Artikkelista: Sotaa, rakkautta ja aurinkoa

Kommentit (2)

Vierailija

Terve,

Luettuani sattumalta tämän jutun lehdestä on pakko kysyä toimittajalta.

Esittelette lehdessä Adichien romaania "Puolikas keltaista aurinkoa". Vertaatte kirjailijaa Sofi Oksaseen. Kutsutte heitä "totuudentorviksi" ja väitätte, että he "eivät pelkää kertoa ihmisten kärsimyksistä sodan aikana".

Millä perusteella? Hehän kirjoittavat fiktiota.

Olisi kiinnostavaa kuulla näkemyksenne asiasta, koska muistelen teidän osallistuvan suomalaisten koululaisten oppikirjojen tekoon ja olevan tunnetun äidinkielenopetuksen saralla.

Vierailija

Hei!
Kiitos kommentista ja kysymyksestä. Faktan ja fiktion rajahan on veteen piirretty viiva. Kautta kirjallisuudenhistorian meillä on ollut ja on näitä "totuudentorvia", jotka fiktion kautta tuovat tietoomme lähihistorian tapahtumia. Kaunokirjallisuuden voimahan on siinä, että se antaa suurille yhteiskunnallisille ilmiöille yksilölliset kasvot. Kumpikin näistä kirjailijoista on tunnollisesti tutkinut kansansa lähihistoriaa ja myös oman sukunsa historiaa. Sekä Oksasen että Adichien oma suku on ollut mukana kirjojen kuvaamissa tapahtumissa.

Tietysti täytyy tietää, että kaunokirjallisuus on kaunokirjallisuutta ja historiantutkimukset jotain aivan muuta. Siitä taas, mikä on totta, voidaan olla monta mieltä!

Ystävällisin terveisin, Annamari Saure

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat