Nolot tilanteet matkalla

Vierailija

Naama punaisena 22.2.2010 - 22:40:23

Onko teille sattunut noloja tilanteita matkoillanne? Itselle tulee mieleen muuan sinänsä vähäpätöinen juttu.

Emme saaneet koneesta vierekkäisiä paikkoja poikakaverini kanssa. Minun paikkani oli ihan koneen perällä ja viereisellä paikalla istui muuan nainen, kolmas paikka oli tyhjä. Moikkasin ja kysyin ystävällisesti, matkustiko hän yksin. Ajattelin siis, että ehkä hän suostuisi vaihtamaan paremmalle paikalle ja poikakaverini voisi tulla siihen peräpenkkiin. Nainen vastasi pelästyneenä \"En!\" ja nousi seisomaan käytävälle. Melko pian tulikin naisen mieskaveri wc:stä, vaikka kone ei siis ollut edes lähtentuli taas suostui istumaan. Tuli tosi nolo olo, ikään kuin olisin ollut kiihkeä lesbo iskemässä lomaseuraa.

-Myy

Re: Naama punaisena 9.3.2010 - 8:24:03

Tunisiassa toivat pöytään aterian aluksi upeissa savimukeissa vettä sitruunanviipaleiden kera. Janoisina joimme veden heti. Sitten huomasimme että se olikin tarkoitettu sormien pesuvedeksi.

-joulupata 1999

Re: Naama punaisena 12.3.2010 - 14:49:29

Kerran Balilla menin mieheni kanssa pieneen keramiikkakauppaan. Ketään ei näkynyt ja aloin ihan rauhassa tutkimaan niitä savipyttyjä. Silloin takahuoneesta syöksähti esiin kana, joka säikäytti minut hiiteen, niin että olin kaatua pyttyjen päälle paetessani paikalta. Siitä lähtien mies on aina silloin tällöin muistellut, kuinka kana ajoi minut kaupasta ulos.

-Martta

Re: Naama punaisena 18.3.2010 - 22:02:05

Olin matkalla vanhempieni kanssa Espanjassa ja isäni pyysi tarjoilijaa ottamaan meistä kuvan. Isäni kuvittelee olevansa hyvä englannissa, vaikka totuus on toinen. Kun tarjoilija tähtäsi kameralla meitä ja sanoi: \"Say cheese!\" isäni vastasi hänelle \"yes, yes\".

-Auringonpalvoja

Sivut

Kommentit (35)

Vierailija

Dublinissa tutkin hotellihuoneen minibaarin sisältöä ja koska halusin nähdä viinipullun etiketin, vedin pullon pois telineestä. En saanut sitä enää tiukkaan koloonsa, mutta jätin pullon koskemattomana kaappiin.

Kirjautuessani hotellista ulos seuraavana aamuna kello viisi respa vaati pullosta 20 euroa. Tieto paikaltaan poistuneesta pullosta oli kulkenut sähköisesti minibaarista respaan.

Vaikka selitin, mies pysyi tiukkana. Kiireen ja luonteeni vuoksi en alkanut riidellä, mutta harmitti.

Matkabudjetti oli jo käytetty, ja vielä oli varattava rahaa taksimatkaan kentälle. Laskin hermostuneesti tiskiin pikkukolikoita. Jäi puuttumaan 20 senttiä. Sen lainasi ovimies, joka oli jo valmiina kantamaan laukkuni odottavalle taksille.

Nolotti, kun en edes pystynyt antamaan tippiä tälle totiselle herrasmiehelle.

Toivottavasti siivooja sai hyvän pikkuhiprakan siitä pikkupullosta.

Vierailija

Monta vuotta sitten Vietnamin ja Kambodzan matkalla, kävimme Kambodzan kuninkaan palatsissa ja silloin oli vielä Norodom Sihanouk kuninkaana ja mies pihisteli kamera ja viedeo maksuissa. Suomalaisryhmä oli ainoa ryhmä parvekkeella katselemassa kuninkaan yksityisasuntoa, kun kuningas itse saapui meitä siihen tervehtimään ja meille heiluttelemaan, turvamiehet ohjailivat hänet pois, kun hän vielä palasi takaisin heiluttamaan. Ei ollut kameraa, eikä videota. Arvatkaapas ketä harmitti?

Matkailija

Vierailija

Kerran Belgiassa odotin kaveria rautatieasemalla ja mulle tuli kova tarve päästää pieru. Menin hieman etäälle muista odottajista ja annoin vaivihkaa tulla (sen pierun siis). Mutta sisäelimet hämäsivät! Se olikin valtava ripulikohtaus. Ja valtava äänikin siitä tuli, sellainen töräys.

No, kirkkaasti punastuneena kävelin lähimpään vessaa. Vessan ovi aukesi kolikolla - ei ollut kolikoita! Lottovoittajaksi koin itseni, kun eräs rouva käveli juuri sopivasti vessasta ulos ja ovi jäi auki.

Oli sellaset vihreät reisitaskuhousut jalassa. Onneksi värikin suojasi. Otin alkkarit pois ja heitin ne roskiin. Pyyhin käsipyyhkeeseen housut sisäpuolelta.

Kävelin ulos vessasta ja siinähän se kaveri olikin. Olin niin helpottunut että itkin. Ajoimme bussilla hänen luokseen. Onneksi bussissa oli seisomapaikkoja ja hyvä tuuletus.

- Katja

Vierailija

Mun mies Kalevi kiihtyy nopeasti jos tulee mutkia matkaan. Pari vuotta sitten Kreetalla vuokrasimme auton ja siihen tuli kilometrin ajon jälkeen joku vika en muista enää mikä.
Palasimme vuokraamoon ja Kale huutamaan, ensin apupojalle, sitten omistajalle, omistajan vaimolle, vaimon äidille ja vielä koiralle joka luikki tiskin taa. En tiennyt mihin katsoa nolotti niin.
Kreikkalaiset huusivat vuorotellen myös. Mutta Kale aina kovimmin.
Loppujen lopuksi Kale sanoi ihan hiljaa möreällä äänellä että olis paras antaa rahat takaisin.
Omistja punastui kuin rapu ja vinkkasi apupojan luokseen. Pelstätyin että mitäs nyt. Sitten apupoika ajoi meidän eteen uuden pikkumersun. Omistaja kysyi että onko ok. Oli se, jopa Kalelle. Olisko ollu omistajan oma auto, en tiedä. - Muija

Vierailija

Tuosta Kalevin autojutusta muistui mieleen isä ja äiti autolomalla Norjassa 1970-luvulla. Tuli aamulla nopea lähtö ja äidille jäivät paplarit päähän. Ajon aikana hän kääri ne sifonkihuiviin ja survoi hansikaslokeroon.
Lomafiilis vähän laski, kun alkoi sataa ihan kaatamalla. Tuulilasinpyyhkimet lakkasivat toimimasta, joten matkantekokin tyssäsi. Sateen tauottua ajettiin korjaamolle. Isäni naama mahtoi olla aika punainen, kun korjaaja repi tuulilasinpyyhkimien moottorista sen ympärille kietoutuneita papiljotteja ja sifonginriekaleita.
Hilu

Vierailija

Noloin juttu sattui mulle ennen kuin matka oli alkanutkaan: huomasin lentokentällä että luottokortti oli jäänyt kotiin. Euroja taskussa nolla.

Olimme onneksi siellä kaksi tuntia etukäteen joten mies, joka ei itse edes omista luottokorttia, ajoi taksilla kotiin hakemaan sen minun korttini. Minä jäin lasten kanssa kentälle odottamaan.

Soitti kotoa: missä se on!? Vihreässä käsilaukussa. Missä se on ?! Silloin tuli kauhunhiki.
Muistin että eteisen naulakossa sadetakkini alla - ja onneksi se oli siellä. Mies ehti taksilla kentälle juuri ja juuri. Meni eka matkapäivä toipumiseen. Paula L.

Vierailija

tämä tapahtui viime kesänä Mallorcalla (oli muuten ihana paikka, ajettiin citroen picassolla 1500 km viikossa ja nähtiin paljon kaunista)

Lapset leikki vaatekaapissa. se oli sellainen liukuovella toimiva, kapea kaappi. Ne istuivat siellä hyllyillä ja panivat jalat kenkätilaan viereiseen lokeroon. Leikkivät lentokonetta, toinen oli kapteeni ja toinen lentoemäntä ja välillä jompi kumpi oli matkustaja.

Leikkivät tätä kaappileikkiä varmaan pari tuntia yhtä soittoa. Välillä liukuovi oli kiinni ja välillä auki.

Sitten tuli siivooja huoneeseen. Toimi hyvin vaivihkaa eivätkä lapset huomanneet että hän oli tullut. Eikä siivooja että lapset istuivat kaapissa - oli kai yölento ja rauhallista ...:)

Siivooja parka sai lähes sydänkohtauksen kun liukuovi kaappiin yhtäkkiä aukesi ja sieltä huudettiin: äiti, me tarvitaan tarjottimet!

Selitin sitten huonolla espanjalla että joo, lapset leikkivät kaapissa, on niin eksoottinen juttu. Ajatteli varmaan että voi suomalaisia, ei niillä ole edes kaappeja.

Vierailija

Minulle jäi nyt tuo Kalevin autojuttu pyörimään päähän. Miehen toiminta oli oikeastaan aika komeaa. Juuri tuotahan me suomalaiset emme uskalla tehdä: vaatia hyvää palvelua. Älä Muija hyvä suotta nolostu vaan ole ylpeä ukostasi!
- Hilu

Vierailija

Meikäläisen noloin jttu kävi viime kesänä Ahvenanmaalla. Oltiin mökkikylän omistajaukon venekyydissä kohti kylää ja ruotsinkieltä puhuva ukko ystävällisesti pani kätensä jonnekin kuljettajapenkkinsä alle ja kysyi aika pahasti suomea murtaen että otatteko olutta.

Tuuli oli kova ja venen moottori jylisi mutta istuin vieressä ja kuulin sen ihan hyvin. Mutta vaimoni vastasi: juu kyllä me ollaan täällä ennenkin oltu-

Noloa ja harmitti. jäi hyvät oluet saamatt.

osku

Vierailija

Osku hei! Matkustelin Moskovassa ja sain kutsun suomalaiskaverin kotiin. Jonka venäläinen vaimo valmisti jotakin pannukakun tapaista.

Kehuin sitä pannukakkua ja vaimo ilahtui. Vaimo haki viereisestä huoneesta reseptin siihen kakkuun. Siitä teosta se mies taas suuttu, että mikset kirjoittanu puhelinnumeroasikin siihen reseptiin. Nolotti tämä välikohtaus.

Sitten tulin kotiin ja annoin sen respstin vaimolle. Vaimo suuttui että enkö minä osaa muka pannukakkua sulle tehdä.

Meni pieleen koko ajan

Vierailija

Japanin \"maaseudulla\" jouduin noloon kumartelukierteeseen. Kaikki kumarteli ja niin minäkin. Kaveri veti mut lopulta pystyasentoon, olisn varmaan muuten kumartelemassa siellä vieläkin. Niin tarttuvat tavat.

Vierailija

Paluumatkalla Teneriffalta olin vielä vatsataudissa, joka oli alkanut edellisenä yönä. Oli pakko päästä makuuasentoon, mutta kuten tiedetään, lomalennoilla ei ole juurikaan tilaa.

Lentoemäntä ohjasi minut siiven kohdalle, jossa panin pitkäkseni ihmisten jalkoihin. Sellaisia mukavia eläkeläisikäisiä, mies ja pari naista. Etelä-Suomesta.

Selitin että olin saanut kalaravintolasta varmaan ruokamyrkytyksen, ja viiniä olin ottanut vain puolikkaan pienestä pullosta. Ensin he olivat ystävällisiä mutta sitten he alkoivat kovaäänisesti huudella että oma syy taisi olla, ja juopoteltu on, ja miksi meidän pitää kärsiä tästä sairastelevasta naisesta jne.

Olin todella nolona ja nöyryytetty, ja taudin kanssa matkustaminen vei muutenkin kaiken voimani.

Lentoemäntä tuli paikalle ja ohjasi minut ties minkä lentoemäntien heittoistuimen alle lepoasentoon. Ensin luulin että emo uskoi ja sympatisoi niitä eläkeläisiä. Huojennuin kun lentoemäntä sätti eläkeläisiä tajuttomiksi valittajiksi, joista minun ei tarvitse välittää yhtään.

T. Myötätuntoa muillekin

Vierailija

Tämä tapahtui vuosia sitten Virossa. Olimme tulossa siippani kanssa Tartosta bussilla Tallinnaan hikisinä ja voipuneina.Taksissa voihkaisimme kuskille vain :hotelli ja sauna! Hän kuskasi meidät Piritan Olympiakeskukseen. Pesumahdollisuudet siellä olivat tiettävästi erinomaiset. Lähdin välittömästi huoneeseen päästyämme saunaan.Pukuhuone oli suuri ja tyhjä, muuten samanlainen kuin kotomaassa. Riisuuduin ja kävelin tulevaa autuutta ounastellen pitkää käytävää pesuhuoneen ovea kohti. Vilkaisin kyllä oven yläpuolella olevia symboleja mutta viisikymmenasteisessa linja-autossa paahtuneet aivot eivät antaneet minkäänlaista varoitusta. Pesuhuoneen ovi aukesi ja esiin astui kolme naista ja vähän nuorempi tyttö. He juttelivat iloisesti mutta puhe katkesi kuin kanan lento. Minä tuijotin halvaantuneena naisia ja he järkyttyneenä minua. Toivuttuani käännyin tietysti vastakkaiseen suuntaan ja arvata saattaa, että sieltä tuli lisää naisia. Esiteltyäni heillekin kalleuksiani hetkisen tajusin luikkia pukukoppien välistä kaapilleni ja sitä tietä hiippailemalla ulos. Sana lienee jo kiertänyt, koska respan naiset naureskelivat säälivästi ohi mennessäni. Minkähän takia?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat