Oletko joutunut matkallasi sairaalaan?

Ulpukka

Minä vain kerran ja siitäkin on jo vuosia.
Teneriffalla Puerto de la Cruzissa olin Finnmatkojen jokerimatkalla,johon ei kuulunut opaspalvelua.Sain kovan flunssan ja kuumeen.Soitin oppaalle,mitä pitäisi tehdä.Eipä kulunut kuin hetki,kun lääkäri koputti oveeni,kuunteli keuhkojani ja pii-paa auto tuli noutamaan sairaalaan.
Pyörätuolilla minut sitten kärrättiin autoon.Respaan vaan ilmoitin,mihin oli matka.

Pari päivää makoilin tiputuksessa ja kuvia ja kokeita otettiin niin,että ainakin vakuutusyhtiölle tuli komea lasku.Kyselivät,onko sydämessäni vikaa,se kun tekee ylimääräisiä voltteja.Ei ollut,mutta olin pitänyt matkapuhelintani \"salataskussa\"rinnan korkeudella vasemmalla puolella ja tämä aiheutti ylimääräiset rytmihäiriöt.
Finnmatkojen neuvontapalvelu toimi kiitettävästi,vailla minulle ei opaspalveluja olisi kuulunutkaan.

Kommentit (10)

tupu

En minä, vaan mieheni Taorminassa Sisiliassa. Hän veti lipat näillä epämääräisillä portailla. Tuloksena piipaa-auto ja sairaalareissu. Nenä sekä
polvi auki ja hirmuinen määrä verta. Homma toimi todella hyvin, aikaa tosin kului, mutta paikatuksi tuli. Yllätyksenä lopuksi oli, että Italiassa turistien paikkaus on ilmaista.

Sellaista sattuu

80-luvulla lapsi astui merisiiliin ja lääkäriä tuli. No ei sairaalaa. 90-luvulla mieheltä olkapää sijoiltaa ja sairaalaan Rodoksella. Sitä ei saatu muuta kuin tuntien jälkeen. Minä pimeällä kadulla, missä? Kun soitin myöhemmin kuulumisia sairaalaan, sanottiin, ettei täällä ole sellaista henkilöä. Lattioilla oli kuulemma ollut sitä ittiään ja potilaitten omaiset olivat hätistelleet kärpäsiä, niinpä mies lähti lätkimään seuraavan aamuna. Oli siis silloin sairaalassa kun kysyin, mutta ei tiedetty tällaisesta potilaasta. Tuli kyllä kauhukuvia.Lapset (muutaman vuoden) jäivät yksikseen hotelliin respaan!
Itse pari vuotta sitten tulin yliajetuksi Pafoksen kadulla. Sairaalan päivystykseen ambulanssilla ja monen tunnin jälkeen pääsin kyllä hotellille. Hotelliin oli vain jäänyt lliikuntarajoitteinen puoliso sänkyyn siksi ajaksi kun käväisen automaatilla.Vieläkin takautumia liikenteessä.

ihmeelinen juttu

Olkapään nuljahtus on yleensä parin tunnin juttu kun sitoovat / teippaavat kohdalleen ja homma valmis. Ei sen takia sairaalassa pidetä. Sitten tuo pimeä kuja. Miksi sinä siellä ?
Entä tenavat. Olivat kahdestaan kun te röntyilitte jossain huppelissa. Sitten vasta havaito että ei niitä voi yksin jättää.

sisar hento vaalea

-90luvulla oli ihan normaalia että potilastiedot eivät kulkeneet sekunteissa päivystykseen. Ruuhkahetkinä tökkii tieto vieläkin kun kukaan ei ehti tiesikkaa näpyttelemään.

Auton ruhjomaksi joutunutta pidetään tarkkailussa pitenpään jotta mahdolliset sisäiset vuodot havaittaisiin ja mahdolliset revähtymät.

Kreikan terveyspalvelut on aivan ok. Joten tuo lattialla \"sitä ittiään\" on melko vääristelty heitto.

Lukijoiden kannalta pitäisi huolellisesti kirjoittaa kokonaisuus eikä heitellä sekaan mitään turhaa ramatiikkaa.

Nyttekin on mies yksin sitten on lapset yksin hotellissa, ei tuosta oikein saa tolkkua.
Eikö muuten ollut lapsille suomenkielistä perhettä katsomaan tai matkaopasta. Hehän auttaa pulmatilanteissa.

tarina

Sisarelle: Kreikan sairaaloista tiedän muuta kuin mitä sinä yrität maalailla! Ja rahasta siellä on puutetta, ei ne nykyään etenkään selvitä mitään, mutta jos turistilla on hyvä vakuutus, asiat joutuvat hoitamaan, vaikka siinä aikaa meneekin. Ambulanssilento lähtee sitten viimein, se edeltävä aika vaan saattaa olla yhtä h...ettiä. Seurasin viikon yhtä tapausta.

Weksi

Hei!
Olin tuossa syyskuussa Rodoksella ja satuin kaatumaan skootterilla.
(Paikallinen vanhaherra tuli pikkutieltä pysäytysmerkin takaa suoraan eteen, ja piti tehdä paniikkijarrutus.Kaaduin siinä sitten, ja tuli jonkunverran \"asfaltti-ihottumaa\".)
Menin taksilla yleiseen sairaalaan (General Hospital of Rodos \"Andreas Papandreou\") putsattavaksi.
Päivystyksessä vain hetken odottelin, ja sain sitten asiantuntevaa hoitoa. Kaikki tutkittiin, tarvittavat verikokeet otettiin, jopa röntgenkuvattin keuhkot - joka oli ainoa asia mistä maksoin - 4 € 20 snt muistakseni! Siis neljä euroa! Mitään papereita eikä vakuutuskortteja kysytty, vain nimitiedot, hotelli, ja mistä maasta olet.
Hoito oli mielestäni hyvää ja paikka ihan suhtkoht siisti.
Aikamoinen kiire tuntui olevan ensiavussa, monenkieliset turistit ja paikalliset kansoittivat paikan.Mielenkiintoinen kokemus, onneksi selvisin skootterionnettomuudesta vain ihon rikkoontumisella!

eok

Tässä pitkähkö sairaalatarina kopioituna blogistani, Thaimaa, Koh Lantalta, tammikuu 2009.

Pääruoaksi IK otti grillattua kalaa, mutta hän ei kerennyt montaa suupalaa nauttia, kun sai ruodon kurkkuunsa.
Tarjoilija toi leipää, banaania ja limettejä ja sanoi, että kannattaa puristaa kurkkuun limettiä ja syödä sitten isoja leipäpaloja ja banaanin paloja. Näin ruoto mahdollisesti irtoaisi. Ruoto ei tuntunut irtoavan ja niinpä lähdimme tarjoilijan ehdotuksesta Saladanin lääkäriasemalle muutaman sadan metrin päähän. Siellä olisi pitänyt olla lääkäri kahdeksaan asti. Ei ollut lääkäriä vaikka kello oli vasta 19.30. Sain sairaanhoitajan (mies) kurkkaamaan IK:n kurkkuun, mutta hän ei nähnyt siellä mitään eikä osannut neuvoa muuta kuin odottaa aamuun tai mennä läheiselle hammaslääkäriasemalle, jossa hammaslääkäri voisi välineillään ottaa ruodon pois, jos sellaisen näkisi.
Lähdimme etsimään hammasääriä neuvotusta suunnasta, mutta ei löytynyt. Onneksi olimme seuramatkalla ja niinpä soitin oppaalle. Hän neuvoi menemään hotellimme lähettyvillä olevan tohtorin luo, jonka olisi pitänyt olla paikalla klo 21:een asti. Otimme mopotaksin ja väillä jo luulin kuskia huijariksi, koska ajoimme pimeää maantietä kauas kohti etelää. Lopulta tohtorin vastaanotto tuli eteen, mutta se oli pimeänä. Soitin kyltissä näkyvän numeroon, mutta sieltä ei vastattu.

Opas oli neuvonut menemään hotelliin ja pyytämään sieltä apua. Niinpä pyysimme odottamaan jäänyttä kuskia viemään meidät hotelliimme. Vastaanotossa ei kukaan oikein osannut auttaa. Soitin taas oppaalle ja kysyin, onko saarella lääkäriä, jonka luokse voisi mennä. Opas puhui sairaalasta ja pyysi antamaan kännykän hotellin henkilökunnalle. Puhelu katkesi ja seisoimme hetken neuvottomina. Joku respan henkilökunnasta mainitsi, että sairaala on tosi kaukana. IK valitti, että hengittäminen on tullut vaikeaksi. Respan vastaava pläräsi jotakin muistivihkoa, enkä yhtään tiennyt mihin asia liittyi. Sitten hän soitti ja tuntuikin soittavan oppaalle. Sain luurin käteeni ja kuulin, että” teidät viedään sairaalaan”. En tietenkään ymmärtänyt mistä oli kysymys ennen kuin hotellin oven eteen tuli hotellin oma pienoiskuorma-auto ja kuskina oli tuttu poika respasta.

Niinpä lähdimme klo 20.30 kohti Old Townissa olevaa sairaalaa. Onneksi auto oli iso ja turvallisen tuntuinen, sillä kuljimme pimeitä huonokuntoisia teitä pitkin ja ohitimme mm. tiellä kulkevia elefantteja. Perille sairaalaan pääsimme noin 20 minuutin kuluttua. Kuljettaja lupasi odottaa meitä.

Päivystyksessä oli muutama potilas ennen meitä. Touhu oli aika epämääräisen tuntuista. Paikalla pyöri muutama täysin valkoiseen housupukuun pukeutunut nuori hoitajatar, muutama valkotakkinen hoitajatar ja sitten huomasimme, että lääkäri oli nuori, pieni siviilivaatteissa oleva nainen. IK pyydettiin ulkokatoksessa olevasta odotustilasta avonaisesta pariovesta tutkimushuoneeseen. Olin jo kirjoittanut hänen nimensä, syntymäajan, kansallisuuden yms. yhteen lomakkeeseen ja kertonut kurkussa olevasta kalanruodosta. Sitten kysyttiin hänen painonsa ja mitattiin hänen verenpaineensa.

Tässä välissä palasi samaan isohkoon huoneeseen espanjalainen nainen, jonka ranne oli murtunut. Huoneessa olivat myös hänen miehensä ja äitinsä sekä paikallinen autokuski. Lääkäri selitti röntgenkuvaa katsottuaan, että huomenna pitäisi mennä ortopedin luo Krabiin tai Phuketiin. Yöksi rouvalle laitettiin jonkinlainen kipsi käteen ja sitä laittoivat 4 hoitajaa ja lääkäri. Nainen sai selvästi myös kipulääkkeitä.

Nyt lääkäri palasi IK:n luo. Hän otti käteensä taskulampun ja sellaisen metallisen lastan, joita käytetään suuhun katsottaessa. Taskulamppu ei oikein toiminut. Olin jo tarjoamassa tilalle laukussani olevaa otsalamppua, mutta siten joku hoitajista löysi paremman lampun. Hetken kurkkuun katsottuaan lääkäri totesi, ettei nähnyt siellä mitään. Hän sanoi, että joko ruoto oli jo irronnut ja naarmuttanut ruokatorvea tai sitten se oli siellä vielä ja jos se olisi parinkin päivän kuluttua, niin olisi syytä mennä isompaan sairaalaan asiantuntijan luo. IK sai kahta kipulääkettä kolmeksi päiväksi ja penisiliniä 10 päivän annoksen. Lasku oli 776,- bahtia, josta lääkärinpalkkio 500,- ja lääkkeet 277,- yhteensä siis noin 17,50 euroa.
Pääsimme aloittamaan matkan takaisin hotelliin klo 22:09 (hotellin auton kellon mukaan ;))ja olimme hotellilla 22:31. Annoin kuskipojalle 200,- tippiä ja kysyin sopiiko, että veloitus autosta lisätään huonelaskuun. Hän ei sanonut mitään. Kysyin respassa, paljonko autokuljetus tuli maksamaan, ja sieltä sanottiin ettei mitään. IK:n kurkku tuntui edelleen kipeältä, mutta hengenahdistusta ei enää ollut, joten ehkä ruoto oli jo luisunut alas rikkoen vain ruokatorven pintaa. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat