Sivut

Kommentit (29)

J. M. Korhonen

Hieno artikkeli. Olen aina ylpeä siitä jos Suomi on kyennyt tarjoamaan hädänalaiselle turvaa, ja aina pettynyt jos kuulen että hädänalaisia ei haluttaisi auttaa.

Seurasin Jugoslavian tapahtumia lukioikäisenä; se kauhu sai minut värväytymään heti intin jälkeen rauhanturvaajaksi jotta voisin tehdä edes jotakin. Ylpeänä voin sanoa, etten ollut todellakaan ainoa ideologisista syistä "alas" lähtenyt. 

Hermina: 

"Joku katkeroitunut saattaa sanoa, että ei näin nuori ymmärrä vielä maailmanmenosta mitään, mutta ajattelen, että ihmisillä on velvollisuus ja oikeus auttaa. Muiden auttamisesta saa hirveästi myös itse, oli se sitten ystävän kuuntelemista, vanhusten auttamista tai sotatantereella työskentelemistä. Kaikissa niissä on sama perusajatus: omasta tahdosta auttaminen. Kun tekee yhdelle hyvää, hyvä monistuu ja säteilee ympärilleen." 

Tämä on niin hyvin sanottu että en olisi itse 24-vuotiaana osannut. Kiitos kun olet täällä ja toivon sinulle kaikkea hyvää.

Kirjoitus

Hieno kirjoitus ja hieno tarina! Sinä olet kokenut oikean avuntarpeen ja olet ollut saamastasi avusta kiitollinen. Sinulla ja perheelläsi on ollut halu olla osa tätä maata ja elää täällä niin sanotusti maassa maan tavalla. Valitettavasti nykypäivänä osa näistä pakolaisista ei ole oikeita pakolaisia vaan elintasopakolaisia. He tulevat tänne vaatimaan luksusta ja heillä ei ole minkäänlaista halua sopeutua Suomeen ja Suomen lakeihin. He vievät avun sitä oikeasti tarvitsevilta. Luulen ettei kenelläkään (paitsi ääriryhmillä) ole mitään vastaan pakolaisia, joilla on oikea hätä. Nämä elintasopakolaiset mustamaalaavat kaikki. Apua tarvitsevia täytyy auttaa, mutta apua ei saa käyttää hyväkseen. 

Hermina

Vierailija kirjoitti:

Hieno artikkeli. Olen aina ylpeä siitä jos Suomi on kyennyt tarjoamaan hädänalaiselle turvaa, ja aina pettynyt jos kuulen että hädänalaisia ei haluttaisi auttaa.

Seurasin Jugoslavian tapahtumia lukioikäisenä; se kauhu sai minut värväytymään heti intin jälkeen rauhanturvaajaksi jotta voisin tehdä edes jotakin. Ylpeänä voin sanoa, etten ollut todellakaan ainoa ideologisista syistä "alas" lähtenyt. 

Hermina: 

"Joku katkeroitunut saattaa sanoa, että ei näin nuori ymmärrä vielä maailmanmenosta mitään, mutta ajattelen, että ihmisillä on velvollisuus ja oikeus auttaa. Muiden auttamisesta saa hirveästi myös itse, oli se sitten ystävän kuuntelemista, vanhusten auttamista tai sotatantereella työskentelemistä. Kaikissa niissä on sama perusajatus: omasta tahdosta auttaminen. Kun tekee yhdelle hyvää, hyvä monistuu ja säteilee ympärilleen." 

Tämä on niin hyvin sanottu että en olisi itse 24-vuotiaana osannut. Kiitos kun olet täällä ja toivon sinulle kaikkea hyvää.

Minä kiitän kauniista sanoistasi ja siitä, että olit niitä, joissa tuo silloinen kurjuus herätti jotakin isompaa sisälläsi. Olet tehnyt tosi tärkeää työtä entisen Jugon alueella ja totuus on se, ettei oma isänikään ja moni muu sukulaiseni/perhetuttumme olisi luultavasti ilman UNHCR:ää ja Kansainväistä punaista ristiä koskaan keskitysleirihelvetistä päässyt pois. Me tulimme Suomeen perheen naisten kanssa (sodassa syntynyt siskoni, äiti ja äidin kaksi siskoa, heidän veljensä eli enoni vaimo ja minun ikäinen serkkutyttö) kiintiöpakolaisina suoraan uuden rajan toiselta puolen, eli Kroatiasta. Talvi oli silloin Marraskuun lopussa, onneksi oli meille tuttu näky sekin vaikka sandaalit oli kaikilla jalassa. Sota syttyi 24.5 omassa kaupungissamme eli niissä tamineissa olimme marraskuuhun asti. Oli kyllä varmasti jänniä aikoja ne... Onneksi en muista niistä mitään. Lukenut olen, kuunnellut, vieraillut sotamuseoissa ja katsonut dokumentteja- selkäpiitä karmii aina. Onneksi tästäkin sotalapsesta kuoriutui ihan normaali nuori nainen, kiitos siitä eritoten sukulaisille jotka pitivät huolen siitä että lapset saavat olla lapsia. :)

Hermina

Vierailija kirjoitti:

Hieno kirjoitus ja hieno tarina! Sinä olet kokenut oikean avuntarpeen ja olet ollut saamastasi avusta kiitollinen. Sinulla ja perheelläsi on ollut halu olla osa tätä maata ja elää täällä niin sanotusti maassa maan tavalla. Valitettavasti nykypäivänä osa näistä pakolaisista ei ole oikeita pakolaisia vaan elintasopakolaisia. He tulevat tänne vaatimaan luksusta ja heillä ei ole minkäänlaista halua sopeutua Suomeen ja Suomen lakeihin. He vievät avun sitä oikeasti tarvitsevilta. Luulen ettei kenelläkään (paitsi ääriryhmillä) ole mitään vastaan pakolaisia, joilla on oikea hätä. Nämä elintasopakolaiset mustamaalaavat kaikki. Apua tarvitsevia täytyy auttaa, mutta apua ei saa käyttää hyväkseen. 

Totta on että aina oli asia mikä tahansa, löytyy niitä oman edun tavoitteiloita. Oli kyse korruptiosta, sodista, asekaupoista, hyväntekeväisyyskutsuista... Aina on heitä, joiden vuoksi isompi pyytettömästi liikkeellä oleva joukko kärsii. Siksi on muistettava, että niiden pyyteettömien avunhuutoa ei saa noiden "omaa etua tavoittelevien" agendojen alle peitota. On pystyttävä erottelemaan jyvät akanoista tilanteessa kun tilanteessa. :) Juurikin tuo mustamaalaus on tällä hetkellä suurimpia ongelmia, kuten sanoit.

Oma tilanteemme, eurooppalaisina, silloisen menestyneen valtion Jugoslavian kansalaisina oli hyvin erilainen. Isovanhempanikin työskentelivät kuka Sveitsissa, kuka Venäjällä, Itävallassa, Saksassa... Ennen Jugoslaviaa olimme osa Itävalta-Unkaria, eurooppalaisen kulttuurin ytimestä ei olekaan vaikea sopeutua ns. eruoopan sisäisenä pakolaisena. Sopeutumissana onkin aivan väärä esimerkiksi omalla kohdallamme :) Ei sellaista ole ollut muuta kuin ehkä pidempään talveen ja lyhyempään kesään. Uusien ruoka-aineiden kokeilu on ollut matkustamiseen tottuneilla ja yhtenä tursimin ykkösmaista tuleville tuttua hommaa. Kielistäkin oli helppo napata kiinni- kaikki osasivat joko saksaa, englantia, ranskaa tai venäjää koulusta. Tottakai Suomen kieli on aina oma haasteensa, kuten kelle tahansa maahan muuttavalle, oli kyseessä vaihtari tai pakolainen. :) Kodille siis tuntuu täällä, tottakai. Muslimiväestönäkään emme eroa muista eurooppalaisista, koska kulttuuri on sama. Kyllä entisessä Jugossa muslimit joivat ja edelleen juovat rakijaa (mitä Kreikassa ja Turkissakin tehdään), syödään sekä germaanisia-italialaisia että turkkilaisia ja yleensäkin välimerellisen ruuan sekä perinteisen Balkanin keittiön ruokia, kielessä on sekä italialaisia, espanjalaisia, ruotsalisia, venäläisiä että turkkilaisia sanoja, viini toimii ruokajuomana ja ihmiset pukeutuvat kuten haluavat, naiset omaavat samat oikeudet ja yleensäkin on totuttu monikulttuurisuuteen. Sanonkin aina kaikille, että eurooppalaiset muslimit ja kristityt muistuttavat tavoiltaan ja ulkonäöltään enemmän toisiaan kuin esim kristityt ryhmät eri maailmankolkista tai muslimit eri maailmankolkista toisiaan. Kulttuuri onkin se avainsana, siksi koulutus, tekeminen (ja siitä aiheutuva arvostuksen tunne) ja historian tietämys ovat ne asiat, mitä kaikkialla pitäisi pitää prioriteetteina :)!

Tepatomera

Hermiina hyvä teksti. Ja hienoa että perheellesi kävi hyvin. Te olitte oikeasti vainon kohteena ja hengenvaarassa. Samoin ei kuitenkaan ole näillä Irakilaisilla nuorilla miehillä joita tulee nyt bussilasteittain Suomeen parempaa elämää etsimään, valittamaan pahasta ruuasta ja ruman värisistä seinistä majapaikoissa. Heitä ei vainota eikä tapeta kotimaassakaan. Siksi en hyväksy sitä, että annamme omistamme näille elintasopakolaisille. Kun työtä ei riitä edes meille, miten sitä voi riittää muille?

asko järvinen

Ikäisekseen erinomainen analyysi pakolaisuudesta ja pakolaisiin suhtautumisesta. Tämä nuori nainen on osannut sisäistää oman kokemuksensa pakolaisena ja sopeutua uuteen kulttuuriympäristöön erinomaisesti. Onnea ja menestystä sinulle älykäs nuori nainen. Näitä nuoria me tarvitsemme keskuuteemme.

Ihana Inkeri

Olisivatpa kaikki Balkanin pakolaiset olleet kaltaisianne, puhumattakaan Euroopan ulkopuolelta tulleisiin. Positiiviset tarinat eivät valitettavasti muuta miksikään sitä tosiasiaa, että maahanmuuttoon liittyy myös ongelmia, epärehellisyyttä ja epäonnistumisia, jotka nykytilanteessa huolestuttavat useimpia suomalaisia ja eurooppalaisia. 

Epäonnistumisia ei pitäisi maksattaa suomalaisilla, vaan pitäisi olla mekanismi, jolla yhteiskunnalle pelkkiä kustannuksia ja ongelmia aiheuttavat siirtolaistaustaiset henkilöt poistettaisiin maasta. Heitä nimittäin Suomessakin riittää...

Hermina

Vierailija kirjoitti:

kuules ny flikka, mä oon käyny talvi soda ja puurtanu täällä oma leipäni,,, saatana tyttö älä sä tuu tänne kanta väestöä nuoleskee enneku oot ase velvolli suuden suorittanu! sanompaha vaa

En minä täällä "kantaväestöä" nuoleskele, anteeksi nyt vain. Jos olisin mies, saattaisin armeijan käydäkkin. Sotapakolaisen näkökulmasta vastustan ja vierastan hyvin paljon sotia ja sotimista- en tue aseteollisuutta enkä ikinä olisi itse kykeneväinen tappamaan. Koen tämän hyvin ristiriitaisena sen suhteen, että kävisin armeijan. Omalla tutkinnollani voin auttaa eri tavalla, lääketieteen avulla, jos näikseen tulee. Sinulle sanon sen verran, että kaikki tänne tulleet sukulaispojat ovat intin käyneet, paraikaa on yksi serkkutyttönikin intissä. Oma polkuni se ei ole, kuten ei naisista suurimman osan.

Hermina

Vierailija kirjoitti:

Eikö sinun pitäisi Suomen varoilla koulutettuna hyödyntää osaamistasi Suomessa?

 
Se että olen sodan uhri, ei minua loppuelämäkseni sido sinne, tänne tai tuonne. Minulla kuten muillakin on oikeus tehdä töitä ja elää siellä, missä haluavat ja voivat. Omalla alallani työllistyminen Suomessa on hyvin epätödennäköistä- siksi valtaosa suomalaisia geenejä kantavista kollegoistanikin ainakin osan elämästään on töissä ulkomailla- kartuttamassa osaamistaan samalla. Olen kasvanut eurooppalaiseksi, olisin aivan hyvin voinut käydä kouluni myös Ruotsissa tai Sveitsissä- hain jopa sinne, mutta jäin kuitenkin tänne. Ei ketään voi loppuelämäkseen sitoa tetyn valtion rajojen sisäpuolelle, etenkään kun omat vanhempanikin ja minä olemme veroja myös Suomeen makselleet suurimman osan elämästämme. Lisäksi valmistumiseni maisteriksi tuottaa yliopistolle myös. Summa summarum- jokainen valitkoon polkunsa itse, se ei ole keltään pois. :) Tuskin minäkään Suomea täysin selkäni taakse tulen ikinä jättämään, kuten ei muutkaan kantasuomalaisetkaan. Sodasta tai mitä vain inhottavasta tilanteesta paenneen ei tule kuitenkaan koko omaa elämäänsä myydä toisten käsiin, kun sen kerran on taas omiin käsiin saanut. Oli asia mikä tahansa. Se ei tarkoita, etteikö avun saanut olisi kiitollinen saamastaan avusta.
 

Vessan vetämisestä

Monta vuotta eri akateemisissa kirjastoissa Suomessa käyneenä voin kertoa, että aina silloin tällöin ulkomaalaiset kirjastojen asiakkaat ovat tilaisuuden tullen (eli silloin kun olemme olleet yhtaikaa vessassa ja minä olen ollut pesemässä käsiäni ja ulkomaalainen asiakas haluaisi itse päästä samaan hommaan) kysyneet minulta, miten vessan vetäminen toimii. Sitten olemme menneet vapaana olevaan vessan koppiin ja minä olen näyttänyt, miten se toimii.

Vessan vetämisestä

Yllä olevan kommenttini tarkoitus oli osoittaa, että eivät kaikki akateemisetkaan ihmiset tiedä, kuinka Suomessa olevat vessat vedetään. Ei homman opettamisessa ole mitään alentavaa.

A. Rantanen

Hei. Artikkeli on todella hieno ja avartava ja yhdyn edellisiin kirjoittajiin. Mutta miten sä luulet, että kriisiapua voi antaa kaikille sitä tarvitseville pakolaisille? Omalla äidinkielellä? Sellaisten ihmisten välityksellä, jotka eivät ole tulkkeja? Siitä ton rikkinäinen puhelin, jonka lopputulos voi olla yhtää tyhjää. Olen itse kääntäjä/tulkki ja tiedän, mistä puhun. Olen myös sitä mieltä, että ihmisiä pitää todellakin auttaa, mutta ei viemällä heitä toiseen maahan. Tarinasi on kyllä koskettava. Tv. FM A.Rantanen

Sus siunakkoon

Hermina kirjoitti:

Hermina kirjoitti:

Se että olen sodan uhri, ei minua loppuelämäkseni sido sinne, tänne tai tuonne. Lisäksi valmistumiseni maisteriksi tuottaa yliopistolle myös. Summa summarum- jokainen valitkoon polkunsa itse, se ei ole keltään pois. :) 
 

Yliopistolle maksetaan suomalaisten veronmaksajien kustannuksella valmistuneista opiskelijoista ja sehän on vain suomalaisilta veronmaksajilta pois :)

Oikeastaan Suomen yhteiskunnan kustannuksella elävät maahanmuuttajat pitäisi velvoittaa korvaamaan työllä aiheuttamansa kustannukset. Se olisi oikeudenmukaista ja selkeää.

peepee faafaa

Huomatkaa ettei tekstin kirjoittaja ei ole yhtään kiitollinen että Suomi on ottanut heidät tänne, vain kritiikkiä :( Tulee mieleen puurogate.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat