Mikä saa muistisairaan käyttäytymään aggressiivisesti? Ja 5 muuta faktaa, jotka auttavat omaisia alkusokissa

Mikä saa muistisairaan käyttäytymään aggressiivisesti? Ja 5 muuta faktaa, jotka auttavat omaisia alkusokissa

Kuva: Shutterstock

Kun läheisen muisti alkaa hapertua ja käytös muuttua, omaiset joutuvat visaisten kysymysten eteen: Miten pidän oman kiukkuni kurissa?Lue koko juttu

Kommentit (3)

Noin 200 000 suomalaista sairastaa muistisairautta, ja määrä on kasvussa.

Kaikki muistisairaudet ovat eteneviä. Yleisin on Alzheimerin tauti, jota on noin 70 prosentilla kaikista muistisairaista. Toiseksi yleisimpiä ovat aivoverenkiertosairauden aiheuttamat oireet. Lisäksi on sekamuotoinen muistisairaus, otsa-ohimolohkorappeuma, parkinsonin taudin muistisairaus, päihdedementia ja Lewyn kappale -tauti. 

Elämäntapahoito on tieteellisestikin todettu toimivaksi. Riittävä uni, terveellinen ruokavalio, painon ja alkoholinkäytön hallinta, aivojen aktiivinen käyttö sekä liikunta suojaavat muistisairaudelta ja ovat tärkeitä myös, kun tauti on jo todettu.

Sairauden taustalla on insuliiniresistenssi ja ravintoaineiden puutos eli elintapasairaus. Puhutaan myös ns. tyypin 3 diabeteksesta tiedepiireissä.

Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia.

Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla) sairastua on suurentunut. Kuitenkin erilaisten elämäntapojen ja hoidettavien riskitekijöiden rooli on perinnöllistä riskiä merkittävämpi. Eli omasta fyysisestä kunnosta, verenkiertoelinten kunnosta ja elintavoista huolehtiminen vähentää Alzheimerin taudin riskiä merkittävästi ja jopa kokonaan. Lähde: Muistiliitto

Lyhyesti ennaltaehkäisystä:

Kalan Omega-3 -rasvahappoja (EPA ja DHA) sekä B-, C- ja E-vitamiineja sisältävät ruoat suojelevat aivoverisuonia ja auttavat aivoja voimaan hyvin. Tärkeintä on syödä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä, manteleita ja kalaa.

Aikuinen tarvitsee perusruokavaliossa n. 60-100 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa, mutta mieluummin 1000 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää, niin perunaa, viljaa tai riisiä.

Ja ravintolisänä Suomessa pitää syödä D-vitamiinia sekä kalaöljyä. Lähes kaikkien suomalaisten tiedetään kärsivän kalan Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin (onhan käytännössä mahdotonta saada riittävää D-vitamiinimäärää ruokavaliosta oli se millainen tahansa) puutteesta, joka vaikuttaa haitallisesti mm. aivojen terveyteen.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaille 50 µg ja yli 10-vuotiaille 100 µg päivässä. Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Riittävä D-vitamiinin sekä hyvien rasvojen saanti on erittäin tärkeää mm. aivojen toiminnalle. Aivoissa on kaikkialla D-vitamiini reseptoreita.

Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla 1-2 kertaa viikossa painon tai terveyden siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen. 

Liiku kohtuudella (ihan arkiliikunta riittää) ja vietä sosiaalista elämää. Muista riittävä lepo, rentoutuminen ja uni.

Älä tupakoi ja käytä alkoholia kohtuudella, jos käytät.

Lyhyesti:

monivitamiini
D-vitamiini 50 µg
Magnesium 400 mg
Kalaöljy, jos ei syö rasvaista kalaa 3 kertaa viikossa

= alle 10 euroa kuukaudessa

Yksi merkittävä seikka, joka jätetään tahallaan tai tietämättömyyden vuoksi kertomatta näissä elämätapa ohjeissa on, että todella monet lääkkeet heikentävät muistia ja aiheuttavat jopa pysyviä vaurioita aivoihin ja muuhun elimistöön.

Esimerkkinä ovat:

psykoosilääkkeet
masennuslääkkeet
unilääkkeet
nukahtamislääkkeet
kolesterolilääkkeet
epilepsialääkkeet (käytetään paljon muuhunkin vaivaan kuin itse epilepsiaan)

jne...

Lääkärin vastaanotolla pitäisi selvittää oireiden syy, sen sijaan että heti määrätään haitallisia lääkkeitä oireisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

elamanlaatu.fi on hyvä paikka hakea neuvoja, joista 100% perustuu kokemukseen, henkilöltä joka luennoi aiheesta mm. lääkäreiden tilaisuuksissa. Yksi tieto joka ainakin itseäni yllätti, oli se että sairaus vaikuttaa vain muistiin, aivot toimivat muuten ihan hyvin. Muistisairas kuulee, näkee ja ymmärtää sen minkä sinäkin, joten kaikenlainen vähättelevä tai moittiva puhetapa tulee kyllä rekisteröidyksi ja potilas pahoittaa mielensä kuten kuka hyvänsä. Tulee siis muistaa ylläpitää samaa kunnioitusta kuin muitakin, terveitä ihmisiä kohtaan, ja välttää mielipahan aiheuttamista tökeröllä käytöksellä tai sanavalinnoilla. Vaikkei asiat jäisi muistiin, ne satuttavat silti ja se on aivan turhaa kärsimystä. Kyllä se tauti riittää, ei tarvita mitään lisämausteita.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat