Rakkaus?

Vierailija

Mitä se on? Olen aina miettinyt sitä, mutta mieleeni ei tulee mitään järkevää. Ehkä minun ei välttämättä kuulukaan tietää sitä.
Koska tulen tietämään? Voinko silti rakastaa vaikka en tiedä mitä se on? Se kai tulee ihmisten tietämättä. Se on näkymätöntä. Se vain leijailee ilmassa koruttomasti, hiljaa, arvaamattomasti. Se odottaa sopivaa ihmistä johon se voi takertua ja täyttää hänet onnellisuudella ja rakkaudella jonka hän jakaa toisen ihmisen, oikean ihmisen kanssa. Mutta mistä tiedämme, että tämä ihminen on Se Oikea? Onko se silloin rakkautta, kun huomaa ja päättää, että tämä on se oikea minulle? Ja että tämän kanssa haluan viettää koko loppu elämäni yhdessä?
Jokaisella on kai omat mielipiteet siihen mitä niiden mielestä rakkaus on. Ihmiset itse henkilökohtaisesti huomaa sen milloin ne tuntee niin. Rakkaudella on monet kasvot. Sillä on montaa tarinaa ja sitä on kaikkialla..

Kommentit (11)

Vierailija

Rakkaus on sitä, että et voi elää ilman sitä toista ihmistä jota kohtaan tunnet rakkautta. Aina kun olette erossa ikävä kuristaa ja ajattelet häntä päivän aikana lukemattomia kertoja. Päivän aikana puhut hänestä ystävillesi ainakin toista kymmentä kertaa jos enemmänkin. Kun rakkaallesi sattuu jotain ikävää, tai jos edes ajattelet että hänelle sattuisi jotain ikävää, mielesi kokee ne kaikki tunneskaalalt joita tunnet häntä kohtaan, mietit oliko aamuinen riita aivan turhaa tai jospa voisit perua ilkeät sanasi, et voisi elää ilman toista. Jokaiset arjen pienet teot jotka hän tekee ovat sinule suuria tekoja. Kaikki pienet kosketukset ja sanat ovat niin tärkeitä. Ajatteleet häntä kun teet itsellesi tärkeitä päätöksiä. Välität hänestä ja tunnet kuinka hän rakastaa sinua vaikka hän ei sitä ääneen muista aina sanoa. Koen nämä kaikki tunteet kun mietin elämänirakkautta,ensirakkautani jonka kanssa olemme rakastaneet ja kokeeneet paljon jo 8 vuoden ajan. Aloitimme todella nuorina ja olemme nuoria vieläkin, mutta olemme kuin vasta rakastuneet, toistemme kimpussa jos hetkenkin olemme olleet erossa, toistemme lauseissa ja ajatuksissa koko ajan. Siitä pidän kiinni, me pidämme kiinni, sitä on rakkaus kun löytää sen Oikean.

Vierailija

jos puhutaan rakkaudesta aikuisten ihmisten välillä ja suhteissa, voin valitettavasti sinulle sen paljastaa, sitä ei ole. Lukuisat eroon päättyneet liitot kertoo sen kyllä....

Vierailija

Höpö höpö!
Älkää uskoko yllä olevaa! Aikuisten Rakkautta on! Mekin olemme olleet naimisissa jo 33 vuotta, menimme puolen vuoden tuntemisen jälkeen alle kaksikymmppisinä naimisiin. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä kummankin kohdalla. Rakkautta on se, että emme ole olleet erossa muulloin kuin minun synnytysreissuillani. Haluamme olla yhdessä, emme viihdy muiden kanssa. Minulla on tylsää työporukan tykyilloissa ja virkistysreissuilla, en kaipaa tyttöbestiksiä, minulla on mukavinta oman mieheni kanssa. Me sanomme joka ilta toisillemme : Minä rakastan sinua, olet tärkentä elämässäni! Se on totta. Se pitää silti muistaa kertoa toiselle usein, mutta myös arkisissa asioissa sen pitää näkyä. Toiselle pitää puhua kauniisti ja arvostaen, ja toinen pitää ottaa kaikessa huomioon. Ja pitää myös olla kiitollinen jokaisesta yhdessä vietetystä päivästä, sillä elämä menee valtavan nopeasti ohi! Ei ole kuon pieni tovi siitä, kun menimme naimisiin, tai lapsemme syntyivät, nyt pitää taistella harmaita hiuksia ja osteoporoosia vastaan, miettiä kauanko jaksaa töissä ja missä viettää vanhuutensa. Mutta millään tällä ei ole väliä, kunhan saa olla rakkaansa kanssa. Se on rakkautta!
Jokos uskotte, että aikuisten kesken ON rakkautta!

Vierailija

tuo kuulostaa jo melko ahdistavalta. monestikö miehesi on käynyt jo vieraissa. Tuskin 33 vuoden aikana koko aikaa olet pystynyt vahtimaan.

Vierailija

Ei ihme, etteivät suhteesi ole kestäneet, kun olet noin ilkeä ja kyyninen ihminen. Jos mieheni haluaisi mennä toisen kanssa, niin tottakai antaisin hänen mennä, haluaisin, että hän on onnellinen, se on tärkeintä. Jollei hän ole onnelinen kanssani, niin sitten hän pettää ja lähtee, ja se on oikein. Toista ei omisteta väkisin, eikä kahlita tai vahdita, kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan valintaan, juuri se on rakkautta.
Toivottavasti kohtaat vielä rakkauden, mutta se ei riitä, rakkautta pitää hoitaa, joka päivä!

Vierailija

Minä en ole elämässäni rakkauteen törmännyt. en tiedä pitäisikö sitä jotenkin etsiä tai luottaa siihen, että se "tulee joku päivä omalle kohdalle". Olen reippaasti yli kolmekymppinen jo, joten aika tuskaista on ollut koko elämä ilman rakkautta. Pakko vaan pärjätä ja sinnikkäästi eteenpäin.

Vierailija

Millä perusteella sanot että kirjoittaja on ilkeä ja kyyninen. Jos kirjoittaa realiteetit. Sinunkin miehesi on voinut pettää sinua tietämättäsi, harva sen tulee kertomaan.
(hyvä jos niin mielestäsi ei ole teillä)..niin vaan uskovat niin monet muutkin..

Vierailija

Tuo sana "vahtimaan" paljastaa, että kirjoittaja on kyyninen, hän olettaa, että vapaaehtoisesti ei voi olla uskollinen, vain vahdittuna. Ja ilkeys liittyy kyynisyyteen, kun itsellä ei ole hyvä olla, on ilkeä toisellekin.
Realiteettien ja todennäköisyyksien mukaan ( eli kuinka yleistä se on Suomessa) voisinkin olettaa mieheni pettäneen minua, mutta tiedän, ettei hän ole tehnyt niin. Tiedän sen siitä, että hän järkyttyi lapsena löytäessään äitinsä itkemästä isän oltua uskoton. Silloin mieheni päätti, ettei hän ikinä voi tehdä niin , ei vaimoilleen, mutta ei myöskään itselleen, nähtyään kuinka kovin isänsä kärsi koko loppuelämänsä tuota pettämistään. Joskus kauhuesimerkki voi auttaa. Myös minä päätin lapsena etten juo kärsittyäni isäni ja isoisäni ryyppäämisestä. Meillä ei käytetä alkoholia muutamaa pikkujouluboolia enempää. Se, että tiedämme, miten kamalaa elämä voi olla , auttaa meitä elämään toisin ja olemaan kiitollisia aivan tavallisesta arjesta.

Vierailija

hyökäävyytesi taas mielestäni todistaa sen pelon sinulla, ettei liitossasi ehkä sittenkään kaikki ole kunnossa. Se on pelko joka sinut saa hyökkäämään kirjoittajaa vastaan. :)

Vierailija

Alunperinhän oli kyse siitä, onko rakkautta olemassa. Sehän oli aiheena. Haluan osoittaa ja kertoa niille, jotka eivät itse ole vielä kokeneet, että rakkautta on olemassa. Ihan varmasti. Ja jos pettäminen on sinulle kynnyskysymys, niin mitä siitä sitten, siltikin on rakkautta, jos sitä haluaa hoitaa ja arvostaa. Pettäminen ei poista rakkautta välttämättä, jos sitä katuu ja se ei ole henkistä pettämistä. Mutta rakkautta on, usko vain!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat