Matkalla kalassa

Ulpukka

Itse en ole kalamiehiä/naisia,mutta ei sääntöä ilman poikkeusta.

Heittelin virveliä kalakaverini kanssa Norjassa Hammerfestin sillan kupeessa eräänä heleänä heinäkuun päivänä.Syönti oli niin mahtavaa,että vaikka olisin silitysraudan veteen heittänyt,siihenkin saalis olisi käynyt kiinni.Innostuin kerralla,vaikka pyysinkin jokaisen kalan kuiville vedettyäni siltä anteeksi.Tunsin itseni melkein murhaajaksi.

Kalakaveri perkasi saaliin.Kiehautettiin retkikeittimellä uudet perunat ja paistinpannulla paistettiin kalat voissa. Nam,nam, uskokaa pois.

Katselemassa kalastusta olen kyllä ollut montakin kertaa.Tenojoen lohestus Suomen valkeana yöttömänä yönä Aku-koskella on jäänyt mieleeni.Siinä on oma hohtonsa ja ymmärrän kalamiesten jokavuotisen kaipuun Tenolle.

Kap Verden Sal saarella könysin aamuisin aikaisin ylös nähdäkseni mahtavan tähtikuvio Etelän ristin eteläisellä pallonpuoliskolla viideltä aamulla.Siitä kävelin usein Santa Marian sillalle, jossa kalastajat tulivat mereltä saaliineen.
Vonkaleet olivat niin suuria, että ne kumottiin kottikärryihin veneestä ja kärrättiin sitten hotellien keittiöön.Ruokana oli takuuvarmasti tuoretta kalaa.Silta sensijaan oli laho ja harvanlainen,mutta pojankoltiaiset heittivät siimaa sillan raoistakin ja tuntui, ettei edes syöttiä tarvinnut olla,silti kalaa nousi jatkuvasti.

Kertokaahan,miten olette kalastelleet matkoilla.

Sivut

Kommentit (18)

Kahvikissa

Aika vaatimattomasti ja vain yhden kerran. Saarenmaalla oli pieni paikka, jossa kasvatettiin kaloja lammikoissa ja puroissa. Oli helppo ja nopea kalareissu. Sen jälkeen henkilökunta paistoi vonkaleet seurueellemme, ja nam, hyvältä maistuivat nekin ulkona puupöytien ääressä.

Tirlittan

Kreikassa olen ollut merellä ammattikalastajien kanssa ja opin kunnioittamaan kalastusta ammattina aivan eritavalla kuin aikaisemmin.
Sillä reissulla kuulin myös elämäni suurimmat kalavaleet.

Lanzarotella kalastelin pikkupoikien kanssa mato-ongella aallonmurtajalla, silloin olin sataman kissajengin ehdoton idoli.

Ulpukka

Jep Patu,siinä tuli ensimäinen kalavale.Pankaahan paremmaksi,aihe on laaja.

Oletteko lukeneet Ernest Hemingwaynin kirjan \"Vanhuus ja meri\"?Siitä löytyy ainekset sekä syvälliseen ajatteluun,että kunnon kalavalheeseenkin.

Igors

Nyt tulikin aihe johon voisin kirjoittaa muutamia kokonaisia sivuja. Jos nyt kuitenkin helpottaisin aiheesta ei niin kiinnostuneita ja kehoittaisin katsomaan matkakertomuksiani Paikka Auringossa matkakertomuksien sivustolta.

Kap Verde ja Sri Lanka ainakin ovat ihan omiaan kertomaan kalastuksen liittämistä matkoihini, unohtamatta noita muitakaan Vietnam, Dubai, Thaimaa ym.

Niin, ja minua tuntemattomille sielläkin olen nimimerkillä Igors.

Ile

Kalastus ja etenkin kalajutut ovat aina piristäviä. Olin kymmenisen vuotta sitten poikani kanssa kalastusretkellä Thaimaassa. Pääosin sieltä tuli tonnikaloja ja kotisuomessa niistä sitten ylpeinä kerrottiin ja painoksi ilmoitimme \"arvioilta jokainen lähempänä sataa kuin kahtasataa kiloa\". Ja sehän oli aivan totta, sillä kalat painoivat n. 3 kiloa kappale!!!

Zorbas

Onhan niitä Igorsin mainioita kalajuttuja joskus saatu lukea täältäkin. Ikävä että nyt jäävät lukematta. Jäykkis tai ei, mutta en periaatteesta harrasta matkanjärjestäjien yleisösivuja, edes Aurinkomatkojen.

Vierailija

Ainoat kalat matkoilla on tullut bongattua ravintoloiden listoilta ja keittiö on toimittanut saaliin kypsennettynä pöytään. Sama jatkuu mitä ilmeisimmin.

kalan ystävä

Igors

..\"Jäykkis tai ei, mutta en periaatteesta harrasta matkanjärjestäjien yleisösivuja, edes Aurinkomatkojen. Zorbas\"

Älä nyt hyvä mies todellakaan ole noin \"jäykkis\" Tuskin minun kirjoitteluni siellä kovinkaan suuria elämyksiä anna mutta siellä on todella paljon aivan mahtavia matkakertomuksia ja kaiken lisäksi oikeiden matkailijoiden kirjoittamina. Itsekin vain todella harvoin siellä keskustelufoorumilla enään kirjoittelen sillä sama henkilö joka täälläkin riehuu sen sai hiljaiseksi.

Mutta, ei tässä vielä kaikki, sieltä löydät linkkeja aivan mahtaville blokikirjoittelijoiden sivustoille.Kyllä itse aina matkojani suunnitellessani käyn siellä hakemassa tietoja joita ei mistään muualta tahdo löytää. Ehkäpä pallontallaajien sivutoilta voinee löytyä hieman vastaavaa.

Tirlittan

Tämä kuuluu osastoon kotimaan matkailu ja siellä vielä alaosioon mökkilomailu.

Joka kevät jäiden lähdön aikaan koppaisen koiran kainalooni ja teen matkan mökille.
Siellä oleskelen viikot yksin erakkona ja palaan kaupunkiin vasta syksyllä.

Kalastus ei silti kuulu ykkösharrastuksiini vaikka siihen erinomaiset edellytykset olisivatkin.
Kaikenlisäksi mies on antanut minulle kaikenkattavan vesittelykiellon.
Kieltoa hän on perustellut sillä että jos sattuisi rinnasta riipaisemaan niin painuisin pohjaan kuin kivi.
Lähinaapurikin on kolmen kilometrin etäisyydellä joten sinne ei huutokaan kuuluisi.
Minusta tuo on jo hätävarjelun liioittelua ja siitäkös minä viis veisaan, veneilykieltoa rikon tämän tästä...salaa tietenkin.

Kun jaoin kukkapenkkien perennoja keräilin samalla sillipurkkiin matoja lastenlapsia ajatellen.
Siitä syntyi ajatus lähteä pitkästä aikaa kalaonnea kokeilemaan.
Otin liiterin seinältä lasten ongen joka oli tarkoitettu pikkukaloja varten, siinä oli ohut siima ja olematon koukku.

Iltaaurinko paistoi lämpimästi, sorsat nahistelivat keskenään, telkkä lipui aivan veneen vierestä ja jossain kukkui käki.
Pikkukalat pompottelivat kohoa ja niitä kiusatakseni vetelin vapaa edestakaisin veneen vierellä, kunnes koho äkkiä katosi veden alle.
Nyt nappasi ajattelin ja yritin vetää vapaa ylös mutta se ei noussutkaan.
Ennätin jo lasketella mielessäni ärräpäitä kun luulin koukun tarttuneen uppotukkiin.
Silloin siima löystyikin ja pintaan alkoi nousta pyörteitä.
Pyörteiden keskeltä ilmestyi ensin evä ja senjälkeen hauen selkä.

Ja millainen selkä!
Kyseessä ei ollut mikään alamittainen hauenpuikkari vaan oikea ukkuhauki, selkäviivaa tuntui jatkuvan loputtomiin.
Kun näin sen silmät niin tiesin että tässä on nyt se peto joka napsii minulta pullasorsan poikasia.
Sen silmät olivat ilkeät ja katse rienasi minua, ilmiselvästi se haastoi minut taisteluun.
Se nosti vielä päänsä vedestä ja näin koukun roikkuvan sen alaleuasta, sitten se sukelsi veneen alle ja siima napsahti poikki.
Luin mielessäni sille madonluvut, haaste oli otettu vastaan ja se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa!

Näin siis kaksi vuotta sitten ja taistelu jatkuu yhä...
Hauki porskuttaa edelleen vapaana, villinä ja julmana, verottaen sorsanpoikia röyheästi aivan silmieni alla.

Pitäisiköhän kohta huutaa Igorsia apuun??

Vierailija

Olen tässä viime aikoina fileroinut lähi järvestä pyydettyä kalaa, se on niin herkullista, kun se ei ole ollut kaupan tiskillä.
Hyviä kesäiltoja, kauniita ajatuksia.

Suomen kesä

Igors

Toivotaan että tämä foorumin asiallisemmaksi muuttuminen kestäisi kauemmin kuin viikonlopun. Vakavia merkkejä näivettymisestä olikin jo huomattavissa.

Seuraava tilattu syksyinen matkani ( A-luokan matka, ilman vaimoa)onkin sitten pyhitetty täysin kalastukseen. Lento syyskuun loppupuolella Tanskaan jossa auto ja paikallinen kalaopas odottaa. Majoitus Utholds strandin kupeessa, noin 70 km Kööpenhaminasta pohjoiseen, josta sukkuloimme ympäri Zealandin saarta.

Kokonaisen viikon verran sitten vietämme \"rantalomaa\", tosin hieman yleisesti totutusta tavasta poiketen. Varmaan ei tarvitse minun juttujani lukeneille kertoakaan kuinka töpinöissäni jo olen kun tuota matkaa odottelen.

sulevi

Tenolla ja Jäämerellä on tullut kalaa nostettua. Onhan täällä noita riehujia, suloisia ja sulottomia, toivotaan että oppisivat kirjoittamaan asiallisesti ja muita haukkumatta.

Virveli

Igorsilla on edessä mukava kesä. Aina kun Zealand tulee mieleen niin \"rinnassa sykähtää\" ja suu vetäytyy hiljaiseen hymyyn.
Saat olla onnellinen kun terveyttä riittää ja voit harrastaa sitä mistä eniten pidät.
Meillä kaikilla ei ole mahdollisuutta jatkaa mieluisen harrastuksen parissa siksi, että terveys on alkanut reistailla.

Muista sitten matkasi jälkeen kirjoitella meille kokemuksiasi. Iloista ja jännittävää matkan odotusta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat