Artikkelista: Lapsuuden traumoista on myös hyötyä

Kommentit (7)

Vierailija

Artikkeli on mielestäni lapsellinen, pinnallinnen ja vastuuton. Traumatutkimuksen mukaan pitkäaikainen kehityksellinen trauma kuitenkin enemmän estää lasta/nuorta/aikuista toteuttamasta potentiaaliaan. Tyypillistä on koulussa alisuoriutuminen, heikko itsetunto, vaikeudet ikätoverisuhteissa ja ilmeisestä älykkyydestä huolimatta runsaat kognitiiviset vaikeudet. Jotkut selviävät "voittajina", luovina ja hyvä heille. Monet päätyvät jatkamaan traumaa pahoipiteviin parisuhteisiin, päihteisiin, itsen mitätöintiin. Eiköhän ilman lapsuuden traumoja kuitenkin olisi parempi? On myös parempi olla silittelemättä traumatisoivien vanhempien päätä väittämällä, että "tästähän se luovuus sitten aikuisena kumpuaa.."

Vierailija

Miten voidaan näin raskaasta asista kirjoittaa näin kepeästi? Kuka kesäyössä ei löytäisi mieluummin tilitettävää kevyemmästä aiheesta kuin lapsena koettu seksuaalinen väkivalta tai jatkuva ahdistus ja pelko?
Voisin hyvin elää ilman esimerkiksi Franzenin kirjaa, jos sillä voisin taikoa hänelle jälkikäteen turvallisemman lapsuuden. Oma haluni tirkistellä taiteen kautta jonkun toisen lapsuuden ja elämän kauheuksia ei ole niin suuri, etten voisi nauttia normaalimmasta lapsuudesta kumpuavasta taiteesta. Sitäkin on.

Vierailija

Artikkelista sain sellaisen kuvan, että rankat lapsuuden kokemukset ovat ”oiva” tilaisuus ja ponnahduslauta luovuudelle, JOS vain osaa kääntää negatiiviset kokemukset positiiviseksi.. hohhoijaa! Moniko näkee rikkinäisen ja rakkaudettoman lapsuutensa näiden ruusunpunaisten lasien läpi? Ehkä joku on sellainen ”kova kallo”, joka ei helposta lannistu, mutta siihen ei voi paljonkaan itse vaikuttaa. Enkä tarkoita, että vanhempien syyttely tässä auttaisi, mutta kyllä vanhempien pitäisi tajuta se, että niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan. Sitten vanhana mummona ja pappana kitistään laitoksissa, kun lapset ei käy katsomassa. Ja jos käydään, käydään säälistä tai perinnön toivossa. Ja ulkoinen menestys ei tule koskaan korvaamaan vanhempien kaltoinkohtelua jne. Ihminen joutuu tavalla tai toisella koko elämänsä ajan taistelemaan sisimmässään mm. siitä, että olisi rakastettu, hyväksytty ja arvostettu itsenään. Yksi hankkii ”korvikkeena”menestystä, toinen valtaa, kolmas materiaa. Lapsen sairas ja vääristynyt kasvualusta tekee aivan saman, kuin jos pieni kukantaimi pistetään kasvamaan multaan, jossa ei ole ykkösravinnetta eli rakkautta, valoa eli rajoja ja vapautta sekä tilaa kasvaa siksi persoonaksi kuin on alunperin tarkoitettu ja vettä, joka virvoittaa ja antaa hyvän itsetunnon. Jos kasvualustana on liian pieni ruukku, jossa ei ole tilaa juurille, on tuloksena se, että juuristo kiertää ympyrää ja elämän kipinä silmistä sammuu. Tulee kaikenlaisia ongelmia, laidasta laitaan, mitä jo edelliset kirjoittajat mainitsivatkin.
Elämä ilman rankkoja traumoja olisi ilman muuta parempi ja ihmiset tasapainoisempia. Ei ketään ole tarkoitettu tänne syntymään kaltoin kohdelluksi. Ja entäpä, miten eläinmaailmassa eläinvanhemmat kohtelee jälkikasvuaan? Eiköhän niiden jälkikasvusta tule automaattisesti sellaisia, kuten on alunperin tarkoitettu? Ei emakko sano pahnueelleen, että olkaa yhtä siroja kuin gasellit tai varis poikaselleen, jotta laulaisit kuin satakieli. Eläinvanhemmat rakastaa jälkikasvuaan ehdoitta, mutta ihmiset eivät.

Vierailija

Todellakin käsittämätön ja myös hyvin sisällötön artikkeli. Itse olin lukion jälkeen suuntautumassa taiteelliselle alalle ja kuvittelin, että erittäin rankoista lapsuudenkokemuksistani olisi jotain hyötyä. Onneksi aikuiseksi kasvaminen ja traumojen kunnollinen käsittely avasivat silmäni näkemään toisin. Tänä päivänä elän onnellista elämää ja olen sujut menneisyyteni kanssa. En ikinä vaihtaisi arjen onnea ja tasapainoa rikkinäiseen sieluun, vaikka kuinka olisin sen "ansiosta" arvostettu taiteilija.

Vierailija

Pojalla on koulussa alisuoriutuminen,heikko itse tunto,vaikeudet ikätovereiden suhteissa ja älykkyydestä,huolimatta runsaat kogniiviset vaikeudet.Elän siis uusioperheen äitinä tässä mukana.Pitkäaikainen kehityksellinen trauma.Estää lasta toteuttamasta potentiaaaliaan .Pitkään jatkunut oireilu kastelee öisin sänkynsä .Johtuu biologisen äidin ruumiillisen kurittamisesta.

Vierailija

Voi jessus, mitä tän kirjottajan päässä liikkuu!
Se on varmaan näitä pumpulilapsia, kun ei tajua että mitä kaikkea sellaiset lapset saavat kärsiä  kun vanhemmista toinen on juoppo ja väkivaltainen.
Itse omaan luovan ja taiteellisen silmän mutta sillä ei todellakaan ole mitään tekemistä lapsuuden traumoilla.
Että pistää vihaksi tollaset pinnalliset ihmiset kun ei tajuu todellisuutta ja raajollisuutta!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat