Sanna, 44, koetti kierrättää kaikin voimin ja havahtui karuun todellisuuteen: ”Toisen roska ei ole toisen aarre – vaan sen toisenkin roska”....

Sanna, 44, koetti kierrättää kaikin voimin ja havahtui karuun todellisuuteen: ”Toisen roska ei ole toisen aarre – vaan sen toisenkin roska”....

Tavaraa piisaa, mutta kuka sitä haluaa?

Kierrätyksestä puhutaan paljon. Todellisuudessa maailma on kuitenkin pullollaan tavaraa, jota kukaan ei halua. Ei pikkurahalla, ei välttämättä edes ilmaiseksi.Lue koko juttu

Kommentit (12)

Vierailija

Totta. Pidin juuri kirpparipöytää viikon ja saldo oli huikeat 13 e plussalla. Tavara oli siistiä ja ehjää, osa kuin uusia, ei puuttunut nappeja, kaikki oli pesty ja silitetty. Pöydän kävin siivoamassa joka päivä. Hinnat lähinnä "kunhan viet pois", eli suurin osa 0,5-2 e. Ihmettelen, että kun niin paljon valitetaan, miten kaikki on niin kallista ja rahat eivät riitä mihinkään, että miksi nämä ihmiset eivät osta käytettyä? Kun meillä oli lapset pieniä ja rahat tiukilla, ostin kaiken mahdollisen käytettynä; vaunut, rattaat, vaatteet, pinnasängyn, syöttötuolin, myöhemmin polkupyörät ja urheiluvälineet, myös sängyt ja kirjoituspöydät, valaisimet, matot, verhot. Ostan edelleen paljon käytettyä, vaikka enää ei niin tiukkaa olekaan, jääpähän rahaa vaikka kesälomareissuun ja on varaa ostaa luomuruokaa perheelle.

Nyt tässä sitten pähkäilen, että minne kuskaan nuo pari jätesäkillistä vaatetta. Varastoon on jäänyt myös mm. tuplarattaat, eivät kelvanneet kenellekään. Tai kelpasi yhdelle ulkomaalaistaustaiselle perheelle, mutta olisi pitänyt viedä ne heille kotiin asti ja kun en voinut viedä, niin jäivät varastoon.

Vierailija

Tavaroiden tuotto on täysin verrannollinen siihen, että mitä myy ja missä myy.

Lastenvaatteet liikkuvat lastenvaatekirpputoreilla todella liukkaasti, viikkomyynti saattaa olla päälle 400 euroa. Vintageroinat menevät Hietalahden kirpputorilla, Brunossa tai vaikka Jäähallilla samantien kaupaksi. '80-luvun tietokonepeleille syntyy tori.fi -palstalla jopa ostajia jonoksi asti. Facebook ja sen lukuisat kaupunginosamyyntiryhmät sekä Facebookin Marketplace ovat viimeisiä paikkoja joihin itse laitan mitään tavaraa myyntiin.
Kaikki tavarahan ei oikeasti kelpaa edes ilmaiseksi eteenpäin, silloin kannattaa heittää ne sekajäteastiaan ja ajatella asia niin, että päätyvät sentään lämpöenergiaksi sen sijaan, että ennenvanhaan ne olisi heitetty maantäyttökasaan siellä kaatopaikalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hsa

Kannattaa laittaa nettiin, jossa miehetkin löytävät noita. 

Aina tulee kyllä idiootteja vastaan, mutta se on vain kestettävä.

1) On jalkavaivaa ja pitäisi viedä heille ja kantaa asuntoon. Kiitos ei. Näitä on yllättävän monta.

2) "Olen yksinhuoltaja ja haen varmasti perjantaina". Perjantai tulee ja "oho, en tarvitsekaan enää, varmasti saat kuitenkin myytyä". Tai sitten on siirretty tapaamista jo kerran, ja sitten vasta luovuttu koko suunnitelmasta. Koko ajan pitää kuitenkin pitää varattuna.

3) "Otan tämän". Sitten radiohiljaisuus päälle ja tyypistä ei koskaan enää kuulu mitään.

4) "Voisitko maksaa minulle 10€ siitä, että haen tämän pois?" No en voi.

5) Variaatio #2:sta: "kaverini Joensuusta hakee tämän, kun on seuraavan kerran Bembölessä". Kaveri ei koskaan pääse tulemaan.

6) ex-avovaimolleni on huudettu jostain tavaran kunnosta, kun en ollut paikalla ja tuotu takaisin. Mies oli hakenut, vaimo todennut riittämättömäksi ja sitten oli tuotu takaisin aggressivisesti räyhäten. Kunto oli tarkasti selitetty ja kuvatkin oli.. Eivät vaan saaneet priimaa pilkkahintaan..

Jos tavara on ilmaista, sillä ei ole niin merkitystä, hakeeko vai eikö. Kunhan on tarjonnut. Jos tavara on halpaa (muutaman euron), niin sitten on enemmän ostajia liikkeellä, mutta jos on liian halpaa, niin ei heitäkään kiinnosta hirveästi nähdä vaivaa. 

Paras kokemus on sellainen, että idiootti-yh peruutti, oli unohtanut koko asian ja ei kiinnostanutkaan, niin otin toiseen ostajaan yhteyttä, joka oli lähettänyt vain viestin "haluan pöydän". Selvisi, että siellä oli lihaksikas venäläinen , joka ei osannut suomea tai halunnut puhua yhtään mitään. Hän otti pyödän kantoon ja käveli pois. Tässä meni 15 sekuntia. Hyvät kaupat. Lisäksi tuli alle 2 tunnin varoitusajalla, jatkuvien yh-oharien jälkeen.

ÄLKÄÄ NAISET OTTAKO TAVARAA, JOS TEISTÄ EI OLE SITÄ HAKEMAAN! 90% ohareista ja turhista viestittelyistä on tullut naisilta. 

PS. Minulla ei ole mitään yh-äitejä vastaan, mutta se on taas yksi asia, jonka jatkuvasti tuovat esiin ja sen pitäisi selittää kaikki ongelmat ja vastoinkäymiset - ja oikeuttaa ihan mihin tahansa. Kiitos ei, oppikaa pitämään sovituista asioista kiinni.

kyllästynytmamma

YH on jo nimenä oman itsen ala-arvostelu ja sillä tosiaan pelataan ja monesti kerätään säälipisteitä. Näin se vaan on ja harvempi on todellisuudessa yksinhuoltaja, kun on yhteishuoltajuus :)

Ja samat kokemukset naiskantilta. Kaikille pitäisi kuljettaa ja kantaa, kun ovat niin onnettomia. Itse kun olen hakenut niin yksin olen ollut valmis kantamaan pesukoneet ja muuta ja yksin nostanut auton perään ja en ole kehonrakentajakaan.

Ja jos joku hermostuu YH-kommentista, niin Kasvatin lapseni yksin ilman yhteishuoltajuuttakin ja en ole koskaan sanonut olevani YH-

El Närpiö

ENERGIAPUMMI,

on se termi jota näistä "tuaksa sen mun ovelle ja asennatkin viä paikoilleen"

- tyypeistä.

Mä vien tätä nykyä kaiken ehjän ja tarpeettoman kierrätyskeskukseen

(kysyn kavereilta ensin, olisko käyttöö, nytkin olis yks reititin ylijäämänä),

en tosiaan ala jostain femmasta iniseen ja toisia palveleen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Totta. Pidin juuri kirpparipöytää viikon ja saldo oli huikeat 13 e plussalla. Tavara oli siistiä ja ehjää, osa kuin uusia, ei puuttunut nappeja, kaikki oli pesty ja silitetty. Pöydän kävin siivoamassa joka päivä. Hinnat lähinnä "kunhan viet pois", eli suurin osa 0,5-2 e. Ihmettelen, että kun niin paljon valitetaan, miten kaikki on niin kallista ja rahat eivät riitä mihinkään, että miksi nämä ihmiset eivät osta käytettyä? Kun meillä oli lapset pieniä ja rahat tiukilla, ostin kaiken mahdollisen käytettynä; vaunut, rattaat, vaatteet, pinnasängyn, syöttötuolin, myöhemmin polkupyörät ja urheiluvälineet, myös sängyt ja kirjoituspöydät, valaisimet, matot, verhot. Ostan edelleen paljon käytettyä, vaikka enää ei niin tiukkaa olekaan, jääpähän rahaa vaikka kesälomareissuun ja on varaa ostaa luomuruokaa perheelle.

Nyt tässä sitten pähkäilen, että minne kuskaan nuo pari jätesäkillistä vaatetta. Varastoon on jäänyt myös mm. tuplarattaat, eivät kelvanneet kenellekään. Tai kelpasi yhdelle ulkomaalaistaustaiselle perheelle, mutta olisi pitänyt viedä ne heille kotiin asti ja kun en voinut viedä, niin jäivät varastoon.

Sukulaisilta sain käytettynä kaikki lastentarvikkeet, kirpparilta ja omista varastoista toivat erinomaisia vaatteita pilkkahintaan myös kaverit. Ja edelleen, kaveripiiristä löytyy kaikki se mitä en uutena osta. Tarjontaa on varmasti paljon enemmän kun on kysyntää, kai sinäkin tiedät, että syntyvyys on laskenut ja laskee edelleen? Ja jos et halua kuljettaa mitään vastaanottajalle, niin kuljeta sitten sinne minne ne isot roskat kuuluvat ja maksa siitä kaatopaikkamaksu. 

Outi Pyy

Minulla on tästä kirjoituksesta niin paljon sanottavaa ja kommentoitavaa (vaatetusalan ja tekstiilikierrätyksen ammattilaisena), etten tiedä mistä aloittaa... Olisin kommentoinut jotain melkein joka kappaleeseen. Tämä juttu oli mielestäni täysin turha, eikä siitä ole lukijalle mitään hyötyä. Näistä aiheista voisi kirjoittaa informatiivisemmin, eikä vaan jakaa huonoja henkilökohtaisia kokemuksia. Siihen on syynsä, miksi asiat ovat nyt näin. MeNaiset tuntuu nyt jostain syystä kirjoittavan vain hankalalta kuulostavia juttuja kirppistelystä ja käytetyistä tekstiileistä. 3 viikkoa sitten julkaistiin juttu siitä, miten kirppisvaatteissa saattaa olla luteita ja 2kk sitten juttua miten kirppiskengistä saattaa saada jalkasienen. Eivät nämä asiat todellakaan näin huonosti ole, mutta kuten em. kirjoituksista voi lukea, kuluttaja/toimittaja on tekstiilikierrätyksen ja tekstiilijätteen lajittelun kanssa aika hukassa. Veikkaan, että MN:n toimittajat eivät kirjoittaisi kirppiksillä käymisestä tai ylipäätään käytetyn vaatteen ostamisesta tähän sävyyn, jos toimittajat lukisivat esimerkiksi blogiani (www.outilespyy.com). Soittaisitteko Me Naiset seuraavaksi vaikka minulle, niin kerron kyllä mielelläni vinkkini ja toimintaohjeita kirppistelystä selviämiseen?

Mummo 50 v

Artikkeli on kyllä niin totta. Toista oli ennenvanhaa vuonna1992😂 Olin ihan äärettömän onnellinen kun sain serkultani useamman pussillisen käytettyjä vauvan vaatteita. Olen siitä vieläkin kiitollinen. Olen myynyt kirpparilla ehjää nykyaikaista tavaraa(ei mitään kuolinpesää😂)huonolla menestyksellä. Pöytä on hetken päästä, kun Jerusalemin pommitusten jäljiltä(anteeksi). Priimakuntoiset lasten vaatteet varastettu(koska en halunnut kaikkiin ostaa maksullista hälytintä)Lelut kulkeutuneet muitten pöytiin. Tuotto jäänyt todella pieneksi ja mikä vaiva! Olen lahjoittanut kierrätyskeskukseen. Tulevat hakemaan ovat ystävällisiä. Lahjoittanut facen roskalava sivustolla ja yrittänyt suhtautua kärsivällisesti av/yv vaikka en tajua mitä nuo edes tarkoittaa😂Olen tullut siihen tulokseen, että tää maailma hukkuu kohta kaikkeen tavaraan. Ja wishistä ym verkkokaupoista lisää hutiostoksia kiertoon(en oo tilannu, enkä tilaa!) Tää oli pienen ihmisen, kirjaimellisesti, kannanotto😊

Kirppistelijä

Riippuu paljon itsepalvelukirppiksestä, joku kirppis myy hyvin ja toinen ei. Minulla oli huhtikuussa pöytä viikon ja jäin 320 € voitolle. Minä silitän aina myytävät vaatteet ja se on varmasti ykdi syy, että se lasten t-paitakin menee kaupaksi.

Vierailija

Outi Pyy kirjoitti:
Minulla on tästä kirjoituksesta niin paljon sanottavaa ja kommentoitavaa (vaatetusalan ja tekstiilikierrätyksen ammattilaisena), etten tiedä mistä aloittaa... Olisin kommentoinut jotain melkein joka kappaleeseen. Tämä juttu oli mielestäni täysin turha, eikä siitä ole lukijalle mitään hyötyä. Näistä aiheista voisi kirjoittaa informatiivisemmin, eikä vaan jakaa huonoja henkilökohtaisia kokemuksia. Siihen on syynsä, miksi asiat ovat nyt näin. MeNaiset tuntuu nyt jostain syystä kirjoittavan vain hankalalta kuulostavia juttuja kirppistelystä ja käytetyistä tekstiileistä. 3 viikkoa sitten julkaistiin juttu siitä, miten kirppisvaatteissa saattaa olla luteita ja 2kk sitten juttua miten kirppiskengistä saattaa saada jalkasienen. Eivät nämä asiat todellakaan näin huonosti ole, mutta kuten em. kirjoituksista voi lukea, kuluttaja/toimittaja on tekstiilikierrätyksen ja tekstiilijätteen lajittelun kanssa aika hukassa. Veikkaan, että MN:n toimittajat eivät kirjoittaisi kirppiksillä käymisestä tai ylipäätään käytetyn vaatteen ostamisesta tähän sävyyn, jos toimittajat lukisivat esimerkiksi blogiani (www.outilespyy.com). Soittaisitteko Me Naiset seuraavaksi vaikka minulle, niin kerron kyllä mielelläni vinkkini ja toimintaohjeita kirppistelystä selviämiseen?
me naisten mainostajat tuo heille mainostuloa ja mainostajat myy uutta tavaraa

Vierailija

Paljonko kirjoittaja itse ostaa mitään käytettynä? Vai harmittelee sitä etteivät muut osta hänen uutena 20 maksaneita kumppareitaan? Loppupäätelmässäkin nostaa esiin kuinka jatkossa miettii tarkkaan ostopäätöstä, mutta ei sitä, että etsisi itekin jatkossa käytettynä tarvitsemansa

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat