Yksinäisyys

Vierailija

Hei.

Olen 26 vuotias mies Kokkolasta, ja olen ollut pitkään itsekseni. Viimekerrasta kun olen tavannut jonkun naisen kanssa on jo ainakin 10 vuotta, en ole enää varma. Olen etsiskellyt seuraa internetistä viimeiset 4 vuotta, mutta yksikään nainen ei ole ollut kiinnostunut. Tähän on monenlaisia syitä, ihan ensimmäiseksi luonteeni on sellainen, että kerron asioita sen mukaan, miltä minusta kulloinkin tuntuu, tai mitä mielessäni liikkuu, enkä sillä perusteella, miten tehokkaimmin voisin manipuloida tilannetta itselleni edulliseksi, eikä kirjoittelun tavoitteenani ole esiintyä sillä tavoin kuin ihmisillä yleensä. Muita olennaisia syitä ovat työttömyys, ja naisten tapa syrjiä yksinäisiä ihmisiä epäsuoraan. Yksinäisistä oletetaan, että heissä on jotain vikaa - tämän vuoksi on olennaista kertoa teille minkätakia olen yksinäinen - ajatellaan että he ovat automaattisesti epätoivoisia, mitä ainakin itse olen, ja ajatellaan että jos ihminen on epätoivoinen hänen seurallaan ei ole mitään arvoa, eikä kyseisellä ihmiselläkään. Tämä syrjiminen tapahtuu epäsuoraan, liitetään tällaisen ihmisen kiinnostuneisuuteen seurasta negatiivisia piirteitä - jos jostain syystä tällainen ihminen on sinusta tai sinun viiteryhmästäsi kiinnostunut, oletetaan, että yksinäinen ihminen jotenkin väheksyy viiteryhmää, koska heillä on automaattisesti (mukamas) sellainen ego, että hakevat seuraa sieltä mistä epätoivoisena kuvittelevat sitä löytävänsä. Kaiken kaikkiaan tässä taustalla on sellainen monimutkainen asiakokonaisuus, jota parhaiten kuvastaa määritelmä: Olen kyvytön sopeutumaan sosiaaliseen ympäristöön, jonka ihmiset muodostavat, koska pyrin idealismiin, olen hankalaluontoinen, enkä kovin tavoitekeskeinen ja ajattelen itsenäisesti, ja olen fiksumpi kuin ihmiset yleensä. Sitäkään tuskin kannattaa sanoa, ihmiset kun närkästyvät siitäkin jos joku ajattelee olevansa heitä fiksumpi, mutta kokemuksieni perusteella ihmiset närkästyvät käytännössä kaikesta, silloin kun ovat vähäosaisempien kanssa jotenkin tekemisissä, heidän intresseissään ei ole nähdä ihmisiä, joiden asiat ovat huonosti, positiivisessa valossa. Heidän tarkoituksenaan on ylläpitää sellaista naiivia ja lapsellista maailmakuvaa, että ihmiset saavat vain mitä ansaitsevat, sekä ajattelevat automaattisesti että jos jollakulla on asiat huonosti, että sitä ei saisi tuoda ilmi, tai jos tuo niin silloin on sopivaa alkaa arvostelemaan ja jakamaan omia erittäin laadukkaita päätelmiään siitä mitä ihminen tekee väärin - onhan hän varmasti väärässä, kun kerran asiatkin ovat huonosti.

On sinänsä yhden tekevää mitä tähänkin kirjoitan, seuraa olen etsinyt jo käytännössä kaikista paikoista mistä intternetistä voi seuraa löytää. Tein muutamia koeilmoituksia, joissa nainen etsii seuraa miehistä, selvitelläkseni sukupuolten välisiä eroja tässä käyttäytymisessä, ja ikäväkseni yhteen ilmoitukseen tuli enemmän vastauksia yhden vuorokauden kuluessa, kuin samanlaisiin autenttisiin ilmoituksiini on tullut viimeisen 4 vuoden aikana. Toisinsanoen jos nainen elämäntilanteessani käyttää 30 minuuttia kirjoitteluun, hänestä kiinnostuu useampi ihminen, kuin jos itse kirjoittelisin tässä 400 tuntia putkeen. Tätä ei saisi tuoda esille, ei ole miehekästä valittaa, eikä nosta esiin epäkohtia jonkun ihmisryhmän kollektiivisessa käytöksessä, varsinkin jos tämä ryhmä sattuu olemaan naisten muodostama kokonaisuus. Siitä huolimatta että naiset tekevät - ainakin jotkut heistä - samaa jatkuvasti. Miehet sitä ja tätä. Mutta ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää arvostella naisten käyttäytymistä, koska on sosiaalisesti hyväksyttävää, että naisen käyttäytyminen narsistista, sitä suorastaan odotetaan häneltä. No tähän varmaan palaan uudestaan.

Toisinsanoen kun olette niin kiinnostuneita siitä, miksi joku on yksinäinen, koska haluatte tietää mitä se teidän egonne suhteen merkitsee, niin tässä on sukupuolten välillä sellainen ero, että miehiltä vaaditaan enemmän seuran löytämiseksi kuin naisilta, eikä miehen yksinäistymiseen vaadita mitään kovin merkittäviä syitä, se tapahtuu ilmankin sellaisia. Ei varmaan ole kivaa kuultavaa tällainenkaan tarina, mutta jospa nyt miettisitte minkälaista elettävää se on, ihan ensimmäiseksi.

Mä en tiedä mitä mä kirjoittaisin. Yritin etsiä jotain paikkaa josta etsiä seuraa, olen kokeillut ainakin ~20 erilaista deittipalvelua, joita en jaksa luetella, etsinyt seuraa kaikilta suositummilta keskustelupalstoilta, joista yhdeltäkään ei ole löytynyt yhtään kiinnostunutta ihmistä. En tiennyt minne kirjoittaisin, joten kirjoitin tänne. Turhaan kirjoitin, koska ketään ei koskaan kiinnosta - joo tosi negatiivista, mutta niin se menee, koska maailma on epätasa-arvoinen, ja kaltaiseni fiksu ja yksinäinen syrjäytynyt ihminen ei löydä seuraa ollessaan oma itsensä, ja nyt sitten katsellaan sitä minkälaista on elämä pitkään jatkuneen katkeroitumisen ja turhautumisen seurauksena.

Tähänkin ketjuun tulee ikäviä kommentteja, jos niitäkään, eikä varmasti yksikään nainen vastaa, ei täältä, eikä edelliseltäkään, eikä mistään muualtakaan. On vain ihmisiä jotka sanovat että pitää mennä jonnekki muualle, koska täältä ei löydä seuraa. Ihmiset ovat tyhmiä, ja sen sietäminen on ikävää silloin kun kommunikointi turhautuu järjettömästi. Eivät ihmiset ole täällä sen kummempiakaan kuin muuallakaan, viiteryhmällä on jotain yhteyksiä siihen kuinka usein jokin ominaisuus yksittäisissä käyttäjissä tavataan, mutta silti yksittäiset käyttäjät ovat yksittäisiä, ja jokaisella heistä on aina mahdollisuus vastata - esimerkiksi tähän ilmoitukseen - vaikka olenkin nyt niin tympääntynyt että uskon entistä vähemmän kenenkään vastaavan ja keskityn lähinnä tilittämiseen. Minulla ei ole mitään motivaatiota yrittää muuttaa kirjoitusta sen vuoksi, koska se on joka ikinen kerta ollut turhaa näiden kuluneiden vuosien varrella, miksi mä sen tekisin? Luuletko sä ansaitsevas sen että nyt näkisin hurjasti vaivaa sen vuoksi että sulla ois hieman kivempaa luettavaa? Kukaan ei kuitenkaan vastaa. Sen sijaan kaikenmaailman ärsyttäviä ihmisiä ilmaantuu kirjoittelevaan ärsyttäviä kommenttejaan.

Sitä miksi naiset kiinnostuvat jostain henkilöstä romantisoidaan, naisten viettelyä romantisoidaan ja heidän henkilökohtaisia intohimon kohteitaan arvostetaan, ne ovat sellaisia tavoiteltavia asioita, ja jos jonkinlainen asia vetää naisia puoleensa, siihen pitää liittää positiivisia ominaisuuksia, ja jos jonkinlainen asia työntää naisia luotaan, siihen pitää tietysti liittää negatiivisia asioita. Jos joku esimerkiksi on egoistinen sika, ja täysidiootti kusipää, se joissain tapauksissa vetää naisia puoleensa, koska naiset pitävät siitä, että miehellä on kehittymättömät korkeammat aivotoiminnat ja niiden mukana tuleva yksinkertainen suoraviivaisuus ja dynaamisuus. Eivät esimerkiksi pidä siitä että ihmiset ovat ristiriitaisia ja syvällisiä, estyneitä tai moraalisia. Moni fiksu ihminen jää yksinäiseksi, moni ääliö löytää seuraa. Ja menee myös toisinpäin. Ei sillä että se olisi vain niin, mutta kun teillä nyt on sellainen moderni uskonto siitä, että naisen saava mies on hyvä mies, niin on ilmeisesti tarpeellista esittää, ettei se todellakaan mene niin.

Varsinainen pointti on siinä, etten voi edes suoraan ilmaista itseäni, koska olen jo ehtinyt kyllästyä siihen että jos vain kerron itsestäni ja elämästäni, niin ihmiset kokevat asialliseksi haukkua luuseriksi tai sanoa etteivät pidä minusta koska minulla on asiat huonosti. Eivät he ihan samoin asioita muotoile, mutta heidän mielestään jos työtön ja yksinäinen ihminen kertoo olevansa työtön ja yksinäinen, on ihan ok sanoa että "vittu mikä luuseri" "yritä olla vähän positiivisempi" kun taas jos työssäkäyvä ja sosiaalinen ihminen kirjoittaa olevansa "työssäkäyvä ja sosiaalinen" niin silloin tällaista kohtelua ei tämän yksittäisen seikan suhteen synny. Siinä taas on kyse ihmisiä vaivaavasta ajattelun virheellisyydestä, johon viitataan tiedemaailmassa termillä 'fundamental attribution error' .

Nyt tämä kirjoitus on jo niin vastenmielinen etten itsekään pidä siitä, mutta se on niin helvetin turhaa miettiä mitä tähänkin kirjoittaa, ette voi varmaan ymmärtää sitä.

Jotenkin kaikkein kamalinta tässä yksinäisyydessä on se että huomaa, ettei yksinäisiä naisia ole lainkaan samassa tilanteessa. Ei yhtään ainoata. Ei ole mahdollista löytää sellaista naista tästä maasta, johon voisi samaistua, joka voisi ymmärtää miten ajattelen, ja miksi olen kuten olen, miksi kirjoitan katkerasti ja turhautuneesti, miksi olen yksinäinen. Ei heitä ole. Koska naisten kokemattomuutta ja viattomuutta arvostetaan sosiaalisesti. He eivät voi kokea sitä että jos kertovat olevansa nuoria neitsyitä ja yksinäisiä, että muut ihmiset tulisivat haukkumaan luusereiksi. Eivät he voi myöskään kokea sitä, että kun ilmoittelee vuositolkulla, niin ei yksikään ihminen vastaa. Eli toisinsanoen en voi löytää sellaista naista, joka voisi edes ymmärtää miksi ajattelen näin, ja miksi olen näin ikävä.

On toki yksinäisiä naisia. Mutta se on eriasia. He eivät ole voineet kokea sitä turhauttavaa ja katkeroittavaa jatkumoa, kun ajattelee, joku saattaisi vielä joskus kiinnostua, sitten kirjoittelullaan tavoittaa satoja ja tai tuhansia ihmisiä, joista kukaan ei ole kiinnostunut. Vaan se menee aina niin, että on joitain kiinnostuneita, todennäköisesti hyvin monia sellaisia, ja yksikään heistä ei kiinnosta naista.

Tästä epätasa-arvoisuudesta huolimatta, naiset haluavat pitää kiinni virheellisestä näkemyksestään, että tilanne olisi molemmille osapuolille samanlainen, eivätkä edes halua ymmärtää eroa.

Katkeran tilitykseni päätteeksi voisin jotain kirjoitella itsestäni, vaikka tältä keskustelupalstalta ei voikkaan seuraa löytää. Olen varma että kun kirjoitin näin pitkästi tähän alkuun, niin joku idiootti sinne ilmestyy kommentoimaan siitä, mikä on tämänkin keskustelupalstan tarkoitus ja miten on niin typerää etsiä seuraa täältä, ei tämä ole oikea paikka sellaiselle. Kuten sanotaan ihan kaikissa paikoissa, oli keskustelupalstan otsikko sitten "yksinäisyys" tai "postimerkit".

Olen siis 26 vuotias mies, täytän kohta 27 vuotta, olen katkeroitunut, hankalaluontoinen. Minulla ei ole erityisiä harrastuksia, eikä ystäviä, ei ammattia, ei koulutusta, vietän aikaa itsekseni kotosalla, ja haluaisin joskus kokea toisen ihmisen seuran ja tehdä asioita hänen kanssaa kuten harrastaa tai laittaa ruokaa. Luonteeltani olen intellektuelli, pohdiskelevainen, idealistinen, syvällinen, jääräpäinen, haastava, epävarma itsestäni. Olen fiksumpi kuin suurin osa ihmisistä, mutta nämä asiat ovat niin suhteellisia. Esimerkiksi musiikillisesti olen keskiarvoa tai sen alapuolella, joten jos musiikin avulla tätä fiksuutta mitattaisiin niin sitten olisin keskimääräistä tyhmempi tai tavallinen pullainen, mutta jos sitä mitataan jollain toisella keinolla, kuten muistitoiminnoilla, loogisella, abstraktilla, matemaattisella tai visuaalisella päätelyllä, niin silloin voisi sanoa että olen keskimääräistä fiksumpi.

Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat jonkun verran, mulla ei ole mitään tulevaisuuden suunnitelmia, toivoisin joskus löytäväni naisystävän. En usko että niin voi käydä enää, olen jo niin monta vuotta turhaan etsinyt. Muita tavoitteita minulla on lähinnä tupakoinnin lopettaminen ja työpaikan löytäminen. Mielellään juurikin tässä järjestyksessä, koska olen niin katkeroitunut siihen miten naiset työttömiä kohtelevat, että en haluaisi ajatella naisystävänikin olevan sellainen, jos joskus töissä olisin ja naisystävän löytäisin. No ihan turhaa tämä nyt on kirjoittaa tähän mitään, kun tiedän justiinsa miten nuo naiset noita puolisoitaan valitsevat, ja eivät he vastaan tähän, eivätkä mihinkään muhunkaan ilmoitukseeni, vaikka ne olisinkin kirjoittanut vähän paremmassa mielentilassa ja mielialalla. Niitä asioita, jotka tämän ratkaisevat, on monia, ja suurin osa niistä kriittisistä seikoista on melko typeriä.

No kukaan ei varmasti vastaa, eikä varmaan edes kannata tulla lukemaan kommentteja, tuskin täällä muita kuin ikäviä ihmisiä kirjoittelee ainakaan tähän ketjuun, niin kannattaa suosiolla ottaa sähköpostitse yhteyttä jos kiinnostaa.

Sähköpostiosoite on hi4649@live.fi

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat