10 naista kertoo, miksei sopivaa kumppania tahdo löytyä – Kristiinalla on vinkki, joka kuluttaa perslihaksia, mutta toimi hänen kohdallaan.....

10 naista kertoo, miksei sopivaa kumppania tahdo löytyä – Kristiinalla on vinkki, joka kuluttaa perslihaksia, mutta toimi hänen kohdallaan.....

Bridget Jones jos kuka tietää, millaista on, jos kumppania ei tunnu löytyvän. Kuva: <span class="photographer">handout elokuvasta Bridget Jones: Elämä jatkuu</span>

Ei kai ”sen oikean” löytäminen niin vaikeaa voi olla? Kyllä voi, kertovat Me Naisten kyselyyn vastanneet.Lue koko juttu

Sivut

Kommentit (47)

Vierailija

Yllättäen taas suurimmalla osalla ongelmana on se, että sattuu vaan olemaan liian poikkeuksellisen erinomainen ihmisyksilö voidakseen löytää jonkun edes lähes yhtä hyvän puolison kuin itse on. Ja sitten kun löytää, niin se idiootti ei ole kiinnostunut!

Onneksi sentään artikkelin loppupuolella päästettiin järjissään olevat ihmisetkin ääneen.

totuus tekee vapaaksi

Eiköhän n 30-35 vuotiaat vapaat miehet etsi 20-25 vuotiasta naista?  Siis miksi ottaa wanhaa vuosimallia jos on uudempaa tarjolla? Miksi?  Ehkäpä se yksisarvisen metsästys oli kivaa mutta nyt on uudet säännöt opeteltavaksi eikä nirsoilla kannata.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
RaakaArzka

Parinhaku ei voi olla mikään tavaran ostohaku tiukkoine kriteereineen. Nirppanokat lää rannalle ruikuttamaan. 3-4kympissä on vähän tarjontaa. Ensin kiinnostutaan, ihastutaan jopa rakastutaan. Keskustellaan ja löydetään liima. Sen jälkeen lyödään hynttyyt yhteen jos siltä tuntuu. Heittäydytään. Tiukoin kriteerein jäädään Seinä-Ruusuksi tai Reiskaksi.

Ei_mitaan_turhaa_jahkailua

Näitä tarinoita on varmasti maailman kirjat täynnä, missä unelmoidaan juuri siitä yksisarvisesta. Tai nähdään tyyliin se ystävän mies täydellisenä, ollaan kateellinen toiselle ja esitetään onnellista. Tuo Martinan listakaan ei ole mahdoton, varmasti löytyy tuollaisia ihmisiä. Mutta kysymys onkin, mistä? Raittiit ihmiset ei esim juottoloissa käy, veikkaanpa että elintasokin on Martinalla sen verran korkealla, ettei se asettaa eräänlaisen vallihaudan tähän eteen. Harva mies kuitenkaan juuri somea siinä määrin käyttää, että tuokaan ilmoitus heidät tavoittaisi. Ennemminkin pitäisi mennä sinne, missä näitä miehiä on, mutta tässä tulevat ne harrastukset ja työ peliin. Jos nainen kaipaa kaiken osaavaa monitoimiestä, sellainen luultavasti on sen haaveilun sijaan roplaamassa jotain kirpparilta löytämäänsä romua. Usein ne näppärät kaverit löytyvät niistä työpaikoista, joissa niitä vehkeitä korjataan, suunnitellaan tai rakennetaan. Sitten päästään vielä siihen yhteen seikkaan: vahva nainen. Mikä estää naista tekemästä sitä aloitetta? Jos ollaan olevinaan vahvoja, itsenäisiä ja tositarkoituksella liikkeellä, miksi niitä miehiä ei voi lähestyä? Useimmat tuntemani parisuhteet ovat juuri alkaneet työpaikoilta. Molemmat eivät tietenkään töissä ole olleet samassa paikassa, vaikka näitäkin joukkoon mahtuu. Eräskin huoltomies sai naisensa vain sen takia, että nainen laittoi huolto firmaan kyselyä tekosyyn varjolla, saadakseen kysyä onko mies vapaa. Sanoi kesän seuranneensa miehen työskentelyä ohimennen ja se riitti vakuudeksi. Samaten eräs nainen sai miehensä sairaalan ensiavusta, ihan vaan kysyen ensihoitajana toimineelta naiselta pokkana, onko hänellä vuoron jälkeen suunnitelmia. Nainen on naureskellut tilanteelle lukuisia kertoja, mies kun kuulema valahti valkoiseksi kun luuli ettei nainen ymmärtänyt kysymystä ensimmäisellä kerralla. Mies totesi kysymyksen olleen hetken päähänpisto, mutta kuulema vapaana heilahdelleet hiukset olivat vain olleet se juttu. Vaikkeivat olleet tunteneet etukäteen, jokinhan siinä synkkasi, koska myönteisesti oli vastattu. Enkä minäkään poikkea tästä porukasta poikkea. Ihan viaton kysymys, saako liittyä kahviseuraksi työpaikan kahvion jonossa ja nyt 1,5 vuotta naisen tuntenut lähemmin. Ennakkoon ei tunnettu, vaikka käytävillä oltiin nähtykin. Vetosi kysyttäessä naisen vaistoon, joka kuulema sanoi että kysyvä ei tieltä eksy. Minä taas niin numeroissa koko päivän, että ei olisi käynyt mielessäkään mitään ehdottaa. Mutta idioottihan siinä olisi, jos ei olisi tarjoukseen tarttunut. Moni alelaarin löytökin osoittautunut loistavaksi tuotteeksi. Kun taas se kallis ja olevinaan paras vempain toisinaan osoittautuukin pelkästään laadukkaan merkkiseksi, mutta ei niin laadukkaaksi. Mutta niin ne ovet aukeavat kun niitä potkii. Ei tarvita mitään pitkää checklistiä ja sertifikaattia osaamisista, ihan vaan vanhan kansan tekemisen meininkiä ilman turhaa suunnittelua :)

Pitäkööt tunkkinsa

Oman puolisoni löysin yliopiston käytäviltä ja yhdessä ollaan oltu nyt päälle 20v.
Olen seurannut sivusta näitä listoja jotka tuntuvat pitenevän sama tahtia iän kanssa. Ja vieläkin etsitään ja itketään. Jos ulkonäkö ja pituus ovat se ykkösjuttu niit se vain antaa aika pinnallisen kuvan ihmisestä. Kun katson ystäviäni, joiden kanssa vietän aikaani, on kriteereinä ihan muut asiat ja sama pitäisi päteä puolisoonkin - kun kerran sen kanssa hyvällä tuurilla ja tahdolla tallustaa loppuelämänsä, ja onnellisesti. Ja jos sattuisikin saamaan vielä kauniit kuoret (kuten mulla tuurilla tuli kaupan päälle) niin se aika kyllä siloittaa, eli kauneus on lopulta katsojan silmissä ja mielissä.
Harmittaa tuttujen puolesta jotka vain etsivöt vielä(kin) sitä kunnollista mutta jännittävää. Tässä iässä vapaat jännittävät ovat lähinnä pelaajia ja hiukan loosereita kun taas kunnolliset (vapaat) ehkä tylsiä, mutta niiden kanssa voi ainakin rakentaa jotain.
Kuten yksi tuttuni (vapaa ja aika yksisarvisen oloinen osaltaan) sanoi, että kiertää kaukaa noi listojensa kanssa liikkuvat - hänestä tuntui että on ollut monelle enemmänkin näyttelyesine kun deittikumppani, ja häneen on kuulema ladattu niin paljon lisäodotuksia lista-immeisten taholta. Kuulema ”pitäkööt tunkkinsa”

Vierailija

Minusta on todella loukkaavaa ja törkeää väittää, että ilman seurustelukumppania jääneet naiset ovat nirppanokkia. Tai heille ei kelpaa kukaan. Suomen kaltaisessa maassa, joka on pieni, sopivia kumppaneita ei vaan varmasti riitä kaikille naisille. Ei terve nainen jää suhteeseen, jossa häntä pahoinpidellään joko henkisesti tai fyysisesti. Tai jos hän joutuu elättämään kumppaniaan. Nuorena solmitut liitot päätyvät usein eroon. Ja kyllä sellainen henkinen yhteys ja rakkauden tunne on ainoa, jonka varaan suhde voi rakentua. Surullisinta on jos nainen menettää äitiyden mahdollisuuden kumppanin puutteen vuoksi. Ja tällaisia naisia on Suomessa paljon. En itsekään ole löytänyt koskaan elämäni rakkautta, mutta olen hyväksynyt asian. Nuoruuden liitosta sain onneksi lapseni, jotka ovat suurinta rakkautta. Minun ex on jo kuollut.

Rakastun oikeaan ensi kerralla

Kiitos mielipiteestä. Uskallan väittää, että rimani ei ole liian korkealla, mutta valitsin 25 vuotiaana väärän miehen. 10 vuotta myöhemmin, kun mies valitsi yllättäen innokkaan assistentinsa, olivatkin kunnolliset miehet jo perustaneet perheensä, joissa siis ovat edelleen. Joudun odottelemaan kai sitä "toista kierrosta".

Ei muuten ollut täydellinen mies hänkään, mutta rakastuin silti aikoinaan. Juoppohullut sohvaperunat on poissuljettu vaihtoehto, enkä kutsuisi sitä nirsoiluksi vaan terveeksi harkinnaksi.

Avoiminmielin

Monet sinkut eivät viitsi edes jutella, jos ei näytä varteenotettavalta seurustelukumppanilta tai täytä jotain ulkonäkökriteerejä. En yhtään ihmettele, miksi kyseiset ihmiset ovat sinkkuja, jos eivät uskalla tutustua ihmisiin avoimin mielin.
Itse olen löytänyt seurustelukumppaneita tutustumalla avoimesti ihmisiin ja onhan se elämäkin hauskempaa muiden kanssa kuin yksin. Yleensä se unelmakumppani on ihan täysi vastakohta sille, mitä oli kuvitellut etsivänsä. En usko, että ketään exääni olisin tinderissä valinnut pelkän selfie perusteella.

Vierailija

Urpoja. Eksyin Tinderin ihmeelliseen maailmaan. Tutustuin mukavan oloiseen mieheen. Juteltiin muutaman kerran puhelimessakin. Sitten hän ilmoitti haluavansa tavata. Sovittiin aika ja hän kertoi laittavansa ruokaa. Oikein lohisoppaa. Kuulosti hienolta. Menin tällättynä. Ovi ei auennut. Useamman soiton jälkeen kömpi sulho päiväunilta ja kännissä. Ruokaa ei ollut pöydässä, ei padassa. Läksin kotiin. Sellainen kokemus. Ei enää Tinderiä.

Onnellinen66

Ihmiset on nykyään liian VAATIVIA!. Pitää olla sitä ja tätä. Toki pitää olla tiettyjä kriteereitä mistä ei jousteta, mutta pitää myöskin hyväksyä joitakin omasta mielestä "virheitä", mutta jotka saattavat olla kyseiselle ihmiselle tärkeitä. Itse olen ollut aiwan ihanan naisen kanssa parisuhteessa ja nyt avioparina jo 13 vuotta, eikä hän kaikissa asioissa ole täydellinen, mutta ei sen niin pidä ollakkaan. Päivääkään en vaihtaisi pois. Ja tapasimme muuten ravintolassa, jossa olin silloin yksin. Kokeilin myös nettitreffejä jne. ja tapasin todella outoja tyyppejä, joten lopetin ne ja palasin "vanhassa vara parempi" raflaan. Naiset ja miehet rimaa alemmas tai jäätte yksin.

Yllätetty

Elämänkumppani löytyi etsimättä, silloin kun vähiten osasin odottaa. Olin päättänyt elää yksin kun kolahti. Tiesin heti löysin sielunkumppanin.

Vierailija

Tinder on ihan tuhoon tuomittu, partnerin etsintä palvelu. Siellä mahdolliset kumppani ehdokkaat jäävät löytämättä. Kunpa vain paremmat deitti palvelut alkaisivat markkinoimaan itseään enemmän ja ihmiset löytäisivät niihin (esim. Suomi24 ja OkCupid)

Monen sinkun pitäisi muistaa se kanssa, että pitkässä parisuhteessa liiallinen samankaltaisuus ei ole hyväksi, erilaisuus vetää puoleensa. Eli avartakaa hakukriteerejä ja tutustukaa ihmisiin älkääkä tehkö liiallisia olettamuksia profiili tekstien tai kuvien perusteella.

Ja noiden vahvojen naisten kannattaisi tuoda sitä omaa vahvuutta esiin, sillä että ottavat yhteyttä ensimmäisenä sekä näyttävät että ovat päättäneet haluta juuri sen miehen, joka kiinnostaa heitä! Mies joka etsii vahvaa naista itselleen, ei ole huutelemassa eikä iskemässä sitä.

Vierailija

Tuo kommentti jäi mieleen että jossain ikävaiheessa tarjolla on vain toisella kierroksella olevia, jos itselläkin on lapsia ja suhteita muutenkin ties kuinka monta takana, parempi ettei katsele perheetöntä ja sellaista jolla tarve vain koko loppuelämän kumppanuuteen.
Onhan tämä nykyaika hurjaa miten nopeasti monet eroaa, lapsia voi olla useammasta suhteesta. Harva tuollainen pystyy enää pitkäaikaiseen kumppanuuteen kun on totuttu siihen että voi helposti erota kun alkaa tökkiä, ja toinen ei olekkaan se "täydellinen" kumppani. Ihmisillä ei ole selkeästi käsitystä että molempien osapuolien on tehtävä työtä/joustettava parisuhteen eteen. Oikeasti kellekään ei löydy sitä täydellistä ihmistä, kaikki olemme epätäydellisiä, mutta täydellinen tai hyvä parisuhde on mahdollista hyvinkin erilaisen ihmisen kanssa mitä onkaan ajatellut, sen eteen molempien on tehtävä työtä. Itselläkin yli 10v onnellista avioliittoa takana erilaisen ihmisen kanssa mitä olin ajatellut. Kyllä nuo pitemmät parisuhteen löytyvät todennäköisemmin muualta kuin Tinderistä, niin pinnallista. Lähtekää avoimesti liikkeelle eri tapahtumiin, aina voi aidosti kohdata mielenkiintoisia ihmisiä. Mutta itsekin kannatan ajatusta että mieluummin yksin kuin huonossa seurassa.

Vierailija

Jäänyt liian monella prinsessavaihe lapsuudesta päälle. Ja sitten ihmetellään miten aikuiselämä ei menekään kuten lapsuuden leikit.

Zirup

Hmm. Itse valitsin aikoinaan mukavan miehen - ei sen kummempia kriteerejä ollut. Nyt ollaan oltu jo 30 vuotta yhdessä. Hän on mukavan luotettava, lutuinen, avarakatseinen ja nykyään myös charmantti harmaahapsi 😘

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat