Kommentit (3)

Vierailija

Just tästä syystä en enää halua nettitreffailla. Kaikki se pelailu, kikkailu ja pinnallisuus on tosi kaukana siitä, millaisissa merkeissä itse haluaisin loppuelämäni viettää.

T. Sinkkunainen 36 v.

Vierailija

Jos seksiseuraa hakee, niin juuri noin saa mitä tilaa. Mutta oikeesti hei, kuka saa tuollaisesta deittailusta mitään oikeeta ja pysyvää sisältöä elämäänsä?

Vierailija

Nettideittailin enemmän tai vähemmän säännöllisesti yli vuoden ajan. Itse olen kolmekymppinen, tapaamani miehet olivat 28 - 43-vuotiaita. Itse en kohdannut tämän artikkelin kaltaista deittailukulttuuria! Lähes jokainen mies halusi mieluummin soittaa kuin tekstata; yhtäkään alapääkuvaa en saanut; kenenkään kanssa ei todellakaan tullut puhetta tulevaisuudesta ensitreffeillä tai edes muutamilla seuraavillakaan ja maksut maksettiin luontevasti, yleensä kumpikin maksoi oman juomansa, jokunen herrasmies halusi tarjota kahvini tai siiderini.

Nettideittailun surullisin puoli kuitenkin on juuri pelaaminen: nettideittien hiekkalaatikolla kuuluu treffailla montaa ihmistä samanaikaisesti, paitsi sitten muutaman poikkeuksen mielestä. Opinkin kertomaan heti ekoilla treffeillä, että deittailen muitakin, koska muutama sankari suuttui ankarasti tilanteen selvittyä jälkeenpäin. Niin naiset kuin miehetkin katselevat kaiken aikaa, olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen - täydellistä etsiessä ei malta olla vilkuilematta profiiliaan, vaikka tapailisikin jo jotakuta. Niinpä lupaavasti alkanut suhde voi katketa lyhyeen, kun toinen osapuolista tapaakin jo jonkun uuden, kauniimman, lihaksikkaamman, älykkäämmän, hauskemman - you name it.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat