Kommunikointi matkoilla.

Vierailija

Itse en ikävä kyllä hallitse edes tätä äidinkieltäni täysin sujuvasti. Näytin kerran pojalleni kirjoittamaani kalastuskertomusta ja sen luettuaan poika sanoi että kyllä siellä oli useita kieliopillisia virheitä. Höh.

Täällä matkailupalstalla törmää lähes jatkuvasti siihen että toisia kirjoittelijoita tuntuu häiritsevän jopa pienetkin kielioppilliset virheet kirjoituksissa.

Entäs miten te (tiukkapipoiset) sitten pärjäätte ulkomailla? Englannin kielen taidolla kyllä tulee toimeen lähes joka puolella maailmaa mutta...miten yleensä tulette toimeen ulkoimailla pyrittäessä aivan paikallisten ihmisten kanssa kosketuksiin?

Esim. monessa etelä-amerikan valtioissa paikallisten asukkaiden kanssa ei todennäköisesti sitten voisi lainkaan kommunikoida mikäli kielitaitoa ei löydy kattamaan sekä portugalia että espanjaa.

Itselleni ei tuota vaikeuksia vaikkapa sanakirjasta sana kerrallaan peräkkäin kirjoittaa jotta saisin viestini perille. Olen monta kertaa jopa piirtämällä viestiä pyrkinyt vastaanottajalle selventämään. Siinä on kuulkaas kieliopilliset hienoudet kaukana. Tosin lähes poikkeuksetta olen viestini saanut perille.

Olenkin sitä mieltä että se miten sanon/kirjoitan ei ole se tärkein asia vaan se että vastaanottaja ymmärtää edes suurinpiirtein mitä tarkoitan.

Ehkäpä täälläkin pitäisi hieman pyrkiä siihen että se asia mitä kirjoitamme, olisi kuitenkin se tärkein asia koko viestissä ja ehkäpä voisimme pyrkiä jättämään kieliopilliset arvostelut toisaalle.

Igors

Kommentit (14)

Vierailija

Painetussa tekstissä on pääsääntö se että pyritään kirjoittamaan mahdollisimman \"puhdasta\" kieltä.Tämä koskee ainakin ns. virallista mediaa eli lehtiä, kirjoja... mutta viestinnän muodot ovat nykyään monimuotoisa eli on nettikeskustelut, sähköpostit ja tekstiviestit.
Viime mainittuihin ei ole \"tasovaatimuksia/koulutusvaatimuksia\" ja ne näkyy noissa kirjoittelussa. Ei kaikilta voi vaatia puhdasta äidinkielen kirjoittelua koska asia ei ole heillä hallinnassa. Mutta hyvä olisi jos edes jonkinlaiseen ymmärrettävään kieleen pyrkisi ihan jokainen.
Kieli-ihminen, eli se joka hallitsee äidinkielensä, hallitsee kunnolla myös vieraat kielet.
Jos ja kun kirjoitan kirjeen tms. ulkomaille ko. maan kielellä, teen sen kyllä yhtä puhtaasti myös sillä kielellä. Sama koskee kaikkia viestinnän muotoja.
Lyöntivrheitä sattuu täällä ja siitä ei kannattaisi mekkalaa nostaa, mutta muutama sen tekee täällä vaikka tekstin ymmärrys ei kärsi painovirheistä (yhden kirjaimen virhe esim.).

Vierailija

Aika tekopyhää toimintaa. Itse tarttuu olemattomiin yhdys-sana virheisiin ja omassa kirjoituksessa on matkat ja markat sekaisin.
Aika tuhmaa näin euroaikana. Kannattaisi päivittää ohjelmisto. Minua ei kummatkaan virheet häirinnyt mutta on tosi noloa takertua olemattomuuksiin kun ei itselläkään niin loista.

Vierailija

Syrjäseudulla vanhempi paikallisväestö harvoin taitaa englantia. Silloin tehokkain kommunikointi keino lienee elekieli ja tuo Igorsin mainitsema piirtäminen. Kovin syvälliseen keskusteluun näillä tuskin pääsee, mutta yleensä ymmärretyksi tulee.
Vanhusten kanssa olen usein kommunikoinut koskettelemalla, tuolla etelän mailla kun koskettaminenkaan ei ole tabu.
Tirlittan.

Vierailija

Vielä lisään tuohon edelliseen, minusta täysin kieliopillisesti oikein kirjoitettu teksti on usein tylsää luettavaa.
Omintakeiset sanonnat ja persoonalliset lauserakenteet tuovat tekstiin elävyyttä.
Eikä täällä ole vielä sellaista tekstiä ollut josta en olisi selvää saanut.
Tirlittan.

Vierailija

Luojankiitos Tirlittan. Pelastit juuri tulevaisuuteni kirjoittajana joka harrastaa murteita ja kansan suussa kulkevia perinnelausahtuksia.
Näiden pitäisi olla mukaavaa luettavaa eikä lakitekstiliturkiaa.

Vierailija

Kyllähän tuo kielioppi jää sivuun kun kulkeutuu maaseudulle, olipa sitten Kiinassa, Nepalissa tai
jossain välimeren maassa. Elekieli on kansainvälistä hyvin pitkälle. Lähinnä täytyy välttää nyrkin heilutusta ja keskisormen tuuletusta. Valtaosa rutiineista hoituu itsestään. Kun astuu linja-autoon niin maksua he varttuu tai taksi jättää hotellin eteen niin mittarissa on lukemat. Jos kaupassa kantaa ostokset kassalle, niin kone näyttää maksettavan summan. Ei niissä sanoja tarvitse.
Monissa pikkuliikkeisä turisti tunnistetaan ja eri hinta-asioita kirjoitetaan vihkon sivulle, monasti euroina että paikallisessa valuutassa.
Joillakin reissuilla tulee oppaiden kanssa juteltua, mutta en muista että olisivat paljoakaan matkaan liittyneet.

Vierailija

Ehdotus: siirrytään suoraan elekieleen. Murteita kun ei kaikki ymmärrä, selkokieltä ei taas jotkut siedä (kun eivät sitä hallitse), savon murrekin mahdottomuus. Hämeen murretta tulee taas niin hitaasti ettei sitä ole täällä ehtinyt näkemään.

Vierailija

Tuo kehonkieli on totta. Seuralaiseni on ollut onnekas kun vartaloita jaettiin. Lisäksi lähes kestohymy, kyllä riittää ymmärtäjiä että välillä nauratti ravintoloissakin kun henkilökuntaa pyöri ympärillä.

Vierailija

Totta ja koettua eli hyvä ulkomuoto, sopusuhtainen vartalo, sopiva ikä, sosiaalinen luonne, kaunis pukeutuminen ja huoliteltu ulkomuoto... noilla pärjää kyllä. Ja sitten vielä se kielitaito päälle, ei mitään ongelmia.Hyvä käytös, se pointti on tärkeä.

Vierailija

Joku kehaisi seuralaistaan. Joku veti herneen nenään.
On kuitenkin mahtava määrä valtioita ja maanosia missä kielitaito ei riitä. Eikä siellä riitä muotilehtien pukeutuminen, on parempi yrittää samaistua paikallisiin tyyleihin.
Ilman kärjistyksiä. Lisäksi vartaloihanne ei päde kaikissa yhteisöissä.
Joihinkin valtioihin kannattaa ennakkoon perehtyä joihinkin perussääntöihin. Uskonto tai kulttuuripohjaisiin.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat