Olutta letkulla padasta Afrikassa!

Vierailija

Liisa kyseli muista Joken kokemuksista matkoilla \"Halosen tarjoilumallijutussa\". Presidenttien yhteyteen ei kehtaa liittää väkijuomia, joten lyödään elämys oluenjuonnista Afrikassa omalla otsakkeella.
Asuin Afrikassa jonkin aikaa kylässä nimeltä Funuyla lähellä Buusiaa (josta kuulema AIDS on aikoinaan lähtenyt liikkeelle) Keniassa lähellä Ugandan rajaa.
Olin majoittunut kylän opettajan perheeseen, jossa nuorin lapsi oli kaksi vuotias tyttö. Meistä tuli tytön kanssa sydänystävät.
Vastustelustani huolimatta perhe sijoitti minut vanhempien makuhuoneeseen yöpymään heidän sänkyynsä - afrikkalaista ylitsepursuavaa vieraanvaraisuutta.
Lähdettyäni kylästä perheen isä myöhemmin kertoi, että tytär oli kieltänyt vanhempia menemästä sedän sänkyyn. \"Se on sedän sänky ja setä tulee takaisin\".
Mutta piti kertoa oluesta. Väkijuomat ja olut ovat Itä-Afrikassa iso ongelma. Jopa maaseudulla latkitaan olutta ja paljon. Suurin osa tästä oluesta tehdään itse, joskin myös kaupallista ainetta on saatavilla.
Ongelman vuoksi tämän kylän päällikkö oli kieltänyt oluen juonnin päivällä. Vasta kello viiden jälkeen illalla oli lupa aloittaa juominen. Käskyä noudatettiin hyvin.
Kylässä eräs nainen teki olutta (naiset tekevät kaiken työn Afrikassa, tämänkin, miehet korjaavat tuloksen, tämänkin).
Minulla oli mahtava tilaisuus olla mukana ja osallistua afrikkalaisen avobaarin kesteihin.
Viiden jälkeen illalla miehet pikkuhiljaa saapuivat savimajojen ympäröimälle aukiolle. Olut kaadettiin isoon pataan. Miehet maksoivat osallistumiestaan emännälle oluesta, ottivat esille pitkän letkun, jonka työnsivät pataan. Siinä sitten istutttiin, imettiin olutta ja turistiin myöhään yöhön - kunnes pikkuhiljaa yks\' sun toinen laahautui oman savimajaan, kaikkensa antaneena, kaikkensa juoneena.
Oli vaikuttavaa pimeässä Afrikan yössä istua olutpadan ääressä pienen nuotion palaessa, tähti-taivaan alla, kuunnellen samalla viidakon ääniä, odottaen kuulevansa leijonan murinaa ja tassujen töminää.
Itse en letkuun tohtinut tarttua. Paikallinen olut näytti ja haisi epäilyttävältä. Tyydyin pullo-olueeseen.
Toisin kuin Suomessa afrikkalaiset miehet ovat taitavia keskustelijoita, loistavia puhujia. Se ei ole mikään ihme. Kun päivät juttelee ja illat jatkaa harjoituksia oluen ääressä, täytyy harjoitelmien tulos myös näkyä.
Naiset taas tekevät työt - ruoka, pyykki, eläimet, kasvimaa, veden kanto jne. Puheenharjoitus jää vähemmälle. Suomessa taas naisten sanavarasto on rikaampi kuin miesten. Miksiköhän?
On elämyksiä, joita ei hevillä unohda. Tämä oli yksi monista. Suomessa vastaava ei ole mahdollista. Ei edes Afrikassa joka paikassa. Päästäksesi olutpadan ääreen joudut sielläkin matkaamaan syvemmälle viidakkoon, paikkoihin joihin bussi ei vie - mutta pyörällä pääset. Suosittelen - jos haluat kokea muutakin kuin Pariisin.

Kommentit (6)

Vierailija

Tosi hieno juttu Jokke. Kerro nyt lisää näitä. On kiva lukea jotain todella muutakin kuin hotelleja, rantoja, kaikille tuttuja nähtävyyksia jne.
On mielenkiintoista lukea jostain uudesta. Lisää pliis!

Lissu

Vierailija

Kirjoita tänne lissää, myö luvetaan ja naatitaan! Mistä niitä entisiä tarinoita voipi lukea? Kerro uudestaan kjos ovat hautautuneet. Kyllä hyvää tarinaa voi kertoa/lukea monta monituista kertaa.

Terveisin Jassu

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat