan.Perussääntöjä minusta on että aina olisi annettava toiselle omaa aikaa mutta jos toinen ei sitä tajua en sille mitään mahda.Käsityöt ovat jo lapsesta olleet elämäntapani ja niistä en luovu.Kai se on sitten niin että pilaan aina kaiken ...

Vierailija

Ei voi olla kovin onnellisesta parisuhteesta kysymys, jos täytyy arvuutella voinko tehdä ja harrastaa sitä, tai tätä. Mielestäni onnellinen parisuhde on siinä, että molemmat voi harrastaa itselleen mieluisia asioita, niin yhdessä, kuin erikseen. Onhan toisen tunteiden tukahduttamista, jos häneltä kieltää harrastamasta tai tekemästä jotain mikä ei olekaan minun mieleen. Kun kaksi täysin tuntematonta ihmistä liittäytyy yhteen molemmilla saattaa olla jo aikaisemmasta elämästä monta rakasta harrastusta. Eihän ole ollenkaan varma, että rakastamasi henkilö haluaa ja "pystyy" harrastamaan samoja asioita. Mielestäni on erittäin itsekästä, ja itsekäs ihminen joka voi kieltää kumppanilta omat harrastukset ja omaa aikaa. Eikö rakkaus toiseen perustu juuri siihen, että molemmat kunnioittaa toistensa tekemisiä ja on iloinen kumppaninsa tekemisistä. Olen itse ollut naimisissa yli 40 vuotta ja erittäin onnellinen suhteessani. Aina olemme nauttineet yhdestä olemisesta ja yhdessä harrastamisesta, mutta meillä on myös molemmilla omat juttumme. Jos kokee olonsa onnettomaksi vaan toisen harrastusten vuoksi, ei ole kysymys rakkaudesta , vaan mustasukkaisuudesta ja omistamisen halusta, eikä sellainen suhde mielestäni voi olla kovin terveellä pohjalla. Jätin nyt tässä kirjoituksessani kokonaan huomioimatta, jos toisella osapuolella ei olekaan mitään omia harrastuksia, tai toiveita, vaan saa siitä tyydytyksen kun täyttää kumppanin toiveet, voihan niinkin olla Vai voiko??

Vierailija

Ystäväni käsityöryhmissä ovat juuri sitä mieltä että terveessä parisuhteessa on annettava toiselle omaa aikaa harrastuksiin.Kun kerroin heille noista ensimmäisistä kommenteista että harrastukset suhteen tieltä pois he olivat aivan ihmeissään.Taitaa olla niin että nykyihmisillä ei ole kovinkaan paljon vakituisia harrastuksia,illat kuluu aina televisiota katsellen.Olen käynyt asiaa läpi mieheni kanssa ja ei hän taidakkaan pahastua menoistani.Jos joku asia on "vialla" on se kyettävä puhumaan kuntoon.

Vierailija

Hyvä, tehkää juttu tästä! Ottakaa mukaan myös lasten osuus, eli kuinka lapsi kärsii, kun molemmat vanhemmat ovat aina poissa harrastuksissaan, ja kuinka lapsenkin pitää harrastaa, vaikka hän haluisi vain leikkiä ja olla kotona vanhempiensa kanssa.
Yksi harrastus on harrastamattomuus. Ja se on luksusta, kun ei tarvitse säntäillä paikasta toiseen, vaan saa vain oleilla rauhassa.

Vierailija

Tämä juttuhan lähti siitä, että eka kirjoittaja kysyi, voiko hän tehdä käsitöitä miehen vierellä hänen katsellessa televisiota ja siihen viestiin ainakin minä vastasin. En siihen kuinka monena iltana pitää harrastaa. Huluuttahan on juosta joka ilta jossakin harrastuksissa. Viikossa on 7 päivää ja jos yhden tai kahden illan viikossa haluaa johonkin esm. kansalaisopiston tilaisuuksiin, niin johan on kumma jos avioliitto ei sitä kestä, tai mies ei sitä hyväksy. Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että lapsilla tänään on turhan paljon harrastuksia, eikä omiin leikkeihin jää aikaa, mutta se on sitten taas ihan eri asia, eikä liity mitenkään siihen mistä tämä juttu alkoi.

Vierailija

Kyllä omia harrastuksia saa olla, ja pitää olla. Meillä ongelma on ratkaistu kylläkin niin, että meillä on yhteiset liikuntaharrastukset: juoksu. Samalla jutellaan kaikenlaisista asioista. Yritämme myös harrastaa yhdessä muitakin liikuntalajeja, esim. uinti. Mökkeily kuuluu myös yhteisiin intohimoihimme. Samoin matkustelu. Mutta omia harrastuksia meiltä löytyy myös, jolloin oma aika on todella tärkeää. Yhdessä ollaan oltu yhdeksän vuotta... ja toivottavasti monenmonta vuotta vielä edessä!! =) Yhteisten ja omien harrastusten kera!

Vierailija

Kylla itseaan pitaa paasta toteuttamaan.Jos et,niin sinusta voi tulla katkera,ja siita voi seurata vaikka minkalaisia ongelmia.Tasapaino pitaa loytaa tassakin asiassa,niinkuin muissakin.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat