Kommentit (14)

Lohduton vanhuus

Tulevaisuudessa on paljon yksinäisiä vanhuksia jotka katuvat katkerasti etteivät tehneet lapsia.

Onni on perhe, lapset ja lapsenlapset. Ne nuoruuden ystävät ajan saatossa katoavat kuka minnekin ja lopulta olet vain yksinäinen vanhus jolla ei ole perhettä eikä ystäviä.

Vierailija

Lohduton vanhuus kirjoitti:
Tulevaisuudessa on paljon yksinäisiä vanhuksia jotka katuvat katkerasti etteivät tehneet lapsia.

Onni on perhe, lapset ja lapsenlapset. Ne nuoruuden ystävät ajan saatossa katoavat kuka minnekin ja lopulta olet vain yksinäinen vanhus jolla ei ole perhettä eikä ystäviä.

vanhainkodit ovat täynnä vanhuksia jotka turhaan odottavat lapsiaan ja lapsenlapsiaan käymään, jouluksi sentään kortti tulee. luulenpa, että tyytyväisempi se jolla ei ole sitä odottamista ja pettymistä kun ei taaskaan...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Era

Jep, ennen muinoin lapsia tehtiin lauma, jotta edes osa jäi eloon. Jotkut lahkot luulevat edelleen olevan niin.
Lasten kuolleisuus on tosi pieni.
Maailma on myös pieni. Jääkö se lapsi töistä ulkomailla pois hoitamaan vanhempiaan? Tuskin.
Yksinäisyys ei poistu lasten avulla.
Jos syntyy vaikka 5-10 vuoden päästä lapsi, kiittääkö hän vanhempiaan kun seuraa maailman tuhoa. Parempi ihmisten lopettaa sukunsa nyt.

1964 lapseton

Kaikki kirjoittaneet ilmoittavat iäkseen alle 50v.

Heidän ikäisinä kaikki on vielâ mahdollista ja mieli voi muuttua moneen kertaan.

29 vuotiaan on turha selitellä lapsettomuutaan ku n koko elâmä on vielä edessä.

Tiivitaavi

Turhaa niitä lapsia on tehdä nykyisin vanhuudenturvaksi - harvoin vanhempiaan käyvät katsomassa nytkin - saati että hoitaisivat. Eikä sille vanhukselle riitä visiitti viikonkaan välein. Ikävä on isompi, vuorokaudessa on 24 tuntia potea ikävää. Mitä tulee lapsiin elämän rikkautena, niin kaipa ne sitäkin oman aikansa ovat. Sen riippuvuusaikansa ovat elämän rikkaus - toki joistakin kasvaa jopa tolkullisia veronmaksajia yhteiskunnalle. Ovat useimmiten vanhemmilleen geeneihin koodatun, selittämättömän lisääntymisvimman tuotoksia kuin hyvin henkisesti ja fyysisesti hyvin huollettuja yksilöitä.

Vierailija

On vastuullista ja vaatii hurjasti itsekuria ja itsensä rajoittamista olla levittämättä dna:taan. Biologinen vietti on etsiä joku kenen kanssa yhtyä.

Vanhemmuus tekee useimmista itsekkään. Mietitään vain oman jälkeläisen parasta.

Hirveintä on, että nykyään jotkut opettavat lapsensa kiusaamaan. Lapset tietävät aina ja kaiken, mitä on menossa. Jos lapset vaikkapa huomaavat, että sisällä ei saa pomppia tai huutaa tai karjua tai melskata, koska joku paikka voi hajota ja vanhemnat eivät tykkää kuunnella, ja silti ulkona ääni kantaa paremmin ja vanhemmat käskevät ulos tekemään tätä ilman minkäänlaista kurinpitoa tai jopa tietoisesti lähempänä muita ihmisiä kuin omia vanhempiaan ja vanhempien toimesta on laitettu melupaikka (pallopeli, tramppa jne paikka jonka va.hemmat päättävät) niin tottakai lapset oppivat että on ok aiheuttaa toisille pahaa mieltä ja kiusata, kunhan ei omille vanhemmille tee haittaa.

http://www.problemneighbours.co.uk/guide-antisocial-behaviour-crime-poli...

Vaikea kunnioittaa vanhemmuutta suomessa, kun kiusaaminen on niin yleistä. Joku voi pusertaa vaikka 4 tai 6 penskaa ja käydä normisti töissä, ja sen sijaan että maksaa ip-paikan omasta kukkarosta tai kasvattaa jälkeläiset ennen kuin nämä ovat kouluikäisiä, esim käyttäytymisen suhteen, missä tehdään mitäkin ym, joku ns vanhempi saattaa vain tehdä rahaa itselleen ja jälkeläisilleen tai haetuttaa kakaroitaan muilla ihmisillä, ja kakarat möykkäävät jonkun roisen ihmisen haittana, joka on päättänyt mölyn takia jättää omat lapset tekemättä,tai jolla on erilainen kasvatusfilosofia omilleen, tai jonkun syöpäsairaan tai väsyneen vanhuksen/ihmisen ym haittana.

Vierailija

2050-luvun paikkeilla maailma tulee olemaan ihan eri paikka kuin nykyään. Väite, että vanhana olisi yksinäinen ilman lapsia, on absurdi eikä perustu faktaan. Sitten kun nämä 30- ja 40-kymppiset ovat eläkeläisiä, on maailmassa enemmän eläkeläisiä kuin alle 18-vuotiaita. Yhteisöllisyys vanhusten kesken tulee olemaan kovassa nousussa. Ehkäpä myös niistä harvoista lapsista pidetään parempaa huolta.

Vierailija

Huh huh. Mitä kirjoituksia.
Miten vielä joku käyttää lausetta, että "lapsia tehdään"
Eikö jo ihmiset osaa sanoa, että lapsia synnytetään.

Lapsirakas

Lapset ovat elämäni ihanin asia. Kolmenkymmeneen ikään asti en ajatellut lapsen saamista, vaikka paras ystäväni oli kärsinyt lapsettomuudesta ja käynyt erilaisissa kokeissa. Äkkiä 30 vuotiaana heräsi valtaisa lapsen kaipuu ja synnytinkin esikoiseni ennen kuin täytin 31 vuotta. Asiaa helpotti, että olimme olleet naimisissa jo viitisen vuotta, ja avioliitto voi hyvin. Nautin äitiyslomasta, pienestä rusoposkestani ja kaikessa hänestä. Oli upeaa seurata hänen kehitystään: istuminen, käveleminen, pyöräily, kouluun meno ym. Hänessä oli valloittavuutta ja ärtyisyyttä, vekkuli oli. Muutkin lapset toivat aina lisää onnea. Sädehtivät silmät, kikatus, hurja ilo kun äiti tai isä tulee työstä kotiin...upeaa. En todellakaan ollut mitään äitityyppiä, eikä sellaista edes ole. Jokainen saa olla oma itsensä ja pitääkin olla - ei saa piiloutua "olen äiti" -kyltin taakse. Jos ei olisi ollut kivaa miestä niin olisin hankkinut yksin yhden lapsen! Välillä oli rankkaa työn ohella, mutta hienot hetket voittivat laadussa ja määrässä kurjuudet. Nyt on lapsenlapsia ja hauskoja tapaamisia. Kaikki he ovat erilaisia persoonallisuuksia joita on helppo rakastaa koska en ole halunnut työntää heitä haluamiini muotteihin. En tajua miksi odottaisin jotakin lastani katsomaan minua vanhainkotiin? Äiti voi hankkia monipuolista elämää kuin kuka tahansa ihminen: ystäviä, harrastuksia (elokuvia, teatteria, taidenäyttelyitä, kirjoja, kävelyä joen tai meren rannalla). Eihän vanhainkoteja edes oikein ole enää.

MsM

Jokainen voi olla yksinäinen vanhana, tai jo nuorempana, se ei liity lapsiin. Toivoisinkin vanhempien päästävän lapsensa menemään ja hankkimaan kavereita muualta. Jokainen on kuitenkin vastuussa itsestään ja omasta onnellisuudestaan (tai onnettomuudestaan).

Annetaan ihmisten elää elämänsä valitsemallaan tavalla. Mitäpä väliä muiden valinnoilla tässä asiassa on? Paljon helpompi elää kun ei nakkaa paskaakaan, niin sanoakseni.

Leea

Itse kolmekymppisenä keskustelin asiasta tulevan mieheni kanssa. Olin todella helpottunut kun hänkään ei halunnut lapsia. Itse olen isosta perheestä ja sisaruksillani on lapsia joten minun vanhempani eivät ikinä minulta lisääntymisestä kyselleet. Anopille asia oli vaikeampi- hänellä on vain

kaksi lasta joista kumpikaan ei halunnut tehdä hänestä mummua. Aikoinaan tein perhetyötä ja silloin

päätin että tuollaista en itselleni halua vaikka perheet olivat ihan tavallisia, ongelmattomia. Nyt olemme

jo yli kuusikymppisiä eikä ikinä asia ole kaduttanut. 

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat