Paha saa aina palkkansa? Kamala tilanne...

Vierailija

Olin vielä reilut pari kuukautta sitten pitkässä kestäneessä parisuhteessa, joka oli kuitenkin jo pahasti kuihtunut. Sitten ihastuin mieheen, joka oli myös suhteessa ja jolla oli yksi lapsikin. Hänellä oli myös häät tulossa. Rakastuin tuohon mieheen ihan täydellisesti ja ilmeisesti hän minuun, koska tilanne eteni nopeasti siihen että molemmat lopettivat suhteensa, jotta voisimme olla yhdessä.

Tunnen että tämä mies on elämäni aito rakkaus, eikä minulla ole huonoa omaatuntoa tapahtuneesta. Aiemmassa suhteessani en ollut enää onnellinen, eikä aiempi miehenikään ollut. Tunnen että uuden rakkaani kanssa voisin saada kaiken mistä olen ikinä haaveillut. Perheen ja todellisen aidon rakkauden. En ole ikinä ollut näin rakastunut ja onnellinen.

Minulla on ollut vahva luotto siihen että uusi suhde tulee toimimaan ja että hän todella rakastaa minua. Olemme puhuneet jo lasten teosta ja avioliitosta. Ei nyt, mutta ne ovat olleet yhteinen haave. Eikä uskoni ole perustunut vain sanoihin… Hänhän jätti naisensa ja perui häänsä minun takia. Ja on tutustuttanut minua lapseensa. Aivan ihana poika, joka on myös tykästynyt minuun.

Shokki

Samana päivänä kun molemmat muutimme omiin asuntoihimme, tuli kuitenkin kova shokki.

Meille tuli suhteemme ensimmäinen riita. Vein miehelleni hieman muuttotavaroita ja kerroin sen jälkeen uudelle rakkaalleni että minulle tuli hieman huono olo, koska olen valehdellut exälleni ja hän tulee pian saamaan tietämään uudesta suhteestani ja varmasti arvaa että uusi suhde oli jo alkanut meidän silloisen suhteen aikana. Mies loukkaantui ja sanoi ettei tunteista exää kohtaan saa puhua toiselle. Se tuntui pahalta. Luulin että olimme voineet puhua ihan mistä vain. Ja oli hänkin eron hetkellään kertonut tunteistaan.. Kuinka pahalta tuntui kun hän sanoi haluavansa erota ja hänen nainen itki.

Ymmärsin kuitenkin hänen tunteensa, mutta kun hän seuraavana päivänä puhui jatkuvasti exästään ja sanoi vielä että aikoo käydä exänsä luona lähes päivittäin katsomassa lastaan. Siis heillä on viikko-viikko systeemi lapsen kanssa, mutta että hän aikoo käydä exänsä luona säännöllisesti myös silloin kun lapsi on hänen luonaan… Niin ahdistuin ja nukkumattoman yön jälkeen avauduin pahasta olostani. Mielestäni ahdistuksesta huolimatta aika normaalilla tavalla… En huuutanut tai mitään.

Mielestäni riita ei ollut erityisen vakava. Itse ymmärrän hänen tuntemuksiaan, mutta hän ahdistui tästä pahasti, vaikka olen pyydellyt jo miljoona kertaa anteeksi käytöstäni.

Tapahtuneesta on mennyt jo viikko. Hän sulkeutui ihan täysin, eikä ole suostunut kertaakaan juttelemaan kanssani sen jälkeen. Hän vetäytyi pois… Sanoo että hänen pitää miettiä asioita ja tunteitaan. Kun olen anellut että eikai hän jätä minua… Hän ei ole vastannut mitään.

Tuntuu ihan uskomattoman pahalta ja avuttomalta. Itse olen niin syvästi rakastunut etten voisi kuvitellakaan eroa. Tuntuu etten selviäisi siitä. Olen rukoillut häntä keskustelemaan minua, mutta hän ei ole vastannut mitään. Hän tietää kuinka kurja olo minulla on ja hän pystyy olla vastaamatta mitään… Ihan kun tunteillani ei olisi mitään merkitystä. Itkettää…

Käsitykseni mukaan hänen aiemmassa suhteessa ei hirveästi puhuttu ongelmista, vaan ne hoidettiin huutamalla. Minä taas olen tottunut käsittelemään ongelmat keskustelemalla… Joten vähän ”kulttuurieroa” tässä on. Niin ja ei, hän ei ole ulkomaalainen.

Mitä mieltä olette tilanteesta?

Voiko olla ettei hän olekaan ettei hän ikinä ole aidosti rakastunut minuun? Kuinka hän voi heti harkita eroa ensimmäisen pikkuongelman vuoksi?

Hänen tilanne on toki äärimmäisen stressaava… Lapsen tilanne ja kaikki… Rakastaako hän minua ja on vain pelästynyt?

Mitä voin tehdä?

Viikko on nyt mennyt ilman yhtään keskustelua. Hän sanoo ettei tiedä mitä sanoa. Eikä hän olekaan sanonut mitään. Minusta tuntuu että olen tulossa hulluksi… En saa nukutuksi kuin pari tuntia kerrallaan, en pysty syödä… Asia ahdistaa mieltä koko ajan. Tuntuu että olen menettämässä kaiken mistä olen ikinä haaveillut, enkä pysty tehdä yhtään mitään. Hän ei vaan suostu tapaamaan minua. Olen lähetellyt toki paljon viestejä hänelle rakkaudestani, mutta hän vaan ahdistuu niistä lisää.

Mitä voin tehdä? Antaa hänelle aikaa selvittää päänsä? Se ei ole helppoa… Koska olen aivan sekaisin tosiaan… Olen niin avuton, enkä oikein pysty vain odottaa hänen päätöstään. Tuntuu että suhteemme loppu olisi minunkin loppu. Ei sellaista voi vaan odottaa…

Tai onko oikein jos pakotan hänet keskustelemaan? Itse en näe että asiasta keskusteleminen ja jutteleminen (ei riiteleminen) ei voisi ainakaan pahentaa asioita… Ja jotenkin uskon vahvasti siihen että jos kerran juttelisimme, niin tilanne ratkeaisi siihen.  Tuntuu etten pysty vain odottamaan hänen päätöstään. Pakko tehdä jotain…

Mitä minun tulisi mielestänne tehdä?

Kommentit (14)

Vierailija

Anna miehelle aikaa ja rauhaa miettiä asioita, et pysty pakottamaan häntä mihinkään, ja painostamisella vain karkoitat hänet. Jos vaan pystyt, yritä myös keksiä itsellesi jotain muuta tekemistä, ettet koko ajan mieti tilannetta. Et nyt voi nopeuttaa asioiden ratkeamista (paitsi korkeintaan niin, että lopputulos on ero), joten voit vain yrittää pitää huolta omasta itsestäsi ja elämästäsi. Aikalisä nyt, ja voimia!!!

Vierailija

Oletko varma että tässä on miehen puolelta oikeasta rakkaudesta kysymys huumaa enempää? Tyypi vaikuttaa tosi tuuliviiriltä ja epäkypsältä, kun häidensä kynnyksellä on valmis vaihtamaan paria. Voi olla että tekee sen vielä kolmannen kerran.. Oletko valmis tähän? Tyyppi selkeästi nautti tilnteesta, että ruikutat hänen peräänsä. Narsisti, sanon minä! Vaikka en halua loukata sinun herkkiä tunteitasi, tätä tuntematonsa lurjusta kohtaan. ;/

Olet niin huumasi kukkuloilla että oksat pois. Tiedän, olenhan ollut itsekin rakastunut.. useampaan kertaan, mutta naimisin en pitänyt kiirettä. Annoin rakkauden tulla luokseni ja se tuli ja jäi ilman kyselemättä. Hänelläkin on lapsi, mutta tuollaista tapaa heillä ei ollut kuten kuvailet. Exä on exä, ja sillä siisti. Tämä Mies näyttää olevan kiinni exässä kuin äidissään. Uskomatonta että näitä tyypejä vain riittää. Suositelen lämpimästi ettet jää hänen yhdeksi pelinappuloistaan. Arvosta itseäsi naisena!

Ota aikalisä tuohon mieheen, please! Todella. Hän ei ole kasvanut aikuiseksi. Löydät vielä omasi ja sen oikean ja aidon rakkauden- usko pois!

Sait kovan kolauksen rakkaudenhuumassa, mutta kyllä siiitä toipuu ja elämä jatkuu.. Luota itseesi ja muista myös rakastaa itseäsi, niin et kohtaa enää tuollaisia raakileita, vaan aikuisia mieheiä jolla on selkärankaa. Se tarkoitaa: että he osaavat kommunukoida asioita kuin asioista, ja ilman riitaa. Omanikin on sellainen.

Olen pahoillani tästä vuodatuksesta, mutta en halua että Sinä tuntematon, olet yksi nainen niiden joukossa, jotka tulevat huumassaan petetyiksi. Kysy nyt itseltäsi: voinko luottaa täydellisesti tällaiseen mieheen? Jos vähänkään epäröit, niin tiedät kyllä, miten tästä jatkat..

-Lämmin halaus. Toivon kaikkea hyvää elämääsi.

Vierailija
Vierailija

Anna miehelle aikaa ja rauhaa miettiä asioita, et pysty pakottamaan häntä mihinkään, ja painostamisella vain karkoitat hänet. Jos vaan pystyt, yritä myös keksiä itsellesi jotain muuta tekemistä, ettet koko ajan mieti tilannetta. Et nyt voi nopeuttaa asioiden ratkeamista (paitsi korkeintaan niin, että lopputulos on ero), joten voit vain yrittää pitää huolta omasta itsestäsi ja elämästäsi. Aikalisä nyt, ja voimia!!!

 

Samaa mieltä. Aloittaja vaikuttaa epärealistiselta kun ei pysty ymmärtämään, että ihmisuhteesta toiseen hyppääminen ei onnistu kaikilla kuin sormia napauttamalla.

Ehkä mies vasta erilleen muutettuaan tajusi mitä teki ja nyt kipuilee pikaista eroa.

Ei tunteet exään kuole heti vaikka ero tulisikin...

Vierailija

Kiitos asiallisista vastauksista. Nämä avaa silmiä ja rauhoittaa mieltä. Ensi kertaa pystyy katselemaan tilannetta vähän kuin ulkopuolisen silmin.

Nyt tuntuu että selviän vähän kauemmin ilman keskustelemista hänen kanssaan.

 

T. Katariina

 

PS. Lisääkin mietteitä tai kysymyksiä saa laittaa tulemaan!

Vierailija

Kun sinä vetäydyt, mies tulee kohta perässä. Mieti kuitenkin, onko hän sellainen mies, jonka oikeasti haluat? Jos hän on kyvytön käsittelemään riitoja, tulee se varmasti olemaan jatkossakin ongelma. Sitä myös sanotaan, että kerran pettäjä, aina pettäjä. Riski on suuri, että joudut itsekin petetyksi, jos jatkat tämän miehen kanssa. Tuollainen "mykkäkoulu" on  julmaa sitä kohtaan, joka haluaisi puhua ja selvittää asiat, mutta kaikki (miehet) eivät vain pysty... Luulen kuitenkin, että mies on valmis keskusteluun, kun saa selvitettyä oman päänsä ja sinäkin olet rauhoittunut. 

Saako kysyä, kauanko teidän suhteenne kesti ennen tätä kriisiä? Oletteko vielä kovin nuoria? 

Vierailija

Hyvä vierailija :)

Mä olen 26v ja mies 31.

Olimme nähneet parin kuukauden ajan harrastuksen parissa... sitten alkoi viestettely, jota jatkui päivittäin (koko ajan) reilun parin kuukauden ajan ja toki näimme harrastuksen parissa... Sitten oli varsinaiset ensitreffit, jonka jälkeen piti tehdä päätöksiö jatkosta... Ja viikko sen jälkeen jätin sen hetkisen seurustelukumppanini... Mietin että vaikkei mies jättäisi morsiantaan, niin olisin mielummin yksin kuin entisessä suhteessani. Ja pari viikkoa tämän jälkeen myös mies erosi. Sen jälkeen meni kuukausi siten että minä asuin yksin ja mies vielä exänsä luona... Näimme pari kolme kertaa viikossa ja viestittelimme koko ajan.

Sitten heti kun molemmilla oli oma kämppä, niin tulikin eka riitä ja edellä mainitsemani shokki...

Pettäjä on aina pettäjä... Ööö... Niin olenhan minäkin pettäjä. Mutta en pettänyt muhinoinnin tms. vuoksi, vaan siksi että näin itselleni mahdollisuuden tulla ikionnelliseksi... Tunsin että tämä on se elämäni aito suuri rakkaus... Että menemme naimisiin ja saamme lapsia, vietämme vanhuuden yhdessä. Enkä jättänyt tätä tilaisuutta käyttämättä vain siksi etten pettäisi, että olisin hyvä tyyppi omasta tai muiden mielestäni. Tuntuu etten olisi voinut katsoa itseäni peiliin, jos en olisi katsonut tätä korttia elämässäni. Tuntuu että olisin pettänyt itseni.

Jännä katsoa että kiinnostuuko mies vielä minusta... Ja jos kiinnostuu, niin hän saa kyllä luvata minulle ettei pidä tuollaista näin pitkää mykkäkoulua enää ikinä... Se tuntuu todella kidutukselta. Ja panee miettimään voiko hän rakastaa minua? Kun minun huonolla ololla ja hänen rukoilemiselle (että voitasiin tavata) ole hänelle mitään väliä... Tai ainakaan hän ei suostu helpottamaan oloani millään tavalla.

Vierailija

Tilannepäivitys:

Mies ei suostunut tapaamaan minua… tai sanoi tapaavansa, mutta perui aina tapaamiset. En edelleenkään pystynyt nukkua juuri mitään, enkä syödä… Tuntui että tulen hulluksi.
Sitten kävi niin että mä menin sanomaan meidän ainoalle yhteisellä tutulle että olen ihan rikki… Sitten mies suuttui mulle siitä, vaikken paljastanut mitään… Ja sitten mies ilmoitti viestillä että haluaa nyt olla yksin, oppia elämään yksin… Ja kun kysyin että eikö hän rakastakaan minua, niin vastaus oli ei ”En kai”-

Sitten mies soitti… Ja kun en suostunut vannomaan etten kerro yhteiselle tutullemme mitään, niin mies yhtäkkiä halusikin nähdä minut.

Keskustelu oli oikein hyvä, oli ihanaa vihdoin päästä juttelemaan. Mies sanoi ettei jättäminen johdu siitä riidasta, vaan siitä että hän on nyt eronnut pitkästä vuoden suhteesta… Ja lapsi voi huonosti. Ja että hänen energia menee nyt lapsen hyvinvointiin ja että hänen täytyy olla yksin, jotta oppii olemaan yksin ja voi sitten joskus rakentaa jotain uutta. Mies ei siis halua olla kanssani nyt ja sanoi ettei tiedä tulevaisuudesta. Mutta en saa kysellä asiasta häneltä asiaa tai laittaa viestejä tai mitään. Ja hän vannoitti minulla etten kerro yhtään mitään yhteiselle tutullemme.

Kamala olo

Minulle tuli tietenkin aivan kamala olo. Ensinnäkin oli helpottavaa päästä vihdoin juttelemaan… Vaikka hän ei suostunutkaan tapaamaan minua siksi että minä tarvin sitä, vaan siksi etten kerro yhteiselle tutullemme mitään.

Tuntuu kauhealta ettei hän rakastakaan minua. Hän kuitenkin sanoi lukuisia kertoja rakastavansa minua, haaveilevansa lapisista kanssani… Ja hän jätti morsiammensa minun takia. On tyhjä olo.

Jotenkin se tuntuu ainoalta oleelliselta tällä hetkellä. Jos hän ei rakasta minua, niin ei ole mahdollisuutta yhteiseen elämään, vaikka saisimmekin ongelmat ratkaistua. Ja varmasti saisimmekin jos hän rakastaisi minua.

Tulemme tapailemaan yhteisen harrastuksen parissa ja haaveilen siitä että hän saa oman tilanteensa setvittyä ja haluaakin olla kanssani.

Jossain vaiheessa (ehkä kuukauden päästä?) aion kyllä vaatia miestä kertomaan miten näin voi tapahtua… Miten hän voi sanoa rakastavansa minua yms. ihanaa ja sitten yks kaks jättää minut ja vaan sanoa ettei kai rakastakaan.

Kysymyksiä
Uskotteko että on mahdollista että mies haluaakin joskus vielä olla kanssani?

Uskotteko että hän palaa exänsä kanssa yhteen? Lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen on ainakin lähentänyt heidän välejä… Mies on käynyt koko ajan exänsä luona hoitamassa lasta ja he ostavat lapselle yhteisen synttärilahjankin…

Mitä muuten ajattelette tilanteesta?

T. Katariina

Vierailija

Voi Katariina. Olen sanaton. Ryöpytin sinua jo aikaisemmassa viestissäni ja nyt ihmettelen tuota vannottamista, että mikset saa kertoa tuttavallesi teistä? Jotain outoa tässä on. Ehkä myös lapsellista käytöstä miehen puolelta.

Älä hyvä ihminen enää elättele toiveita yhteisestä tulevaisuudesta noin rikkinäisen ihmisen kanssa. Kävi aika hyvin selväksi: niin miksi jankuttaa ja huudella rakkauden perään, joka oli huumaa uudesta. Lapsi on tässä vain hyvä tekosyy.. Siihen voi aina vedota tilanteessa kuin tilanteessa. Jos teille tulisi taas uusi riidan paikka. Koettaisit alkaa oman elämän ilman ajatuksia tästä kypsymättömästä raakileesta. Hän ei ole Sinua varten. Usko pois! Sinä ansaitset hyvän kumppanin, Katariina!

-Tiau

Vierailija

Luehan vielä Kodin Kuvalehdestä juttu "Minut jätettiin tekstiviestillä"! Ehkäpä se avartaa mieltä ja antaa puhtia miettiä uusia tuulia.. Kaikkea hyvää elämääsi toivoen.

Vierailija

Olisi paras jos mies palaisi morsiamensa luo ja he saisivat asiansa kuntoon. Ennen häitä monelle miehelle iskee paniikki vaikk lapsikin jo olisi. Lapsen vuoksi toivon että perhe eheytyy eikä isä enää toista kertaa tee tuollaista mokaa. 

Vierailija
Vierailija

Olisi paras jos mies palaisi morsiamensa luo ja he saisivat asiansa kuntoon. Ennen häitä monelle miehelle iskee paniikki vaikk lapsikin jo olisi. Lapsen vuoksi toivon että perhe eheytyy eikä isä enää toista kertaa tee tuollaista mokaa. 

 

Uskotko että kaikki voisi mennä noin ruusuisesti ilman että mies käsittelee asiaa kunnolla omassa päässään? Tai ilman että hän käsittelee asiaa yhdenkään ihmisen kanssa?

Vierailija
Vierailija
Vierailija

Olisi paras jos mies palaisi morsiamensa luo ja he saisivat asiansa kuntoon. Ennen häitä monelle miehelle iskee paniikki vaikk lapsikin jo olisi. Lapsen vuoksi toivon että perhe eheytyy eikä isä enää toista kertaa tee tuollaista mokaa. 

 

Uskotko että kaikki voisi mennä noin ruusuisesti ilman että mies käsittelee asiaa kunnolla omassa päässään? Tai ilman että hän käsittelee asiaa yhdenkään ihmisen kanssa?

 

 

Jos miehen exällä (siis lapsen äidillä) on yhtään järkeä päässä, niin ei varmasti ota tuollaista niljaketta takaisin. En tarkoita tällä sitä, että mies olisi läpensä paha, mutta jotenkin pidän koko soppaa eniten hänen syynään.

Katariinalle isot halit ja voimia! Vaikea sanoa, onko tuo ollut miehen puolelta hetken huumaa vai aitoja tunteita. Ei kannata jäädä elättelemään toiveita yhteenpaluusta, vaan korjata oma särkynyt sydämensä ja jatkaa eteenpäin.

Sanoit, että näet miestä jatkossa harrastuksen parissa. Eihän sitä tiedä, kun tilanne rauhoittuu, ja jos teillä oikeasti on aitoja tunteita toisianne kohtaan vielä, niin voiko teille tulla vielä uusi alkukin. Mutta missään tapauksessa ei kannata jäädä sellaista odottamaan ja toivomaan, vaan jatkaa omaa elämäänsä. Minusta tuntuu, että kun saat vähän etäisyyttä asiaan ja aikaa kuluu, etä välttämättä tätä miestä enää takaisin ottaisikaan, vaikka hän olisikin tulossa :)

Vierailija

Tuli netissä surffaillessani vastaan tämä aloitus kuin olisi tarkoitettu sillä itse kamppailen tällä hetkellä lähestulkoon vastaavassa tilanteessa.
Avaus on jo monta vuotta vanha mutta olisi kiva tietää mitä Katariinalle kuuluu nyt. Sympatiat on niin puolellasi.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat