Sivut

Kommentit (20)

pp

Onkohan introvertin käsite tässä ymmärretty täysin väärin. Introvertti ei ole töykeä ja ylimielinen, vaan ujompi, eikä niin sosiaalinen. Vai tarkoittaako MeNaisten mukaan se, että on ujo, eikä niin puhelias sitä, että on siis mulkku?

tuure

Olen törmännyt moneen ulospäinsuuntautuneeseen joka on todella nyrpeä ylimielinen ja töykeä ehkä juuri sen takia että tietää olevansa trandiluonteinen.sisäänpäin kääntyneet miettivät asioita syvemmin.he joutuvat monesti syrjityiksi, ehkä juuri siksi.

Vierailija

Itse taidan olla introvertti, koska väsyn todella helposti ihmismassaan ja melusaasteeseen. Jaksan vähän aikaa muita ihmisiä, mutta tarvitsen hiljaisuutta ja luontoa jaksaakseni taas tehoyhteiskuntaa. Olen ollut tällainen jo pienestä pitäen. Olen empaattinen ja yllätyin, että joidenkin mielestä olenkin ehkä mulkvisti, kun en mahdu nyky-yhteiskunnan asettamiin narsistinormeihin. Toisaalta en jaksa edes välittää muiden mielipiteistä, joten olen ylpeästi se, mikä olen ja se on voivoi niille, joiden mielestä vain tietyntyyppinen ihminen kelpaa.

ps.enkä myös osaa kirjoittaa.

En pidä ihmisistä, en sosiaalisista tilanteista enkä yleensä päästä suustani kohteliaisuuksia. Kuvittelin kaikki nämä vuodet olevani mulkvisti mutta olenkin introvertti ja kiitokset siitä.

Vierailija

Menaiset jälleen sotkee termit niin totaalisesti, ja sen lisäksi hätäisesti kääntää muiden tuottamia tekstejä... ihan oikeasti eikö löydy enää oikeita toimittajia sieltä toimituksesta?

In

Olen introvertti, mutta en kohtele ihmisiä töykeästi, pikemminkin kuuntelen aina kun toinen puhuu loppuun ja olen aina kohtelias ja annan muille tilaa, koska ymmärrän mitä oma tila merkitsee. Joskus saatan sanoa asiat liian suoraan ja ihmiset eivät pidä siitä, mutta se ei ole tahallista ilkeyttä vaan pikemminkin ymmärtämättömyyttä.

Introverttius ei ole tekosyy olla  töykeä, eikä introvertiutta pitäisi sekoittaa "paskapäisyyteen".

introvertti

Introvertit ovat harvoin ujoja, vaan ovat usein vamhemmiten sinut oman hiljaisuutensa tai ajatuksien vilkkauden kanssa. He eivät vain tunne itseään sinuiksi tilanteissa, joissa on paöljon ihmisiä tai ovat keskustelussa keskipisteenä. Jutustelun 1-2 hengen porukoissa ns. oikeista asioista on huomattavasti mielenkiintoisempaa. Tämä ei taas tarkoita sitä, että intro olisi olisi itsekäs, koska monesti keskustelu vaatii vuorovaikutusta ja introvertit ovat yleensä hyviä kuuntelioita;, harkitsevia ja vuorovaikutteisesti keskustelevia.
Introveetti voi viihtyä tapahtumissa, mutta on seuraavina päivinä väsynyt ja vaatii itsekseen, omissa ajatuksissaan oloa.
Eroa mulkvistiin on se, ettei väsyneenä osaa peruskohteliaisuuksia ja muiden ihmisten huomioon ottamista.
Mulkvistia ei tee vie sarkasmi tai hiljaisena oleminen, kun ei ole mitään sanottavaa. Ei vaan ole mitään sanottavaa, miksi pitäisi vastata, jos aiheesta ei ole mielipidettä?
Edelliseen vedoten, ilman vastakkainasetteluun pyrkimistä.
Ekstroverteista löytyy myös mulkvisteja, joilla tuntuu olevan kaikkeen harkitsematon mielipide, joka ilman minkäänlaista toisen ihmisen huomioimista, lauotaan päin näköä.
Introverteissa saattaa olla tosin näitä alkoholin kanssa juopuvia ediootteja, jotka ei osaa olla ihmisten kanssa ilman juomaa ja selvinpäin epäsosiaalisia ärriäisiä.

Vierailija

Introvertti ja asiakaspalvelija. Olen opetellut juttelemaan small talkia ihmisten kanssa, kyllä se on opeteltavissa. Ei ole hyvä lyödä lukkoon  sitä minkälaiseksi ihmiseksi itsensä määrittelee. "Minä olen sellainen joka ei ikinä"  tai "minä se aina".. 
En puhu nyt siitä, että olisi sokea omille tarpeilleen ja mukautuisi aina ympäristön odotuksiin, mutta tuntuu että liian usein ihmiset rajoittavat minuuttaan itse luomallaan identiteetillä, koska eivät halua tai uskalla kokeilla muuta. 

Introvertti ekstrovertin vaatteissa. :D

Hiljaiseloa

En tunnista itseäni puhuttaessa "puhtaasti" introverteistä. Viihdyn yksin ja hiljaisuudessa, mutta juttelen mielelläni vieruskaverin kanssa bussissa. En jaksa puhua puhelimessa ihan vaan hölöttääkseni, mieluiten puhuisin vain asiaa ja that's it. Olen empaattinen, autan aina kun näen jonkun tarvitsevan apua (joku kaatuu, tarvitsee apua kantamuksissa, on eksyneen näköinen, jne.). Silti pidän enemmän eläimistä kuin ihmisistä. Eläin ei osaa olla kiero, ei valehtele ja elää hetkessä. Unelmalomani on ulkoilua, lukemista, hyvää ruokaa ja puolison kanssa vietetty aika, muiden ihmisten seuraa en kaipaa kuin satunnaisesti, kavereita tapaan n. kerran kuukaudessa, usein harvemmin. Ns. sydänystävää minulla ei ole, enkä sellaista kaipaakaan, koska en ole vielä tavannut toista ihmistä, jolle riittäisi jutustelu vain muutaman kerran vuodessa. Nuorena kärsin tästä, yritin väkisin sulautua ekstroverttien maailmaan, nykyään en edes yritä. Olen tällainen kuin olen, enkä muuksi voi muuttua.

Vierailija

pp kirjoitti:
Onkohan introvertin käsite tässä ymmärretty täysin väärin. Introvertti ei ole töykeä ja ylimielinen, vaan ujompi, eikä niin sosiaalinen. Vai tarkoittaako MeNaisten mukaan se, että on ujo, eikä niin puhelias sitä, että on siis mulkku?

Ujous ei liity introversioon. Me introt voimme olla hyvinkin rohkeita ja aloitteellisia, myös porukan keskipisteitä halutessamme. Sen vastapainoksi pitää vaan saada myös omaa aikaa ja rauhaa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat