Suositut öljyt vertailussa – asiantuntija torppaa kiistellyn öljyn: ”Ei sovi missään nimessä ainoaksi rasvanlähteeksi”

Suositut öljyt vertailussa – asiantuntija torppaa kiistellyn öljyn: ”Ei sovi missään nimessä ainoaksi rasvanlähteeksi”

Tärkein ohjenuora on käyttää öljyjä monipuolisesti. Kuva: <span class="photographer">Shutterstock</span>

Moni hehkuttaa kookosöljyä, mutta siinä on olematon määrä välttämättömiä rasvahappoja eli omegoita.Lue koko juttu

Kommentit (18)

ilpo

Pellavaöljystä olisi hyvä tiedostaa myös se että kyseessä on monityydyttymättömänä öljynä todella helposti härskiintyvä öljy. Olisi hyvä tutkia missä kunnossa kaupan huoneenlämmössä säilötyt pellavaöljyt todellisuudessa ovat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hyviä rasvoja:

Rasvainen kala, pähkinät, siemenet, manteli, kananmuna, kylmäpuristettu kookosöljy, ekstra-neitsytoliiviöljy sekä eläinrasvat .

ÄLÄ SYÖ margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä), eikä muitakaan siemenöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, rapsiöljy, camelinaöljy, kovetettu rypsiöljy, kovetettu rapsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva, emulgointiaineet sekä rasvahappojen mono- ja diglyseridit (E471, E472c, E476).

Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan rasvaa tulisi saada n. 33 % päivittäisestä energiasta. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 70-100 grammaa rasvoja päivässä.

Kookosöljyn rasvahappokoostumus, tyydyttyneet rasvahapot 92.1%, joista:

Lyhytketjuiset rasvahapot:

Kapronihappo (C-6) 0.5%

Keskipitkäketjuiset rasvahapot, joista:

Kapryylihappo (C-8) 8%
Kapriinihappo (C-10) 10%
Lauriinihappo (C-12) 48%

Pitkäketjuiset rasvahapot, joista:

Myristiinihappo (C-14) 17%
Palmitiinihappo (C-16) 9%
Steariinihappo (C-18) 2%
Linoleenihappo (C-18) 2.1% (monityydyttynyt rasvahappo 2.1%)

Tyydyttymättömät rasvahapot 6.2%:

Öljyhappo (C-18) 6.2% (kertatyydyttymätön rasvahappo)

Kommentoija no 4292

Käyttäjä7870 kirjoitti:
Hyviä rasvoja:

Rasvainen kala, pähkinät, siemenet, manteli, kananmuna, kylmäpuristettu kookosöljy, ekstra-neitsytoliiviöljy sekä eläinrasvat .

ÄLÄ SYÖ margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä), eikä muitakaan siemenöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, rapsiöljy, camelinaöljy, kovetettu rypsiöljy, kovetettu rapsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva, emulgointiaineet sekä rasvahappojen mono- ja diglyseridit (E471, E472c, E476).

Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan rasvaa tulisi saada n. 33 % päivittäisestä energiasta. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 70-100 grammaa rasvoja päivässä.

Tuossa ei juuri ollut mitää järkeä. Ensinnäkin listaat siemenet sekä hyviksi että pahoiksi rasvoiksi. Saman teet kookosrasvalle.

Ja listaat hyviksi rasvoiksi eläinrasvat sekä kanamunat vielä erikseen sekä kookosrasvat. Nimenomaan ne saturoidut rasvat joita kannattaisi vältellä. Varsinkin kananmunan erittäin korkea kolestreroli määrä jo itsessään pitäisi kertoa että kysessä ei ole mikään hyvä rasvanlähde.

Eläinrasvoista esim. voi sisältää 3.3% transrasvoja. 

Itse artikkelikin kyllä oli puuta heinää, tuolla puhutaan että esim avokadoöljyssä on 20g e vitamiinia. Saa aika runsaasti litkiä sitä öljyä, että sieltä irtoaisi 20g e vitamiinia.

Vierailija

Ihan väärää tietoa, taas kerran, oliiviöljy kestää kuumaa paistamista, sopii myös rasvakeittimiin. Itse käytän pannulla paistamiseen ainoastaan ja vain kylmäpuristettua luomu neitsytiliiviöljyä.

Kommentoija no 4292 kirjoitti:
Käyttäjä7870 kirjoitti:
Hyviä rasvoja:

Rasvainen kala, pähkinät, siemenet, manteli, kananmuna, kylmäpuristettu kookosöljy, ekstra-neitsytoliiviöljy sekä eläinrasvat .

ÄLÄ SYÖ margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä), eikä muitakaan siemenöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, rapsiöljy, camelinaöljy, kovetettu rypsiöljy, kovetettu rapsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva, emulgointiaineet sekä rasvahappojen mono- ja diglyseridit (E471, E472c, E476).

Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan rasvaa tulisi saada n. 33 % päivittäisestä energiasta. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 70-100 grammaa rasvoja päivässä.

Tuossa ei juuri ollut mitää järkeä. Ensinnäkin listaat siemenet sekä hyviksi että pahoiksi rasvoiksi. Saman teet kookosrasvalle.

Ja listaat hyviksi rasvoiksi eläinrasvat sekä kanamunat vielä erikseen sekä kookosrasvat. Nimenomaan ne saturoidut rasvat joita kannattaisi vältellä. Varsinkin kananmunan erittäin korkea kolestreroli määrä jo itsessään pitäisi kertoa että kysessä ei ole mikään hyvä rasvanlähde.

Eläinrasvoista esim. voi sisältää 3.3% transrasvoja. 

Itse artikkelikin kyllä oli puuta heinää, tuolla puhutaan että esim avokadoöljyssä on 20g e vitamiinia. Saa aika runsaasti litkiä sitä öljyä, että sieltä irtoaisi 20g e vitamiinia.

Järkeä?

Sun tekstissä mikään ei ollut totta.

Eli täyttä valetta kirjoitat.

Opiskele ravitsemusta.

KKS

Miksi tästä puuttu kylmäpuristettu hampunsiemenöljy kokonaan. Siinä on kaikki tarpeellinen loistavassa suhteessa ja on kaupan päälle vielä herkullisen makuista

PIN

Mihinkään muuhun ottamatta kantaa, kun ei osaaminen riitä, huomautan vain että kananmunat on päästetty kolesterolipannasta jo aikapäiviä sitten ja ovat nykytiedon valossa erinomainen ravinnonlähde, joka sopii päivittäiseenkin käyttöön.

Vierailija

Kyllä, munat on ihan ok, niiden sisältämä kolesteroli ei nosta Ihmisen kolesteroliarvoja.
Rapsiöljyn huono maine on peräisin 2000 luvun alusta, jolloin se sisälsi vielä paljon erukahappoa, jota muutkin kasviöljyt sisältävät jonkin verran ja jonka jenkit uskovat olevan pahaksi sydämelle, mutta nykylajikkeissa sitä on enää vähän, joissain lajikkeissa ei ollenkaan. Rypsi kärsii nykyään tuholaisista, koska neonikotinoidi kiellettiin EU:ssa.

Vierailija

Jo yli vuosikymmen päivittäin ruokalusikallinen kumpaakin: kotimaisia kylmäpuristettuja, rypsiöljyä ja pelkavansiemenöljyä, nyttemmin hamppuöljyyn viimeksi mainitun vaihdoin (saman valmistajan kaksi jälkimmäistä). Öljynlisäystä moottoriin joka ikinen päivä🥄Eikä yhtään mitään ylimääräistä noissa kehoon saa.

Vierailija

Ö kirjoitti:
Hamppuöljyssä Omegat kohillaan.

Hampunsiemenöljy:  Alfalinoleenihappo (ALA) 18 %    Linolihappo (LA) 55 %

Omega 3 rasvahappojen lyhyt oppimäärä:

ALA (Alfalinoleenihappo), on lyhytketjuinen Omega-3-rasvahappo, joka on elimistölle välttämätön. ALA:a saa  (pähkinät, siemenet ja manteli).

DHA (Dokosaheksaeenihappo), on pitkäketjuinen Omega-3-rasvahappo, joka on elimistölle välttämätön. DHA:a saa rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä sekä mikro- ja/tai merilevävalmisteesta.

EPA (Eikosapentaeenihappo), on pitkäketjuinen Omega-3-rasvahappo, joka on elimistölle välttämätön. EPA:a saa rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä sekä mikro- ja/tai merilevävalmisteesta.

Vain 0-9 % alfalinoleenihaposta muuntuu EPA:ksi, DHA:ksi vielä vähemmän. Kasviöljyjen runsas linolihapon (LA) saanti vähentää alfalinoleenihapon muuttumista EPA:ksi ja DHA:ksi.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat