Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Suvaitsevaisuus ja avoin mieli ovat ilman muuta antoisan seksielämän perusedellytyksiä. Mutta niin ovat myös mm. vastuullisuus, luottamus ja kokonaisvaltainen kunnioitus kumppania/kumppaneita kohtaan. Olemme kuitenkin ihmisiä emmekä eläimiä, eikö niin? Seksin käsittely tyystin muusta inhimillisestä toiminnasta erillisenä asiana on kovin surullista ja kyynistä.

Satu

Pettäminen ei ole koskaan oikea ratkaisu. Seksittömässä suhteessa voidaan sopia erilaisista ratkaisuista mutta silloin ei ole kysymys pettämisestä vaan yhteisestä sopimuksesta. Pettäminen tarkoittaa aina toisen luottamuksen pettämistä ja parisuhteessa se on murskaavaa. Koko perusturva järkkyy.

Myötätuntoa

Kirjan kirjoittaja ei todellakaan ole seksuaaliterapeutti, jonka hän itsekin onneksi myöntää. On todella kummallista samanaikaisesti väittää kokevansa myötätuntoa petettyjä kohtaan ja olla sitä mieltä, että pettäminen voi olla hyvä vaihtoehto, jos suhteesta on seksi hiipunut tai halut eivät kohtaa. Olen itse varattuna rakastunut toiseen varattuun ihmiseen ja voin vilpittömästi sanoa, että tuo pettämisaspekti oli suhteessa hyvin raskas elementti, kummankin osapuolen mielestä, eikä mikään jännitystä lisäävä tekijä. Luvan antamisenkin kanssa on vähän niin ja näin... Moni varmaan käytännössä ja/tai pakon edessä yrittää suhtautua asiaan sallivasti, mutta enpä jaksa uskoa, että kovin monessa parisuhteessa pettäminen tai maksullinen seksi on mikään suhteen piristysruiske tai pelastus.

Vierailija

Eihän tämä mitään jumalansanaa ole; haastattelu kertoo vain tämän yhden haastatellun ihmisen mielipiteen. Se, ettei hän esimerkiksi usko 40-kymppisten miesten ja naisten seksihaluttomuuteen, on hänen yksipuolinen käsityksensä asiasta. Vaikkei HÄN siihen usko, se voi olla täysin totta jollekulle toiselle. Aika huisia julistaa tietävänsä ihmisten haluamiset sun muut paremmin kuin ihmiset itse.

Eikä pettäminen parisuhteessa todellakaan ole hyvä valinta. Ei vaikka kuinka joku sen puolesta todistelisi.

Paluu menneisyyteen

Luen paljon tämän aihepiirin kirjallisuutta sekä omasta kiinnostuksesta että ymmärtääkseni syvemmin kahta läheistä ihmistä, jotka edustavat marginaalisempaa seksuaalisuutta, mikä ei valitettavasti vielä tänäkään päivänä ole ihan helppoa. Ajatus suvaitsevasta ja ymmärtävästä seksuaalisuutta koskevasta kirjasta tuntui siis kiinnostavalta.

Pettymys oli suuri, kun tutustuin teokseen. Kirja oli tietokirjojen joukossa, mikä oli aivan väärä kategoria. Kyseessä on lähinnä jonkinlainen omiin kokemuksiin perustuva vuodatus, jossa (julkaisemisen perusteeksi?) on muutaman julkisuudesta tunnetun ihmisen puheenvuorot. Ymmärrys ja suvaitsevaisuus tarkoitti opuksessa lähinnä sitä, että keski-ikäinen nainen harrastaa seksiä jopa avioliiton ulkopuolella, myös varattujen miesten kanssa. Havainto, joka oli uusi ehkä 70-luvulla, jolloin kai pettäminenkin oli rohkeaa puuhaa, hohhoijaa.

Onneksi aiheesta löytyy myös oikeasti suvaitsevia ja tähän aikaan istuvia teoksia, joissa ymmärretään seksuaalisuuden arvo, herkkyys ja ilo fyysisten tarpeiden tyydyttämisen lisäksi.

Järki hoi

"Avioliitossani pidin itsestäänselvänä, että puolisollani on oikeus tyydyttää tarpeensa muualla, jos seksiä ei ole. En loukkaantunut, olinhan itse tehnyt samoin." Tässäpä kerta kaikkiaan kuningasajatus, piti oikein lukea kaksi kertaa. Jos on itse käynyt harrastamassa seksiä muualla, niin voisiko mitenkään ollakaan mitään muuta mahdollisuutta kuin sallia vastaava puolisolleen...? Ja nämä molemminpuoliset vieraissakäynnitkö ovat sitten niitä kulmakiviä, joiden varaan rakennetaan hyvä ja läheinen parisuhde? Ja pahimmillaan lapset katsovat vieressä, kun vanhemmat vuorotellen tälläytyvät ja lähtevät seksitreffeille? Joku tässä logiikassa mättää ja pahasti.

Jos vaihtuvat seksikumppanit kiinnostavat, suosittelen sinkkuutta ja suhteita muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Käsityöt voivat myös auttaa pahimpaan turhautumiseen. Muitakin harrastuksia kannattaa harkita. Seksi on parhaimmillaan äärimmäisen nautinnollista, kuten vaikka pullo tai pari viiniä hyvässä seurassa raskaan työviikon jälkeen. Mutta jos se ottaa vallan muun elämän kärsiessä, kyseessä on addiktio.

Vierailija

Pettäminen on henkilökohtainen valinta. Aika huikeaa joutua petetyksi jos haluja on ollut molemminpuolin parisuhteessakin ja aktiviteettia on riittänyt. Onhan nämä jo nähty ja kuultu. "Ei ole seksiä, on vaikeaa kotona." Toisille vain ei sallittu riitä, kielletty hedelmä antaa enemmän, kerta toisensa jälkeen. Sovittaisko etukäteen, niin molemmat osapuolet voisivat nautiskella parisuhteen ulkopuolella?

Vierailija

Mitä jos toinen kiimaisena ja halukkaana odottaa turhaan kotona kun toinen käy vieraissa.. kerta toisensa jälkeen pettyy kun puoliso ei jaksa enää kotona sitten sänkypuuhia kun on jo käynyt muualla. Pettämisen ei pitäisi kuulua parisuhteeseen

Vierailija

Satu kirjoitti:
Pettäminen ei ole koskaan oikea ratkaisu. Seksittömässä suhteessa voidaan sopia erilaisista ratkaisuista mutta silloin ei ole kysymys pettämisestä vaan yhteisestä sopimuksesta. Pettäminen tarkoittaa aina toisen luottamuksen pettämistä ja parisuhteessa se on murskaavaa. Koko perusturva järkkyy.

Olipas hyvin sanottu!!!

Vierailija

Toivottavasti Salla Nazarenko ymmärtää, kuinka surullisella tavalla hän vahvistaa sitä ankeaa ja virheellistä kuvaa, että eronneet naiset vaan metsästävät varattuja miehiä. Ja mainostaa samalla kovasti suvaitsevaisuutta, vaikka sanan merkitys lienee häneltä unohtunut. Sillä tarkoitetaan erilaisten ihmisten ja heidän valintojensa aitoa arvostusta ja kunnioitusta. Missä on Nazarenkon arvostus ja kunnioitus niitä ihmisiä kohtaan, jotka haluavat olla pysyvissä parisuhteissa (vaikka se ei aina ole ihan helppoa)?

Vierailija

Ero on ainoa vaihtoehto. Tai sitten elää liitossa, jossa seksiä ei juuri ole. Pettäminen tai lupa käydä vieraissa on huono vaihtoehto ja kukaan itseään ja toista kunnioittava ei sellaiseen lähde!

Vierailija

Ymmärrän erittäin hyvin ajatuksen siitä, että seksin suhteen ei kannata kangistua kaavoihin, vaan etsiä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kullekin pariskunnalle toimivia ratkaisuja. Mutta tässäpä piilee iso haaste.

Nuo toimivat, ennakkoluulottomat ratkaisut on löydettävä ENNEN kuin parisuhteessa on vaikeuksia, eikä niiden ilmettyä, sillä silloin ollaan jo myöhässä. Ts. esim. avoin suhde voi toimia silloin, kun siitä yhteistuumin sovitaan silloin, kun kaikki on hyvin ja pariskunnan välinen kemia ja luottamus toimii. Silloin se vaan harvemmin tuntuu tarpeelliselta. Vaikeuksien jo alettua ulkopuoliset kuviot taas vaan rikkovat suhdetta lisää - silloin kun luottamus ja usko kumppaniin ja ko. parisuhteeseen on muutenkin jo huomattavasti hatarampi. Parisuhteen haasteista noustaan kohti parempaa siis kahdestaan ja löydetään keskinäinen toimiva yhteys uudestaan. Tai sitten ei nousta, jolloin on uusien ratkaisujen aika. Tästä johtuen yksikään koulutettu pariterapeutti ei parisuhteen haasteiden ratkaisukeinona ehdota parinvaihtoa tai ulkopuolisia rakastajia.

Elämä on

Jos elää kerran maapallolla, se kannattaa elää kunnollisessa suhteessa jossa on myös seksiä.

Meillä oli yli 30 vuoden liiton aikana nolla kertaa vuodessakin seksiä.

Näinkin hiljaista elämää tuli jaksettua kunnes erosimme. Outoakin oudompi kuvio tuli

mukaan. Raskasta aikaa ja näyttää selvästi että minä miehenä tästä kärsin.

Onneksi uskoa ja toivoa on annettu että onhan yhdessä elämässä vielä se toinenkin parisuhde-elämä, ehkä tosi onnellinen seksin täyteinen, läheisyyttä sisältävä elämä.

Tällainen valttikortti kannattaa kaikkien käyttää jos on tyytymätön suhteeseensa. Vielä ei ole itselläni suhdetta koska on niin valtavan hauskaa verrattuna entisiin kuvioihin.

Joka tapauksessa ylikypsä liitto on silloin kun huomaa että kumppani onkin aikanaan

astunut alttarille rahan takia. Nyt kun rahaa ei tule niin, niin tämän päivän treffi palstat paljastavat sen että nykynainen vaatii mieheltä rikkautta, lihaksia, upean auton. Jos ei ole urheilullinen kroppa kunnossa tai et ole riittävän pitkä kuin Ridge Forester niin turha luulla, et käy kaupaksi. Naiset kun ovat niin kauniita ja laihoja mitä taas miehet toivovat.  Aina se ei niin kuitenkaan mene. Ikää tulee, liiat ulkoiset vaatimukset ovat naurettavia.

Olen tavannut naisia varsin paljon jotka luulevat olevansa ns hyvinkin arvokkaita ja että olisin heistä kiinnostunut. No enpähän olekaan ja sepä taitaa olla heille yllätys kun ei mies kiinnostu. Toivoisin että mieskin olisi oikeutettu samanlailla arvostamaan itseään ja pihtaamaan ja torppaamaan naisten lähentelyt, silloin kultakimpaleiksi luulevat naiset (ei kaikki) ymmärtäisivät että eivät ole mitenkään erityisiä.

Minä en edes huolisi ketä vaan, siksi olenkin vuosia katsellut ja huomaan usein löytäväni itseni järkevien naisten seurasta. Keskustelut ovat kivoja avoimia tasapuolisia molempia kunnoittavia. ;)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat