Taivaallista ruokaa.

Vierailija

Serkkuni on naimisissa kreikkalaisen miehen kanssa ja asunut Kreikassa yli kolmekymmentä vuotta.
Hänen anoppinsa otti heti koko Suomen sukumme siipiensä suojaan hemmotellen meitä aidolla kreikkalaisella kotiruoalla. Yrteillä täytetyt tomaatit olivat taivaallisia, vieläkin niitä muistellessani alkavat sylkirauhaset toimia.
Lukemattomat kerrat pakkasimme eväskorin autoon ja ajoimme vuorille keräämään tuoreita yrttejä. Aina Välimeren maissa matkaillessani olen ravintoloissa tilannut täytettyjä tomaatteja jos niitä suinkin on listalla ollut, mutta vielä en ole mistään löytänyt Marian tomaattien veroisia.

Vaikka en ole erikoinen kalan ystävä,niin uunissa haudutettu, sitrushedelmillä täytetty väkäleukainen kala, ruma kuin mikä ja nimeltään skorpioni, oli suussa sulavaa.

Mitenkäs teillä,oletteko matkoillanne syöneet, jos ei nyt ihan taivaallista, niin ainakin erikoisen herkullista ja mieleenpainuvaa ruokaa?
Kyselee Tirlittan, joka sulkee nyt koneen ja lähtee viettämään netin ulkopuolista elämää.

Illalla vedän farkut ja bootsit jalkaan, heitän nahkarotsin niskaan ja lähden nuorison mukana lähikuppilaan Lordin keikalle.
Loppuilta onkin sitten Hard Rock Hallelujah!

Ai niin vielä, spekulaatiota välttääkseni, serkullani ei ollut avioliittoon johtanut lomaromanssi vaan tapasivat lontoossa opiskellessaan.

Sivut

Kommentit (32)

Vierailija

On muutamia ja oikein alkuperäisreseptilla valmistusohjeineen.
En kuitenkaan niitä täällä julkaise mutta eräällä toisella foorumilla ajattelin muutamam parhaan,
sekä erikoisimman julkistaa.
Eiköhän ne siellä satu silmiisi.

Vierailija

Kerran jouduin työkomennukselle Kiinaan.
Olin kuullut paljon tarinoita kuuluisasta ateriasta Pekingin ankka.Pakkohan sitä oli maistaa ja niinpä söin Taivaallisen rauhan aukion reunalla Pekingissä Pekingin ankkaa.

geisha.

Vierailija

En tiedä söinkö samaa ruokalajia muuneltuna vaiko eri, mutta kyseessä oli täytetty paprika. Maku oli kielenkärkeä hyväilevä mutta en yritä edes arvuutella tuotteen sisältöä.
Toinen takuuhyvä on ollut lihaisa kasvispata.Pienellä lämmöllä verkaisesti kypsytetty. Haudutettu mietoon lämpötilaan että ei polta ja saatu aromit säilymään.
Sillä oli jokin nimikin,mutta ei tuosta kuitista saa selkoa. Edukas kuitenkin, 12.70 e

Vierailija

Lainaus:
On muutamia ja oikein alkuperäisreseptilla valmistusohjeineen.
En kuitenkaan niitä täällä julkaise mutta eräällä toisella foorumilla ajattelin muutamam parhaan,
sekä erikoisimman julkistaa.
Eiköhän ne siellä satu silmiisi.

Mitä vaaraa syntyy jos ne täällä julkistaa???

Vierailija

Mukavaa että tulevaisuudessa saamme oikein reseptejä,sillä ruoalaitossa olen tumpelo.
Vapaalla kädellä, vähän tätä ja vähän tuota periaatteella tuppaa menemään aina pieleen, varsinkin jos on kyse vähänkin erikoisemmasta ruokalajista.

Kala ei kuulu suosikkeihini,mutta kuitenkin se on tarjonnut minulle eräitä parhaita makuelämyksiäni. Muutama vuosi sitten risteilimme Niilillä Luxorista Denderaan,tuohon Hathorille pyhitettyyn pieneen temppeliin. Paluumatkalla laivalla oli päivällinen seisovasta pöydästä ja tarjolla oli myös paistettua Niilinahventa.
Pöytäseurue kehui kalaa kovasti ja niinpä lappasin sitä lautaselleni ison kasan.
Se vei melkein kielen mennessään.

Meillä suomalaisilla oli tapana kokoontua iltaisin ennen nukkumaanmenoa hotellin ravintolaan yömyssylle ja samalla vaihdoimme päivän kuulumiset. Tietysti kehua retostelimme kala-ateriaamme ja silloin eräs kasvissyöjä kertoi meille tosiasioita Niilinahvenesta.
Se ei ole alkuperäinen Niilin asukki vaan on istutettu Victorian järveen mistä se on levinnyt Niiliin. Jättikokoinen kala on petokala, jäte joonas,joka syö raadoista lähtien kaiken tielleen osuvan.

Paljon ei tarvinnut mielikuvitusta käyttää kun jo pahoinvoinnin aallot alkoivat velloa sisälläni.
Olimmehan päivällä nähneet miten Niilin virtaa pitkin ajelehti kaviot ylöspäin kuollut aasi, ja sen kaasujen pullistaman vatsan päällä haaskalinnut pitivät jo juhliaan. Ja arvatkaapa ketkä olisivat vuorossa seuraavana?
Se siitä herkkuateriasta, Yök!
Tirlittan.

Vierailija

Italiassa kyselen aina ensimmäiseksi perheravintoloita - ja niissä olen saanut melkein aina t a i v a a l l i s t a ruokaa. Erityisesti Gardajärven reissulta jäi mieleen yksi ravintola, jossa omistajarouva kantoi pöytään herkkuja kuin enkelien keittiöstä. Kamalinta oli, ettei kolmen ruokalajin menu maksanut kuin 30 euroa per nenä, viineineen kaikkineen. Siitä jäi huono omatunto vaikka runsaat tipit jätettiin. Ravintolan nimen olen unohtanut mutta maut jäivät mieleen ikuisesti: pasta gorgonzolakastikeessa, vuohenjuustosalaatti, suklaakakkupala.
Vesi kielellä

Vierailija

Ruokareseptejä saa aika helposti kun liikkuu ulkomailla ja etenkin Euroopassa jossa ainekset ovat tunnistettavia. Jos joku ainesosa jää \"hämärän peittoon\", kysyn ravintolassa tarjoilijalta ja jos ei tiedä,käy kysymässä keittiössä. Valmistan sitten kotona samaa ruokaa.
Hyviä vinkkejä olen saanut esim. Jerseyn saarelta jossa on vaikutteita niin Ranskasta kuin muualtakin. Sieltä toin reseptin alkuruokaan nimeltä Hot avocado. Ranskasta tietysti saa vinkkejä vaikka millä mitalla.

Vierailija

Vastaaja 8.07 harmitteli halpaa ruokaa. Täysin ymmärretävää,kiusasi itseäkin joskus, mutta tässä vaikuttaa yleinen hintaso ja elinkeinorakenne.
Suomessa tuo 30 e tarkoittaa yli 70 e hinnoittelua.Syynä on välimeren tienoon niinsanottu harmaa talous,eli kaikki jää tekijälle,eikä yhdeiskunta kuppaa välistä.Asiaa voisi myös verrata kotimaiseen verottomaan torimyyntiin.Tästä johtuen matkanjärjestäjät myyvät mielellään kaikenkattavaa matkaa,koska hyötyvät siitäkin osansa.Tämä ei ole moite asialle,on kiva että vaihtoehtoja löytyy. Täytyy kuitenkin muistaa että maassa missä päiväansiot on 5-10 euroa,ei ruokaannos voi maksaa edes 30e

Vierailija

Ei ole Hot avocado yhtään tuonne päin.... tarkkaa reseptiä en sille voi antaa koska en ole tehnyt sitä moneen vuoteen. Se oli kyllä ihan sen portugalilaisen ravintolan oma juttu. Ei ollue liian voimakkaasti maustettu eli ei chiliä lainkaan.

Vierailija

Todella mahtavan ruokaelämyksen koimme vuosia sitten Karpathoksella. Oltiin kierretty saarta jo puoli päivää ja tultiin Mesochorin kylään. Auto parkkipaikalle kylän yläpuolella ja siitä sitten lounaspaikkaa etsimään, klo taisi olla jo siinä neljäntoista tienoilla. Lähellä oli yksi taverna auki, emäntä pyysi tulemaan keittiöön ja kertoi mitä oli juuri sinä päivänä valmistanut. Mieheni valitsi mangoldipiiraan ja itse otin horiatiki-salaattia jonka juusto oli kylässä tehty ja pitkän kaavan mukaan. Oli mahtava maku siinä fetassa ja loistavaa oli myös se piiras.
Sen lisäksi saatiin kuulla tarinoita paikan kokin isältä joka oli vanhempi herra, puhui sujuvaa italiaa. Selosti kylän tärkeimmät nähtävyydet ja ne käytiin katsomassa. Vieläkin joskus tulee nuo ruokamuistot mieleen ja haikeana täytyy todeta että Kreikassakin tarjottava feta on usein muualla valmistettua eli esim. Tanskassa ja se tuntuu kyllä maussa (eikähän se enää fetaa edes ole...)Yksinkertainenkin ruoka voi olla hyvää!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat