Kommentit (3)

VanhaMaskuliini
Seuraa 
Liittynyt5.3.2015

 

Itse miehenä olen välttänyt naisten väheksynnän ja syyllistämisen (tai ainakin naisten luulot siitä, että tekisin moista) yksinkertaisesti siten, että vältän puuttumista naisten asioihin. En esimerkiksi olisi kuuna päivänä tehnyt moista mainosta saati kommentoinut Audi-miehen tavoin asioita. 

Naiset ovat niin heterogeeninen ryhmä, että aina muutama paheksuja löytyy. Tämän jälkeen koko loppu-some hyökkää paikalle ja selityksiä ei kuunnella, vaikka kuinka hyvä ystävä olisin.

Me Naiset -lehti on hyvä ikkuna naisten maailmaan, hyviä juttuja. Luen mielelläni, mutta yleisenä sääntönä meidän miesten ei pidä sekaantua naisten asioihin. Sellaisesta tulee vain harmia. 

Vierailija

Hesarin mainoshan on ollut varsin oivaltava. Jos se on suututtanut, niin käyttääkseni kulunutta sanontaa "Se keppi kalahtaa..." Naistenlehdet paapovat naisia, mutta tätä ei saa sanoa. 

Naiset lajina vaikuttavat pehmenevän ja veltostuvan. Lehdet tukevat auliisti naisten ikuista nukkekotileikkiä, jossa elämänsisällöt jäävät kapeiksi. Kuppikakkuresepteillä ei maailmaa muuteta, eikä sen puoleen uudella käsilaukkubloggauksellakaan. Mainostajat kyllä paukuttelevat henkseleitään.

Hemmottelua ja hoivaa tarvitaan yhä pienempiin vaivoihin, jollaisista, siis niistä vaivoistakaan, esiäitimme eivät olisi voineet edes uneksia, sikäli jos siihen aikaa olisi jäänyt. "Jokainen on oman elämänsä sankari"- ja "I´m worth it" lauseet ovat imeytyneet syvälle pehmeään otolliseen maaperään.

Elämän kovimmat saavutukset ja uroteot tahkotaan "suurin pudottoja" tai "paras kakku" "Minullapa on kaunein koti" kisoissa. Näiden haasteiden rinnalla todellisen elämän sietämiseksi tarvittaisiin vähintään kokovartalolaastari. 

Olisimme pulassa, jos naiset olisivat vähän enemmän sellaisia, kuin vaikkapa Salla Kivelä, Laura Gustafsson, Eveliina Lunqvist, tai Salla Tuomivaara. 

Nämä ovat käärineet hihansa ja ryhtyneet oikeisiin töihin hyvästellen nukkekodin ajoisssa. Hellan ja kakkuvispilän sijaan he puhuvat, toimivat ja vaikuttavat. Ovat puuttuneet sellaisiin aiheisiin, joista moni ei halua kuulla eikä nähdä.

Onneksi naistenlehdetkään, edes nimellisen kollektiivisen tuen merkeissä, eivät näihin naisiin turhan montaa lausetta käytä. Jotain rajaa sentään lukijoiden sietokyvylle. 

Pidän viihteestä, mutta realistisesta sellaista. Haluan todellisia sankaritarinoita. Haluan lukea naisista, jotka toimivat ja vaikuttavat meihin ja yhteiskuntaan, enemmän kuin moni tutkinto ikinä.

Ja kuten huomaatte, en todellakaan aliarvioi naistenlehtien voimaa. Mutta, en kestä enää yhtään uutta painopudotus-, leivonta- tai sisustussankaritarta. 

Haluan lukea naisista, jotka muuttavat maailmaa, ja niillä yhteiskunnallisilla alueilla, joilla muut eivät halua toimia. Haluan tietää asioista, joista media ei halua kirjoittaa ja joista kirjoittaminen & puhuminen saa isotkin herrat hermostumaan. 

 

Vierailija

Sain käsiini tämän lehden ystävältäni täällä Englannissa. Itse kirjoituksen asiasisältöön en halua puuttua vaan siihen, että ihmettelen milloin suomen kieli muuttui niin, että seuraava on lause: "Naisten viihdettä on halveksittu kautta vuosisatojen, koska patriarkaatti." Koska patriarkaatti? Siis mitä?

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat