Tunnista, milloin verensokerisi on häiriintynyt – ja milloin kyse on jo esidiabeteksesta

Tunnista, milloin verensokerisi on häiriintynyt – ja milloin kyse on jo esidiabeteksesta

Liian korkea tai matala verensokeri ei läheskään kaikilla aiheuta oireita. Kuitenkin niihin liittyy joitakin tyypillisiä tuntemuksia varsinkin silloin, kun tilanne on vakava.Lue koko juttu

Kommentit (2)

Vierailija

Useimpien oireiden (sairauksien?) taustalla on insuliiniresistenssi ja ravintoaineiden puutos, joita länsimainen lääketiede hoitaa haitallisilla lääkkeillä, jotka aiheuttavat oireiden pahentumista, ei parantumista.

Tällaisia oireita ovat mm.

rasvamaksa
uniapnea
huonot kolesteroliarvot
tyypin 2 diabetes
korkea verenpaine
matala-asteinen tulehdus
sydän- ja verisuonitaudit
lihavuus
unihäiriöt
mielialahäiriöt
sisäelinrasva
osteoporoosi
muistisairaudet
monet syövät

jne ...

Ratkaisu on ruokavalio.

Antakaa itsellenne mahdollisuus hyvään elämään ilman haitallisia lääkkeitä.

https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/sokeri-sairastuttaa-kuin-rasva

Vierailija

Terveelliset ravitsemussuositukset aikuiselle ovat:

Keskivertonaisen rasvan tarve on n. 70 ja miehen n. 100 grammaa rasvoja päivässä.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, kananmuna, oliiviöljy, kookosöljy sekä eläinrasvat.

ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan siemenöljyjä (rypsiöljy, rapsiöljy, palmuöljy, levite, pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa, sisäelimiä tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin lähes 1000 grammaa.

Juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kasvijuomia, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä. Sama koskee kalaa.

Syöthän D-vitamiinia?

Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50 µg ja yli 10-vuotiaalle 100 µg.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10 µg päivässä) D-vitamiinin saantisuositukset riittävät keskosvauvoille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat