Iloisesti Iittalassa, visiitillä Visavuoressa, eli kesäpäivä kotimaassa.

Tirlittan

Vanhassa puukoulussa Iittalan lasimäen kupeessa avautuu katsojalle villi ja humoristinen naivistinen maailma.
Tämä on Naivistisäätiön järjestämä mielenvirkistysnäyttely jossa saa nauraa vapaasti.
Näyttely on myös myyntinäyttely jossa on 31 kuvantekijää ja 400 maalausta joissa suurimmassa osassa on tuo punainen ympyrä joka kertoo että teos on jo myyty.
Nimi ja teos muodostavat kutkuttavan kokonaisuuden, millaiseksi kuvittelette taulun jonka nimi on Kaalimaan vartijat, Moon aivan uusi ihminen tai Tipaton tammikuu.
Eino Viikilän taulu Mummo lumessa kirvoitti hersyvät naurut, se liippasi läheltä, arkipäivän osuvaa taidetta.

Iittalasta lähdimme ajamaan kohti Sääksmäkeä ja Visavuorta,kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljeeta ja kotitaloa.
Sukelsimme suomalaiseen perinnemaisemaan, tienvierillä oli ketoja ja loivia kallioita joilla kasvaa matalia käkkäräisiä mäntyjä ja katajia.

Matkalla poikkesimme syömään Ellilän kievarin noutopöydästä. Koska kyse on kievarista niin haassa käyskenteli siroja New Forest poneja joita kievarissa kasvatetaan.

Visavuoressa saimme oppaaksemme tytön joka nuoresta iästään huolimatta tiesi kohteesta aivan kaiken, eloisasti kertoili taustoja ja historiaa.

Ensimmäinen kohde oli taiteilijan suuri ja avara ateljee,vaatiihan veistosten tekeminen tilaa ympärilleen.
Ateljeessa on esillä veistosmonumenttien luonnoksia.
Siellä on myös perheenjäsenten muotokuvia, taiteilijasta itsestään, hänen vaimostaan sekä kolmesta tyttärestä.
Ainoa perheenjäsen josta Wikström ei ole muotokuvaa veistänyt oli hänen ranskalainen anoppinsa, jonka kanssa hän ei tullut toimeen.
Ateljee rakennuksessa on myös tähtitorni josta on upeat näkymät Vanajanselälle.

Hirsisessä asuintalossa viipyili viime vuosisadan alun tunnelma, täällä on vietetty hyvin vilkasta seuraelämää.
Tempperamentti on myös kuohahdellut,olihan koko perhe persoonallinen ja boheemi.
Parvekkeelta näkyy alas rantaan Alatalolle joka on Wikströmin tyttärenpojan Kari Suomalaisen entinen asunto.
Nykyään talo on Karin tyttären Lillin käytössä.

Alhaalla on myös moderni rakennus, Kari paviljonki, jossa on pysyvä näyttety Kari Suomalaisen tuotannosta.
Alakerrassa on näytteillä toistakymmentä Pekka Halosen maalausta.

Visavuoren laiturilta astuimme laivaan jolla putputtelimme Vanajavettä pitkin Aulangolle.
Katsellessani laivan kannelta Vanajaveden selkää ja sen rantoja, tuli mieleeni että Suomi on kesällä se paras lomamaa.

Sellainen oli hauska ja opettavainen Hyvinkään Liikenteen päiväretki jonka aikana tuli suomalainen kulttuurihistoria jälleen hieman elävämmäksi.

Kommentit (10)

historian lumoissa

Täyteläinen päivä.

Valitettavasti jää monelta huomaamatta. Aina on kiire,ei siinä mitään seurata,no ehkä kelloa ja kännykän näyttöä.

Ennen oli toisin.Olen saanut eri kanavien kautta
kalentereita,semmosia virsikirjan kokosia,Siellä on tapahtumia lähes joka päivälle alkaen ajallisesti ennen sotia.Silloin on seurattu luontoa,tuulet ja tuiskut,heinähelteet ja riihipuinnin tapahtumat.

Silloin ihmiset elivät.

lukutoukka

Monet ihmiset ei tajua eikä näe luontoa ympärillään. Ne harvat joilla on näkökykyä eivät
valitettavasti osaa kirjoittaa ihmisläheisesti.
Onneksi poikkeuksiakin löytyy.

Tirlittanin nimmarin takana on osaava kynäilijä.

Isot kiitokset.

Tirlittan

Heippa ihmettelijä!
Mikä kertomuksessa ja sitä seuraavissa kommenteissa mielestäsi on typerää?
Entä mihin perustat tuon olettamuksesi että itse kehun omia kirjoituksiani?
Ikävä sanoa mutta panee miettimään motiiveitasi...

kalat vedestä

Sairaan kateelliset luulee että muut on samanlaisia.
Kun on monasti nostanut omat kertomukset esille
(tuulia ja amalien) niin pitää selviönä että sinä teet samoin.

hyvä Suomi

Suomalaiset kaupungit ei paljoa innosta. Mutta mukavia vanhoja kyläyhteisöjä onneksi löytyy.
Eräissä on torielämä mukaansa sieppaavaa vaikkei varsinaisesti mitään ostaisi.Hyviä järvenpohjukoita löytyy jos uinti on paheena tai liikunnan puute ajaa uimaan. Myöskin nuo laiskat laivat jotka saimaalla puksuttaa ovat kelpo värkkejä lomalaisen istahtaa ja rentouttaa maisemia silmäillen.

Nyland

Ulkomaisia vieraita \"joutuu\" aika usein viemään katsomaan jotain muutakin kuin pääkaupunkia ja Suomenlinnaa yms. Läntinen Uusimaa on saanut kehuja, siellä löytyy myös kielitaitoa eli paikallisetkin osaavat muutakin kuin suomea (ruotsinkieliset). Läntisellä Uudellamaalla on nähtävää riittänyt, Iittala ja Visavuori on jo herran vuodet sitten itse tutkittu, mutta vieraita sinne saakka ei ole viety.

Martta

Mainiota että tämä ketju on kaivettu esiin. Iittalan naivisminäyttely on jo monena vuonna ollut suunnitelmissa, toivottavasti tänä kesänä saan aikaiseksi lähteä.

Mitä taiteilijakoteihin tulee, suosittelen lämpimästi myös Hvitträskiä, joka sijaitsee Kirkkonummella. Eliel Saarinen arkkitehtikumppaneineen rakensi sinne jylhiin järvenrantamaisemiin hienon kansallisromanttisen huvilakompleksin 1900-luvun alussa. Pieni puutarhakin on kaunis. Sunnuntairetken yhteydessä olemme usein myös ruokailleet museon ravintolassa.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat