Tiina kyllästyi olemaan koukussa kännykkäänsä ja aloitti somelakon – päivänä numero 12 tapahtui jotain, mikä paljasti havahduttavan asian ny...

Tiina kyllästyi olemaan koukussa kännykkäänsä ja aloitti somelakon – päivänä numero 12 tapahtui jotain, mikä paljasti havahduttavan asian ny...

Arggg, miten vaikeaa! Entäs jos minut unohdetaan kokonaan? Kuva: Shutterstock.

Onnistuisiko elämä ilman sosiaalista mediaa? Tiina Leinonen halusi opetella järkevämpää ajankäyttöä ja piti vajaan kuukauden somelakon. Se osoitti jotain yllättävää.Lue koko juttu

Kommentit (4)

Vierailija

Kyllä se somelakko ihan hyvin onnistuu, jos vaan sopii kahvi- ja muita tapaamisia ihmisten kanssa, että on muuta sisältlö elämässä, mutta siinä pitää tietenkin olla itse aktiivinen niitä sopimassa. Mutta kyllä kaikki ovat sitten onnellisia, kun on nähty ihan naamatusten, somettajat ja somettomat! Sama addiktio kaikilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

En ole koskaan ollut somessa. Olen huomannut, että nykyään kaikki hyvätkään kaverit eivät ota usein yhteyttä. Eivät vastaa puhelimeen koskaan ja tekstiviesteihin vastataan laiskasti. Olen ajatellut sen johtuvan siitä, että he ovat kiireisiä ruuhkavuosien takia. En tiedä sitten, voisiko yksi syy olla se, että he ovat tottuneet pitämään ihmisiin yhteyttä vain somen kautta.

Vierailija

Olen eläkkeellä ja puhelimesta tuli pikku hiljaa työkaverini, seuralaiseni ja viihdyttäjäni. Yhtenä päivänä tein päätöksen, että vähennän somen käyttöä. Nukun asunnon toisessa kerroksessa ja jätän puhelimeni makuuhuoneeseen. Laitan aamiaisen, luen lehdet ja suunnittelen päivän ohjelmaa. Lähden usein aamulla lenkille. Jätän puhelimen kotiin. Aluksi kaipasin somea ja sitä maailmaa. Pikku hiljaa olen irtautunut puhelimesta. Käyn muutaman kerran päivässä tarkistamassa puhelut. Illalla vasta käyn somessa. Olen nykyään rauhallisempi ja teen enemmän mieluisia asioita. Nautin enemmän elämästä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat