Artikkelista: "Alkoholisti tarvitsee oman pohjansa"

Kommentit (4)

Vierailija

Hieno ja rehellinen tarina. Niin moni sumuttaa tässä asiassa itseäänkin, sillä on niin noloa myöntää että kärsii alkoholiongelmasta. Pitkäksi venähtäneet illat ja toistuvat muistikatkokset kuuluvat muka asiaan, vaikka totuus on, että monelle on lähes mahdotonta pysyä kohtuudessa. Itse olin sellainen. Kun naisen kohtuukäyttö illan aikana on neljästä viiteen annosta, minulle alkoi vasta maistua siinä vaiheessa ja sammuin usein, ellei juotava loppunut kesken. Yritin todella opetella sitä fiksua ottamista vaikka millä keinoilla, kuten syömällä tukevasti aluksi, pysymällä miedoissa juomissa,, pidin usean kuukauden taukoja. Joskus yritykseni hallita juomistani onnistui, joskus ei. Lopulta päätin, että laitan korkin kiinni lopullisesti. Elämäni tuntuu paljon paremmalta näin. Nukun paremmin eikä kalvava ongelmani enää aiheuta masennusta ja pelkoa. Raittiuteni on jatkunut vasta kolme kuukautta, mutta näin aion jatkaa. Miksi kiusata itseään kun pienet määrät alkoholia aiheuttavat vain levottomuutta ja halun ottaa vielä se kuuluisa yksi drinkki. En mahda sille mitään.Tsemppiä kaikille komuroitsijattarille!

Vierailija

Hieno ja rohkea kirjoitus. Minulla on ongelma ja se on VIININ KULUTUS, odotan päivittäin sitä hetkeä, kun saan avata sen viinipulloni. Ennen puoltapäivää sitä ei voi avata, mutta jo heti puolenpäivän jälkeen on avattava....minulla on pitkä tie edessäni, yritän pitää alkoholittomia päiviä, yritän lenkkeillä ja hoitaa kuntoani niin, ettei kukaan läheisistäni huomaisi, miten se viini maistuukaan mummille. Niin minä olen jo mummi....alkoholisoitumassa pahasti. Tänään päätin, etten ota siis olisikohan tämä se päivä nro 1???

Vierailija

Alkoholi on salakavalasti koukuttava aine. Tiedän tunteen. Mulla se oli siideri. En juonut joka päivä, joskus se jäi yhteen saunajuomaan mutta kun vapaapäivä koitti, piti hakea kaupasta puoli tusinaa. Välillä tuntui, ettei sekään riitä. Aamuisin heräsin viiden aikaan kohmeloon enkä saanut ahdistukseltani nukuttua. Koko päivä meni piloille kun väsytti ja ahdisti. Kauan meni, ennen kuin aloin tajuta, että alkoholi ei rentouta minua, vaan tuo turhaa tuskaa elämääni. Kadehdin niitä ihmisiä, jotka "tietävät rajansa". Minulle tuli harvoin sitä tunnetta, että nyt riittää. Moraalini esti minua "korjailemasta" seuraavana päivänä.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat