Kommentit (7)

Vierailija

En tekisi varmaan yhtään mitään. Ihan kaikelta menisi pohja. Masentuisin. Vaikea kuvitella, että tekisi mieli edes matkustella, vaikka olisi mahdollistakin. Ihanan työnkin varmaan kuitenkin jättäisin, tai ainakin motivaatio varmaan kärsisi niin, etten selviytyisi enää entiseen malliin.

Itkisin.

Vierailija

En tee mitään ihmeellistä. Otan päivåän kerrallaan entisessä arjessa, käyn töissä aina kun pystyn ja pyöritän normaalia arkea. Ainoa, mikä on muuttunut, on suhde läheisiin ja ystäviin ja tuttuihin. Se on rikkaampi, ja antoisampi, kun itse tietää ja muut tietävät myös, että ei täällä enää montaa vuotta käkitä yhdessä. Pieniä arjen iloja, pikku matkoja kun terveys ja rahat sallivat. Parempia syntymäpäiväjuhlia ja kokoontumisia yhdessä kissanristiäistenkin takia. Autan myös tuntemattomia kanssakulkijoita enemmän ja saan siitä hyvää mieltä itselleni. Aikani on mitattu kontrollista kontrolliin, hoidosta hoitoon, toivosta takaiskuihin. Mie en sittenkään taida tehdä sitä maailmanympärysmatkaa... Voimia sisarille, kuljetaan rinnakkain proteesit röyheinä!

Vierailija

itken, nauran, kayn lenkeilla koiran kanssa, ihan mies tukee.. sairaalan henkilokunta on mahtavaa ja laakarini huippu ihania jotka huolehtivat minusta.

3 vuotta sitten sain yllatys syovan joka oli jo levinnyt..silloin  arvioitu elinika 5...8 vuotta.

Taas kontrolleissa loytyi uusi yllatys leikattiin ja rankat hoidot aloitettiin toissapaivana, jotka jouduttiin keskeyttamaan laakeaine allergian takia..jatkettin eilen isoilla kortisooniannoksilla ja pienilla sytostaatti annoksina joita pikkuhiljaa nostettiin.. siina vierahti 10 tuntia, sairaanhoitaja vieressa koko ajan ja toki mieheni ,,joka valilla kaytti koiran lenkilla.

Kaikesta huolimatta elama jatkuu itkien piilossa ja nauraen arjessa.

Mutta kaikille hyvillekaan ystaville en halunnut kertoa koska jotkut havisivat.. olen kuitenkin se sama henkilo.. mutta myos sain myos muutamia uusia ihania ystavia jotka kannattelevat yllatyksilla , yhteisilla lenkeilla ja nauruilla, Elan elamani loppuun niin kauan kuin se kestaa, samalla tavalla kuin ennenkin.  Naiset kaykaa joka vuosi laakarissa, niin minakin tein ja sain paljon lisa-aikaa,  huonoksi onnekseni koitui agressiivinen syopa.

KIITOS ETTA JOLLAKIN OLI ROHKEUTTA OTTAA ESILLE TALLAINEN ASIA,

tamakin kuuluu elamaan ja muistuttaa elamaan kiitollisena myos vastoinkaymisten aikana.

 

Vierailija

Itse olen miettinyt tätä juttua tosi paljon viime aikoina, siis mitä tekisin jos kuolisin 5 vuoden päästä. Tällä hetkellä on elämän suunta täysin hakusessa joten kaikenlaista tulee pohdittua.

Olen sisäistänyt sen ajatuksen että jos olisin oikeasti sairas, en varmastikaan pystyisi tekemään juuri mitään tavallisuudesta poikkeavaa joten siinä vaiheessa kun oikeasti tietää kuolevansa ei ehkä voimat riitä irtiotoille vaikka mieli haluaisi.

Siispä, omalla kohdallani olen tehnyt sellaisen päätöksen että irrottaudun oravanpyörästä, myyn asuntoni ja lähden kiertämään maailmaa, nyt kun vielä olen terveiden kirjoissa ja siihen on mahdollisuus. Kerran täällä vaan eletään ja vaikka pelottaa, aion silti lähteä laajentamaan suppeaa elämänpiiriäni ja hivuttamaan mukavuusalueeni rajoja leveämmälle - kerrankin.

Ei tämä nyt ehkä suoranaisesti tähän liity mutta ajattelin jakaa oman hullun päätökseni : )

eikös tuota

koetta voisi käyttää sellaisten kasvainten erotusdiagnostiikassa mistä ei voi ottaa koepalaa ennen leikkausta esim munasarjakasvain

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat