Merja Kyllönen jätti EU-edustajan pestinsä, jotta ehtii toimia viiden läheisensä omaishoitajana

Merja Kyllönen jätti EU-edustajan pestinsä, jotta ehtii toimia viiden läheisensä omaishoitajana

Merja Kyllönen palaa Brysselistä kotimaan politiikkaan ja eduskuntaan.

Merja Kyllönen palasi kotimaanpolitiikkaan, ja on nyt helpottunut siitä, että on läheistensä kanssa saman maan kamaralla.Lue koko juttu

Kommentit (7)

Omaishoitaja jo 10v

Miten ihmeessä sä repeet hoitaa 24/7 5 ihmistä 500km päästä.
Jos nyt ihan rehellisesti kertoisit kuinka usein käyt tapaamassa ja kahvittelemassa omaisiasi sekin on jo hyvä että seuraa pidetään.
Omaishoitajien sivuilla tää sun kirjoituksesi (toimittajalle)
otti pahasti silmään.
Kirjoituksesta ei saa käsityksen ettet meitä omaishoitaja pitkälle arvosta.
Meillä homma jo yhden kanssa on 24/7 täystyötä (kuvittele 59v jota hoidat kuin 2v vaipan vaihtoineen joka karkailee myös )
Mene tutustumaan sivulle "Omaishoitajat"/"Muistisairaan omaiset" "Alzhaimer ja omaiset" sieltä saat parhaiten tietoa omaishoitajien arjesta
Et tältä Kyllösellä.

Vierailija

vanhapoikasetä? Ilmaisu on loukkaavaa, siinä on negatiivistä sävyä. Joka tapauksessa se ei ole neutraali ilmaisu, niin kuin vanhapiikakin

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimim

Uskomattoman upea Merja! Vaikka ’omaishoitajuus’ terminä ei ehkä ole tässä jutussa oikea niin arvot tällä naisella on kohdallaan!

Sari Riskumäki

Olen Merja Kyllöstä pitänyt naisena josta tehtyjä juttuja olen aina lukenut mielenkiinnolla. Mutta, nyt jotenkin tuntuu tämä kirjoitus aika epämukavalta. Ja haluaisin luottaa ajatukseeni, että jutun tekijältä / toimittajalta on mennyt nimikkeet sekaisin ja ettei hän tunnista mitä on omaishoito ja tai läheisapu.
Poliitikkona Kyllönen antaa vaarallisen kuvan omaishoidosta, sillä tämä kirjoitus tuo vahvasti esiin sen, että omaishoitajuus ei ole muuta kuin seurustelua ja avustamista ja näinhän ei missään nimessä ole. Olen itse ollut Omaishoitajana yli 18 vuotta ja tehtäväni jatkuu edelleen. Omaishoidettavani on täysin hoidettava, hänellä ei ole kommunikointikykyä muuta kuin olemuskieli, hän ei itse pysty liikkumaan eli hänen vierellään on oltava aikuinen ihminen 24/7 arkena ja pyhänä, päivällä ja yöllä.  Ja noin 15 vuotta sitten olen joutunut tekemään valinnan, jos menen töihin, niin hoidettavani joudutaan laittamaan laitokseen, mutta jäin kotiin.
Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vonna 2017 46 132 (tiedot Omaishoitajaliitosta).
Omaishoito on raskasta, haastavaa, yksinäistä, antavaa, mutta myös jatkuvaa luopumista. En tarkoita kirjoituksellani sitä, että vain minun tekemäni omaishoitotyö on sitä ainoaa ja oikeaa omaishoitoa. Puutun tähän Me Naiset -lehden kirjoitukseen sen takia koska tälläkin hetkellä maassamme on todella haastavia omaishoitotilanteita missä Omaishoitajat toimivat uupumuksen partaalla ja yksi syistä on se, ettei omaishoito ole subjektiivinen oikeus vaan se on kunnissa harkinnanvarainen palvelu sekä omaishoidosta on niin yksinkertainen torso laki ettei sekään takaa meille Omaishoitajille oikein mitään.
Omaishoitajat, omaishoito säästää yhteiskunnalle miljardeja euroja vuosittain.

Vierailija

Merjalla ei mitään käsitystä omaishoitajan työstä.Useimmilla omaihoitsJilla muuta perhettä. pieni paikka, käyvät silti työssä muualla..tai ne jotka hoitavat korvauksetta omaishoitajan työtä kotona ja ovat niitä joiden työtä ei arvosta edes Merja. Merjan tuloilla ei ole konstikaan hoitaa omaisia, kunnon palkka ja matkat ilmaisia..eikä eduskuntatyö ole sitovaa kuten monien muitten työt.ja todennäköisesti hän saa vielä omaishoitajan palkkaa muun leipätyön lisäksi..päättäjillä on omat konstit ja suuret korvaukset. Josta "rupusakki" ei saa edes unelmoida..tässä tapauksessa edes korvausten saatikka palkkojen muodossa. Kyllä tanatuttaa.

Tuumijavaan

Kuten monen omaishoitajan tekstistä jo psistoikin. Kyllönen antaa tärkeää läheisapua. Ja sekin tuntuu kovasti uuvuttavalta. Pohdin usein omaishoitajia. Monet valittavat uupumusta, puhuvat uhrautumisesta ja rakkaudesta. Työssäni kohtaan heitä usein. He ovat uupuneita ja lähes sairaita. Suhtautuvat epäluuloisesti kaikkeen ulkopuoliseen apuun. Jopa sukan pukeminen täytyy tehdä omaishoitajan läsnäollessa tietyin rituaalein. Tämä jos mikä on uupuneen ihmisen häiriintynyttä käytöstä. Lomia, jos niitä on, vietetään vertaisryhmissä, jolloin koko elämästä tulee omaishoitoa. Kun hoidettava kuolee, elämään tulee niin suuri tyhjiö, että usein hoitaja sairastuu itse. Yksi sairaus tuhoaa siid kaksi elämää. jos hoidettava on lapsi, muu perhe ja maailma pakotetaan taipumaan uupuneen ja uhrautuneen tahtoon. Ja tätä yhteiskunta ylistää ja lietsoo mustasukkaisuutta, epäilyjä ja halveksuntaa sosiaalitoimea ja terveydenhuoltoa kohtaan. Itse kieltäydyin "Leijonaäidin" marttyyrikruunusta ja sain tilalle hoitoavun, itsenäistyvän nuoren ja terveet sisarussuhteet. Jos omaishoito kuvataan edelleen niin, että työnikaikkeni annan - ei siinä omaista ajatella. Omaa kilpeään vain kiillotetaan, kun apu torjutaan. Mutta tätä ei ole lupa sanoa, kuin hiljaa palavereissa haukkujen jälkeen.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat