Sinä ja kirkko - ah vai argh?

Vierailija

Sinä ja kirkko ? ah vai argh?

Mitä uskonnollinen yhteisö, eritoten evankelisluterilainen kirkko, tämän päivän suomalaisille merkitsee? Haluaisimme kuulla ajatuksiasi!

Mitä Sinä odotat ja toivot kirkolta? Mikä on hyvää, missä on menty vikaan? Mitä kirkko Sinulle merkitsee? Onko suhteesi kirkkoon muuttunut – miksi ja miten? Mihin yhteiskunta mielestäsi tänä päivänä ja huomenna tarvitsee kirkkoa? Mikä kirkon roolin ja paikan mielestäsi tulisi olla?

Jos kuulut muuhun uskonnolliseen yhteisöön kuin ev.lut. kirkkoon, kerro suhteestasi omaan yhteisöösi – sekä lisäksi toiveistasi, pettymyksistäsi, ajatuksistasi suhteessa ev.lut. kirkkoon.

Kirjoita pitkään tai lyhyesti, ajatusviivoin tai tarinana - miten vain! Kerro, kiitos, hieman myös taustastasi (ainakin ikä, sukupuoli sekä kuulutko uskonnolliseen yhteisöön, mihin).

Lähetä tekstisi tutkimusassistentti Marjukka Laiholle joko postitse (M. Laiho, Teologinen tiedekunta, PL 33, 00014 HY) tai sähköpostitse (marjukka.laiho(a)helsinki.fi). Tuhannet kiitokset!

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa projektia Religion in Trasforming Solidarity. Lisätietoja tutkimuksesta antaa dosentti Anne Birgitta Pessi (anne.b.pessi(a)helsinki.fi).

Kommentit (5)

Vierailija

Voi tyttökulta, on niin hankalaa vastata noin, helpompi olisi tästä vaan. Muuta aineistosi keräystapaa vastaajaystävällisemmäksi, niin saat kattavamman aineiston! Minä ainakaan en viitsi vaivoitella, tässä olisin kyllä vastaillut!

Vierailija

Kirkko itsessään ei merkitse mitään, ihmiset kirkon sisällä kyllä. Oma uskontoni ei tarvitse instituutioita tai liturgioita, uskon että minulla on suora kuumalinja Jumalalle ilman välikäsiä! Mutta jotkut ihanat ihmiset kirkon työntekijöinä ovat kyllä mukava bonus uskonnolleni. Ja tiedän, että jotkut tarvitsevat valmiiksipureksittuja ajatuksia ja toimintamalleja uskontonsa harjoittamiseen, heille sen toki suon.
Mutta meillä täällä Pohjanmaalla on uskonnollisuus vahvana perusajatuksena kaiken alla, ei sitä tarvitse erikseen tuoda esiin, se on kuten ilma jota hengitetään, se on itsestäänselvyys. Ja kirkko tulee mukaan kouluihin ja muualle ihan konkreettisestikin, esim. kouluissa päivänavaukset, virsimerkkien suorittamiset, mahtavat rippileirit ja tyttö- ja poikaleirit. Niihin osallistuvat lähes kaikki, koska siellä on mukavaa. Siinä kasvaa itsestään uskonnolliseksi.
Mutta sunnuntain kirkonmenot ovat aikansa elänyt traditio. Ensinnäkin ne ovat liian aikaisin, toiseksi ei jaksa vapaapäivänä lähteä kotoa ja kolmanneksi, saarna on harvoin tajunnanräjäyttävän vaikuttava. Ihan kivaa jutustelua ei viitsi lähteä kuuntelemaan, mieluummin rukoilee kotona itsekseen.
Tietysti silloin kun on suuri hätä, itsellä tai toisella, silloin käyttää kaikki kortit, silloin voi osallistua vaikka sunnuntain kirkonmenoihin, mutta se on vain tosihädässä.

Olen evluttinainen 53 v.

Vierailija

Jatkan vielä edellistä viestiä. Kirkon pitäisi muuttua tai panostaa entistä enemmän tavalliseen arkipäivän toimintaan sunnuntain messujen sijaan. Sillä saataisiin tavalliset ihmiset mukaan. Äitien kahvilatoiminta, pienet raamattu- ja lauluhetket viikolla iltaisin, murkkuikäisten pleissit, äijien urheiluillat tms. Meillä täällä on ihana idea jaettavaksikin: Katupojat juoksevat yhdessä lenkkejä kirkkoherran johdolla! Kirpputoritapahtumat syrjäytyvien hyväksi, haravointikökät ja laihdutusvinkit mukaan. Eli ihan tavallista maanläheistä toimintaa kirkon työntekijöiden johdolla, samalla saa purkka sydäntään ja saa sielunhoitoa ilman pönöttämistä.
Ja jos kirkonmenoista halutaan pitää kiinni, niitä on kehitettävä! Sunnuntai-illaksi vasta, ei riitä, että alkamisaikaa siirretään vähän muutamalla tunnilla, suurin osa haluaa nukkua iltapäivään asti sunnuntaisin. Ja messua pitää muuttaa vastavuoroisemmaksi, eli seurakunta ottaa mukaan lähes kaikkeen. Ja olisiko taas aika uudistaa virsikirjan antia? Paljon uusia kauniita hengellisiä lauluja on otettavissa jo nyt mukaan sinne ja uusi virsienkeksimiskisa pystyyn!
Kirkolla on oikeasti nyt tarve miettiä miten saadaan ihmiset mukaan!

Vierailija

kirkko on jees. se tuo yhteisollisyyttä, rohkaisua, pitää esillä Jeesuksen pelastustyotä ja sitä kautta toivoa. virret ja laulut ovat monasti syvällisiä, joskus kaipaisi enemmän tavalliseen arkeen ja sen ahdinkoihin liittyviä lauluja, puheissahan se aihe mielestäni katetaankin jo hyvin. ikuisuutta ei saisi unohtaa, taivas vai ...
olen n 40v mies, minulle perus-srk riittää, itsestä kiinni viitsiiko lähteä vai ei. onhan ainakin kaupungeissa messuja iltaisinkin.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat