Katsoimme Helene Schjerfbeckistä kertovan ensi-iltaelokuvan, ja sehän on aivan mainio – lue arvostelu!

Katsoimme Helene Schjerfbeckistä kertovan ensi-iltaelokuvan, ja sehän on aivan mainio – lue arvostelu!

Helene Schjerfbeckin elämästä kertova elokuva Helene kuvaa taiteilijan romanssia, mutta pääosassa ovat hänen teoksensa.Lue koko juttu

Kommentit (7)

maaarit

Näkikö kriitikko saman elokuvan kuin minä? Hyvät näyttelijät eivät pysty pelastamaan huonoa käsikirjoitusta. Elokuvan kohtaukset valuvat kuin piimä purkista. Dialogi on kökköä eikä kohtauksissa ole draamaa. Kuvaus on kyllä sievää, mutta miksi sisälle paistaa aurinko kun ulkokuvassa taivas on harmaa? Ja miksi talo joka ulkokuvien perusteella on noin 70-80 metriä meren rannasta - onkin sisäkuvissa parin metrin päässä rannasta? Jos draama toimii nämä pikkuasiat eivät häiritse.  

Outi

Juuri tarkasti toteutetut pienet yksityiskohdat, paneutuminen maalausprosessiin, sen vimmaan ja pettymyksiin - myös ihmissuhteissa, oli elokuvan parasta antia. Hieno ohjaus ja näyttelijätyö, uskallus viipyillä hitaudessa, taitavasti leikatut kohtaukset kohottivat elokuvan helmien joukkoon. Uskon tämän kestävän useammankin katsomisen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Outi kirjoitti:
Juuri tarkasti toteutetut pienet yksityiskohdat, paneutuminen maalausprosessiin, sen vimmaan ja pettymyksiin - myös ihmissuhteissa, oli elokuvan parasta antia. Hieno ohjaus ja näyttelijätyö, uskallus viipyillä hitaudessa, taitavasti leikatut kohtaukset kohottivat elokuvan helmien joukkoon. Uskon tämän kestävän useammankin katsomisen.

Edellämainitsemasi asiat kuten maalausprosessin kuvaaminen tulivat ulos hyvin teennäisinä ja karikatyyrimäisinä. Koreografian taulun ympärillä ikäänkuin näkee väärällä tavalla. Helenen hahmo on muutamia hienoja kohtauksia (kuten viulunsoitto) lukuunottamatta jokseenkin tasapaksu ja jäykkä, ei läheskään niin paljon taiteilija, mitä toivoa voisi. Hahmon toiminta siis näyttää liian opetellulta ja sikäli falskaa.
Olisin toivonut näkeväni Krista Kososen kaltaisen intohimoisemman henkilön pääosassa. Se olisi tuonut luontevuutta kaikkeen kerrontaan. En usko tippaakaan, että Schjerfbeck oli tuolla tavalla nuiva.

Mutta näinhän se on - maallikko eli ns. tavallinen katsoja katsoo elokuvaa eri tavalla kuin niistä enemmän ymmärtävä. (Sori, ei tuota voi mitenkään muuten sanoa. :D)

Vierailija

Itseäni häiritsi se, että lähes kaikki näyttelijät olivat - maskeerauksesta huolimatta - liian nuoria rooleihinsa. Tämä vei tehot sinänsä hyvältä näyttelijäntyöltä. Miksei ohjaaja käyttänyt tilaisuutta palkata oikeasti viisi-kuusikymppisiä, taitavia naisnäyttelijöitä? Heitäkin olisi takuulla löytynyt.

Veijo K

Samaa mieltä maaarit kanssa. Elokuvassa oli huonoa melkein kaikki. No onneksi ei aivan. Kuvaus oli hyvin tehty ja kohtaukset kauttaaltaan varmallla maulla ja otteella kuvattu. Myös sivuosassa ollut Pirkko Saisio saa suorituksestaan puhtaat paperit. Puvustus ja lavastus olivat myös ihan ok.

Mutta kaikki muu...

Ylivoimaisesti surkeinta elokuvassa oli käsikirjoitus. Kohtaukset oli pantu peräkkäin ilman draaman kaarta tai edes joitain huippu- tai matalakohtia. Ilmankos elokuva oli pitkäveteinen tuntui pidemmältä kuin oli.

Päänäyttelijä Laura Birn pudotteli, siis pudotteli, irrallisia repliikkejään vähän Aki Kaurismäen elokuvien tyyliin, mutta tahattomasti. Birn ei saanut roolistaan juuri mitään irti.

Sivuosassa ollut Krista Kosonen ei ollut paljon kummempi, mutta selvästi parempi kuin Birn. Jos roolit olisivat vaihdettu noiden kahden kesken, lopputulos olisi todennäköiesti ollut parempi.

Elokuva noudatteli Schjerfbeckin elämänkaarta, mutta katsojalle ei lainkaan selvinnyt missä vaiheessa uraa elokuva kulloinkin oli tai mikä vuosi kulloinkin oli. Paikkakuntia näytettiin elokuvassa kolme, Hyvinkää, Helsinki ja Tammisaari. Ja jälleen katsojan piti aina arvata missähän nyt ollaan.

Ja loppukohtaus. Jos elokuva olisi loppunut siihen valkoiseen kokoruutuun, niin sen jotenkin olisi mennyt. Mutta valkoisen jälkeen piti vielä näyttää dokumentaarinen näkymä tämän päivän Ateneumin tutkimus- tai konservointihuoneista, joissa oli esillä Schjerfbeckin maalauksia. Eikä sekään riittänyt. Lopuksi piti vielä näyttää Schjerfbeckin tunnetuimpien töiden kavalkaadi.

Kouluarvosana: 5

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat