Tiesitkö nämä neljä syytä siihen, miksi suomalaiset sienet ovat todellista superfoodia?

Tiesitkö nämä neljä syytä siihen, miksi suomalaiset sienet ovat todellista superfoodia?

Sienistä saa vitamiineja, kivennäisaineita sekä suolistoa hellivää liukoista kuitua, jota on kuivatuissa sienissä jopa enemmän kuin kaurassa.Lue koko juttu

Kommentit (4)

Vierailija

Suomen sienet säteilee vieläkin Tsernobyl ydinvoimaonnettomuuden jäljiltä eikä niitä suositella syötäviksi viikoittain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Sienisoosin kun tekee niin pitää muistaa hyvä kerma,mustapippuri ja merisuola.

Siinä ne tärkeimmät,tällä kertaa.

Kyllä.

Syöthän D-vitamiinia?

Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50 µg ja yli 10-vuotiaalle 100 µg.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10 µg päivässä) D-vitamiinin saantisuositukset riittävät keskosvauvoille.

Vierailija

Vain alle 10 % suomalaisista syö vähintään 500 grammaa (virallinen suositus aikuiselle) kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä. 

LÄHDE: Finravinto 2017

Miksi?

Suomessa ongelma ei ole tiedon tai rahan (kasvikset ovat todella edullisia) puute vaan se, että Suomessa ei osata tehdä kasviksista hyvää ja ravitsevaa ruokaa. 

Tämä lienee johtua siitä, että Suomessa ei ole kauan ollut tarjolla niin paljon erilaisia kasviksia kuin tänä päivänä. 60-90-luvulla oli vain kotomaan juureksia ja kaalia tarjolla osan vuotta. Näin ollen emme ole tottuneet syömään kasviksia, kun olemme eläneet viljalla, maidolla, perunalla ja läskisoosilla. Suomalaiset tarvitsevat kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja runsaasti lisää ruokavalioonsa. 

Sama koskee kalaa. On satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät syö koskaan kalaa. mm. aivot tarvitsevat tärkeitä kalan Omega-3 rasvahappoja (EPA ja DHA). Joten ei ihme, että lihavuutta ja tauteja riittää. 

Suomessa kaksikolmasosaa syötävästä kalasta on kasvatettua Norjan lohta tai Suomalaista kirjolohta. Toiseksi eniten syödään pakasteseitä. Kumpikin kala sisältää liian vähän EPA ja DHA rasvahappoja, eikä juuri lainkaan D-vitamiinia. Tosin D-vitamiinin lähde talviaikaan on ravintolisäpurkki, ei ruoka.

Vinkki: Suosi kulloinkin sesongissa olevia kasviksia. Mainio Satokausikalenteri kertoo sekä kotimaisten että ulkomaisten kasvisten sesongin.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat