Miehen huonot pöytätavat

Vierailija

Kaipaisin hieman näkemksiä muilta naisilta.

Olen 36-vuotias ja seurustellut kohta puoli vuotta viisikymppisen miehen kanssa. Minulla ei ole paljoa kokemusta vakisuihteista, olen elänyt aikuiselämäni lähinna sinkkuna tai lyhyissä deittailusuhteissa.

Mieheni on ihana siinä mielessä, että hän on hellä, osoittaa tunteensa, pitää minua "prinsessanaan" ja on muutoinkin tosi mukava. Ongelmani koskee pikkuseikkoja, jotka eivät enää ole sellaisia: hänellä on järkyttävän huonot pöytätavat, hän syö hotkien, maiskuttaa, tunkee suuhunsa jättimäisiä annoksia ja puhuu ruoka suussa. Hän ei käytä veistä vaan tökkii ruokaa sormellaan, pyyhkii suunsa käsiinsä. Lista on lähes loputon. Alussa yritin sanoa asioista, mutten enää jaksa. En kestä katsoa hänen ruokailuaan.

Onko tämä normaalia ns. kotioloissa? Eivätkö hyvät pöytätavat olekaan normi kuten oletin? Missä määrin on sallittua että ihminen "rentoutuu" kotona eikä noudata hyviä tapoja, eivätkö ne olekaan mös kunnioitusta toista kohtaan?

Olisi kiva kuulla asiallisia kommentteja.

Kommentit (3)

Vierailija

täytyy kyllä sanoa, että luulisi tuon ikäisen miehen osaavan jo ne perustärkeät pöytätavat. Nehän jo opetetaan lapsena. Jos hän jatkaa tuota niin mene toiseen pöytään syömään ja sano että et kestä katsoa tuollaista syömistä että se on kuvottavan näköistä.

Vierailija

Tulee ihan meidän koira mieleen! No se oli vitsi. Seurusteluaikaa on kestänyt sen verran vähän, että ymmärrän haluttomuutesi puuttua näihin kieltämättä öklöttäviin tapoihin, mutta rohkeasti vaan kissa pöydälle. Mieti myös hänen muita tapojaan. Onko esim. jatkuvasti sohvalla makaamassa ja käsi housuissa? Miten on piereskelyn laita?
Yleensä ihminen on kokonaisuus ja jos ei ymmärrä pöytätapojen päälle (tuossa iässä) niin tuskin on muutkaan tavat niin kaksiset. Itsepähän tiedät, missä menee sinun sietorajasi.

Vierailija

Olen melkein sinun ikäisesi. Aloin kolme vuotta sitten pitkän sinkkuvaiheen jälkeen seurustella itseäni pari vuotta nuoremman miehen kanssa eli olemme samaa ikäluokkaa. Kolmekymppinen mies on vielä joustava ja monia asioita on mahdollista oikaista ja puhumalla selvittää. Itse koen niin, että myös minulla oli viimeiset hetket aloittaa vakisuhde ennen kuin jämähdän tapoihini ja tottumuksiini. Minun kokemukseni on, että nelikymppinen vapaana pysynyt mies on jo aivan jääräpää eikä halua joustaa. Viisikymppisistä en tiedä seurustelumielessä.

Parisuhteessa on kaksi puolta. Sinkkuna sitä on yksin ja saa/joutuu päättää kaikesta ja on iso riski päästää toinen elämäänsä. Haluatko olla hänen kanssaan? Hyväksyykö tämä mies sinut sellaisena kuin olet? Hyväksytkö sinä tämän miehen sellaisena kuin hän on? Haluatko olla yksin vai suhteessa? Sinä itse tiedät parhaiten mitä tälle suhteelle pitää tehdä. Yhteen kasvaminen ei tapahdu hetkessä kenenkään kanssa, hyväkin kumppani ärsyttää joskus.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat