Onko mikään koskettanut?

Vierailija

Täällä on tänään keskusteltu paljon taiteesta ja kulttuurista. Siksi aloitankin uuden ketjun ja kyselen onko teillä ollut jotakin taide-esinettä, maalausta tahi muuta taide-elämystä mikä on teidät matkoillanne pysähdyttänyt, raapaissut pintaa syvemmältä ja jättänyt jäljen.

Minulle se ehdoton ykkönen on Kairossa, Egyptiläisessä museossa oleva faarao Tutankhamonin kuolin-naamio. Nuoren miehen kauniit kasvot kultaan valettuina,minulle se on maailman kaunein esine.

Toinen, joka on pysäyttänyt on Roomassa, Pietarinkirkossa oleva 1300 luvulta peräisin oleva pronssinen Apostoli Pietarin patsas.Ei ehkä niinkään itse patsas, vaan se pyhä ja harras tunnelma joka patsasta ympäröi.
Patsaan oikean jalan varpaat ovat kuluneet ohuiksi uskovaisten suudelmista,ja patsaan edessä on aina rukoilijoita polvistuneina.

Näiden näkeminen on ollut minulle matkojeni tähtihetkiä.
Tirlittan.

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

en tiedä onko se varsinainen taideesine, mutta odotan aina innolla näkeväni lentokoneesta Krsitus-patsaan Lissaboniin laskeuduttaessa. En ole nähnyt sitä alkuperäistä, mutta minulle tässä Lissabonin Kristuksessakin on jotain sykähdyttävää...

-Matkailija

Vierailija

Nuorena tyttösenä kävin Amsterdamin Rijkmuseumissa ja liikutuin syvästi Rembrandtin nuoruusajan omakuvasta. Se todella kosketti minua haparoivalla, etutukan alle piiloutuvalla katseellaan. Vähän aikaa sitten menin varta vasten samaan museoon etsimään tuon työn, enää se ei puhutellut samalla tavalla. Sen sijaan saman taiteilijan keski-iän työt koskettivat nyt. Koko museo tuntui myös paljon pienemmältä kuin 30 vuotta sitten.

Vierailija

Roomasta haluaisin mainita montakin kohdetta, mutta Pietarinkirkko hätkäytti jo koollaan ja mittasuhteillaan. Pietá-patsas sisällä oli unohtumaton elämys, vaikka en uskonnollinen ihminen olekaan.

Vatikaanin taideaarteet taasen olivat niin massiivinen ryöppy maailmakuuluja patsaita, tauluja ja muita esineitä, että Stendhalin syndrooman puhkeaminen ei ollut kaukana :)

Petunia

Vierailija

Minä joskus nuorena tyttönä kävin Amsterdamissa Van Gogh museossa. Pysähdyin siellä hänen nuoruudessaan maalaamansa omakuvan kohdalle. Minulla meni kylmät väreet ja seisoin maalauksen edessä tovin ihan lamautuneena. Sitten sanoin jollekin seurueen vanhemmista naisista, että ihan kun tuo maalari olisi ollut ihan hullu kun on tuon maalauksen tehnyt.
Nämä vanhemmat ja viisaammat selittivät minulle, että niin on ollutkin, en sitä silloin tiennyt. Myöhemmin sitten luin hänen elämänkertansa.
Olen usein miettinyt, että mistä minulle tuli sellainen voimakas reaktio, (vieläkin melkein tunnen sen tunteen), en ollut silloin enkä ole vieläkään mikään taiteen asiantuntija, kunhan katselen. Mutta jokin siinä taulussa sai minut valtaansa.
MeMa

Vierailija

Kaiken uhallakin on sisäinen pakko kommentoida ihan kurillaan marjan valintaa.
Patsas on todella vaikuttava, lihaksikas, sensuelli, nuoren miehen vartalo on taatusti pysäyttänyt monta muutakin naista.

Kerrotaanhan että keisarinna Elisabet aina aamukävelyllään seisahtui patsaan luo ja katseli sitä \"pakarapuolelta\"
Tirlittan.

Vierailija

Firenzen taideaarteet ovat vaikuttavia, olin aika nuori kun kävin Uffizin galleriassa ensi kerran.
Amsterdamin monet Rembrandit ja myös van Goghin työt ovat vaikuttavia.
Ei ole varsinainen taideaarre mutta Vilnassa oleva ns. Musta Madonna on ajatuksia herättävä. On ikoni joka löytyy Auringonnousun portin kappelista.Kappelissa on aina harras tunnelma, katolilaisia rukoilemassa.

Vierailija

Moni nähtävyys on koskettanut tai vaikuttanut enemmän tai vähemmän... Monia minullekin tärkeitä on täällä mainittu: Firenze, Rooma, Hollannin taidemuseot, Niagara, Kristus-patsas Lissabonissa jne. jne. Kaikki tuovat muistoja. Egyptin suuret pyramidit, varsinkin kun ne ensimmäisen kerran osuivat silmiin kaiken \"roinan\" takaa, mahtavina.

Mutta kaikkein suurimman vaikutuksen tehneet taitavat olla: Tutankhamonin kultainen kuolinnaamio Kairon museossa, Anne Frankin asuintalo Amsterdamissa (olin silloin vasta hieman päälle 20 ja lukenut kirjan hiljattain) sekä yleisesti ottaen Kuninkaiden laakso Thebassa(?). Tietysti faaraoiden haudatkin siellä olivat vaikuttavia, mutta mieleeni jäi se yleinen hiljainen \"ikuisuuden\" tunnelma siellä laaksossa. Olimme liikkeellä hyvin pienellä porukalla, joka sekin hajaantui sinne sun tänne. Ja muutenkin oli todella vähän turisteja siellä silloin paikalla. Aivan kuin olisin vaimon kanssa yksin vaeltaneet siellä. Todella karussa laaksossa, joka kuitenkin oli täynnä menneisyyttä. Piilossa hiekan alla.

Yksi erilainen elämys oli se kun aamuyöllä joskus ennen 4:ää tms. heräsin aivan Kairon keskustassa imaamien rukouskutsuihin. En ensin tajunnut yhtään mistä oli kyse, näin vain unenpöpperössä ihmeellisiä värejä... Se oli jotenkin upea ja unohtumaton kokemus, eikä sitä varmaan voi kukaan muu ymmärtää. Tuntui aivan siltä kuin \"taivas olisi auennut\"! Ja olen kyllä hyvin paljon kuullut noita rukoushuutoja eri puolilla Turkkia aina Ankaraa ja Istanbulia myöten, Arabiemiraateissa, Tunisiassa jne. Mutta mikään niistä ei ole ollut lähellekään tuota aamuöistä kokemusta.

Tekis mieli vielä kertoa lisää muita kokemuksia, joten ehkä palaan asiaan myöhemmin...

- baraja

Vierailija

Monasti on todellakin pää ollut pyörällä, kun on viettänyt aikaa runsaiden taideaarteiden ja nähtävyyksien lomassa. Kuten vaikkapa Roomassa. Se on sellainen aika massiivinen ja kokonaisvaltainen elämys, joka tuntuu jonkin aikaa kotiinpaluun jälkeenkin.

Mutta ehkä tässä vois vielä ottaa muutaman sellaisen nähtävyyden, jotka ovat tehneet suuren vaikutuksen. Ehkä jopa tulleet yöuniin seuraavina öinä...

Muistaakseni tämmöisiä \"elämyksiä\" ei täällä ole vielä näkynyt, mutta kyllä minun on pakko tuoda esille Dachaun keskitysleiri, se toi paljon ajatuksia mieleen. Krematorion savupiippu, ne uunit odottavina luukut auki, hirttämiseen käytetyt ylhäällä roikkuvat \"pianonkielet\", suihkuhuoneet, parakit jne. Sillä ei ole mitään merkitystä tässä, että Dachaussa kuoli vain \"reilut 30 tuhatta\" ihmistä. Kyllä se tekee silti aikamoisen vaikutuksen normaaliin ihmiseen. Ja Dachau on vielä aika idyllinen pieni baijerilaiskaupunki Münchenin lähellä. Kokonainen päivä tuli kaupungissa vietettyä ja jotenkin kohdattua kaksi eri maailmaa...

Yksi vahvasti mieleen jäänyt paikka on mausoleum Kiovan sotamuseon alueella aivan Dnepr-joen rantamilla. Siellähän on niitä tykkejä, panssarivaunuja, hävittäjälentokoneita yms. Ei niissä sen kummempaa. Mutta kannattaa ehdottomasti käydä siinä vajaat 100m korkean Äiti Venäjä patsaan juurella olevassa kolhossa kivirakennuksessa, mausoleumissa! Sieltä jäi erityisesti mieleeni suunnaton sali, johon oli katettu pitkä pöytä sodassa menehtyneille. Sotilaiden, siviilien jne. juomakipot ja -astiat oli pöydällä paikallaan. Mutta nuo poissaolevat katsoivat vierailijaa seiniltä valokuvien muodossa. Tuossa suuressa salissa on noita valokuvia aivan käsittämätön määrä! 100 tuhatta, miljoona? En tiedä. Valtavasti niitä kuitenkin on ja se pitkä katettu pöytäkin vain jatkuu ja jatkuu. Tuossa salissa oli pakko hiljentyä. Vaikuttava paikka kertakaikkiaan.

- baraja

Vierailija

Hmm. tuli vasta nyt luettua täydellisesti tämän ketjun avausviesti ja siellähän kyseltiin taide-esineistä jne. ;)
Mutta sallittakoon tämä aihealueen laajennus, sillä moni muukin juttu voi olla niin koskettava taiteen lisäksi.

Taiteesta tulee mieleen muutamat Rembrandtin maalaukset. Kuten vaikkapa Vanha mies Lissabonissa Gulbenkianin taidemuseossa ja \"Old Man in Red\" Eremitaasissa. Ja aivan pakko on mainita Jan Vermeer van Delftin maalaus Näkymä Delftistä. Tuo maalaushan on Haagissa, Mauritzhuis-nimisessä taidemuseossa, muistaakseni. Nuorena opiskelijana olin yhden kesän harjoittelemassa Delftin tekn. yliopistolla ja muistan kun joka päivä kävelin asuntolasta yliopistolle ja takaisin. Suorin reitti oli sellainen, että siinä joutui/pääsi kulkemaan paikasta, josta oli sama näkymä kuin minkä Jan Vermeer on ikuistanut joskus 400 vuotta sitten. Eikä edes tuo näkymä ollut paljoa muuttunut, siitä kunnia ja kiitos paikallisille kaupunkisuunnittelijoille ja päättäjille!! ;)

- baraja

Vierailija

Baraja, olen fanisi! Oma elämyslistani saattaisi olla (tai siis muutama otos siitä) seuraava: Kuninkaiden laakso, Hollannin kultakauden maalauskokoelma Wienin taidehistoriallisessa museossa, alkukesän valoisa iltaöinen Saimaa veneen kattoluukusta katsottuna, kun lämmin tuuli hyväilee kasvoja ja Hagia Sofia.
Minulla syvään kokemukseen vaikuttaa moni muukin seikka kuin katsomiskokemuksen objektiivinen \"hienous\" tai \"merkittävyys\", vaikkapa se minkälainen tunnelma kokemishetkeen muutoin liittyy. Ja siksi minusta myös nuo keskitysleiri- tai juutalaismuseot ovat vaikuttavia ja myös ahdistavia. Ja jos nyt joku sanoo, että Saimaa ei ole taide-esine niin sanon, että kylläpäs on!
-lämpötyyny

Vierailija

Loistavaa! Täysin asiallinen ketju, täynnä hienoja muisteloja.
Juuri tälläisiä kokemuksia hainkin, esineitä ja asioita jotka ovat pysäyttäneet ja jättäneet jälkensä, sillä ainakin minulle se on tärkeä osa matkailun tarkoitusta.

Tälläinen ketju on matkailupalstaa parhaimmillaan.
Jatketaan matkustelua ja uusien kokemusten hankkimista.
Tirlittan.

Vierailija

Muutama vuosi sitten Vietnamissa käydessäni sotamuseo teki unohtumattoman vaikutuksen. Valokuva näyttely varsinkin kertoi ihmisen uskomattomasta raakuudesta.

Jussi

Vierailija

Kansanmurhien uhrien muistomuseo Vilnassa, on vaikuttava vaikkei esine olekaan. Harvoin niitä vavahduttavia esineitä taitaa olla ellei nyt sitten ole vahvasti uskonnollinen tai poliittisesti kytkeynyt johonkin aatteeseen.
Neuvostoaikaiset vainot Baltiassa antavat ajattelemisen aihetta, toivon mukaan kaikille.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat