Maria Veitolan yökyläily paljasti Aira Samulin vähemmän tunnetun, kovemman puolen: ”Vollaaminen on itsehillinnän puutetta”

Maria Veitolan yökyläily paljasti Aira Samulin vähemmän tunnetun, kovemman puolen: ”Vollaaminen on itsehillinnän puutetta”

Aira pitää kunnostaan huolta muun muassa vesijumppaamalla uima-altaassaan. Kuva: <span class="photographer">Sanoma-arkisto / Anna Huovinen</span>

Aira Samulin näytti Maria Veitolan ohjelmassa uuden puolen itsestään. Yökyläilyllä paljastui muun muassa, että Aira on piinkova bisnesnainen, joka aikanaan haaveili kotiäitiydestä ja suurperheestä.Lue koko juttu

Kommentit (14)

Mimmi974

Aira on rehellinen ja oikeassa. Elämässä ei selviä uikuttamalla ja itsesäälillä. Kunkin on pärjättävä niillä eväillä, jotka on saanut. Jokainen suomalainen saisi olla onnellinen, että on syntynyt tällaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Meillä on vielä sellaiset turvaverkot, että suunnilleen kaikista pidetään huolta.

Kaikkea ei kukaan saa ja on energian hukkaa miettiä omaa surkeuttaan. Parempi on asettaa uusia realistisia päämääriä ja kun ne saavuttaa, niin laittaa seuraavaksi rima korkeammalle. On voittajan tunne, kun itse saavuttaa jotakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pajupuu

Ihmisiä on erilaisia. Ihmislajin evoluutio tarvitsee tätä erilaisuutta. On niitä, jotka puskevat eteenpäin kuolettaen tunteet, menestyvät jne. On herkempiä, jotka kuuntelevat muita ja tukevat ehkä niitä kovapintaisempiakin välillä.

Koskaan ei etukäteen voi kenestäkään tietää, kuinka kriisissä reagoi. Toiset taipuvat, toiset katkeavat. En ymmärrä oikein, että pitää haukkua ulisijaksi, jos itkee helposti. Jotain kovaa sellaisessakin reaktiossa on. 

Aira on mahtava tyyppi, selviytyjä selkeästi. Parasta hänessä on ilo, vilpittömyys ja luonnonlapsen viattomuus. Se, että hän tanssahtelee, kun tanssittaa. Tanssi ja musiikki tuo iloa tänne synkkään Suomeen. 

Meitä on moneksi. Antaa meidän herkempien itkeä. Itkemme, nousemme ja jatkamme taas. 

Vierailija

Totta toinen puoli kirjoitti:
Kyllä mä silti mietin miksi kaksi lasta sairastunut. Olisiko Airassa vahingoittavaa narsismia?

Asiaton kommentti sinulta. Mielen sairaudet ovat usein periytyviä, esim. skitsofrenia.

ET

Totta toinen puoli kirjoitti:
Kyllä mä silti mietin miksi kaksi lasta sairastunut. Olisiko Airassa vahingoittavaa narsismia?

Ennenkuin kuin tuomitsee muita ihmisiä, kannattaa ottaa selvää faktasta:Jo pelkästään googlamalla selviää mistä skitsofreniassa on kysymys!

Vierailija

ET kirjoitti:
Totta toinen puoli kirjoitti:
Kyllä mä silti mietin miksi kaksi lasta sairastunut. Olisiko Airassa vahingoittavaa narsismia?

Ennenkuin kuin tuomitsee muita ihmisiä, kannattaa ottaa selvää faktasta:Jo pelkästään googlamalla selviää mistä skitsofreniassa on kysymys!

Skitsofreniasta ei ole olemassa mitään lopullista faktaa. Nykyisin kaikki toki selitetään geeneillä, koska se on helppoa (muille kuin skitsofreniaan sairastuneille, jotka voidaan näppärästi turruttaa lääkkeillä).

Vierailija

Täysin samaa mieltä Airan kanssa. Nykyinen aikamme on lapsellisen hedonistinen ja itsekeskeinen ruokkien lapsekkaita asenteita, missä kaikki pitää saada heti, nopeasi ja ilman vaivannäköä. Ja jos ei saada, niin siihen tarvitaan terapiaa tai muuta apua.

Vastoinkäymiset, elämän ikävät puolet kuuluvat elämään, ja maailmassa ei päästä eteenpäin ilman toimintaa ja tosiasioiden puolesta toimimista. Aira ei ole kova, hän on empaattinen ja realistinen ja osaa katsoa muuallekin kuin omaan napaan.

Itse olen hyvin herkkä ja elän  todella haastavien asioiden kanssa, mutta en käytä aikaani itsemiseen vaan toimintaan. Itkuni eivät auta niitä, kenen hyväksi toimin tai ketä autan. En todellakaan ole kova, vaikka en käytä aikaani vollottamiseen. Päinvastoin. Tunnen muiden tuskat ja kärsimykset, enkä halua jättää toisia pulaan, jos voin auttaa, vaikka voisin toki jäädä ylellisesti kärsimään ja vollottamaan. Tämä ei ole kovuutta, vaan vastuuntuntoa. 

Itsekeskeisiä tyhjänitkijöitä  riittää joka lähtöön ja tänä hyvinvoinnin aikakautena yhä enemmän, vaikka elämä on helpompaa kuin koskaan historiassamme. Jospa jokainen kynnellekykenevä keskittyisi toimimaan heikompien ja avuttomien puolesta (ovat vanhemmat, vanhukset, eläimet jne.) ja unohdettaisiin ne omat dramatisoidut tuskat ja omat pienet kärsimykset (tunnetuskat yms) niin maailma olisi paljon parempi paikka. 

Vierailija

Airassa on sitä soturia,taistelijaa joka osaa järkiperäistää asioita. Osaan kuvitella sen kun itsekkin olen 'kovan' äidin(yksinhuoltaja) lapsia jonka on olosuhteiden pakosta annettava maskuliinisuuden hallita itsessään että saa lapset pidettyä hengissä ja kengissä. Kovan arjen puurtajia. Siinä kasvatetaan niitä järkiperäisiä lapsia. Jotka kasvattavat itsenäisyyttään enemmän. Ne jotka ovat saaneet enemmän hellyyttä kotona, elävät enemmän tunnesiteissä. He ovat järkiperäisempiä lapsia lapsenomaisempia, jopa avuttomampia. He nojautuvat ensin toisiin ennenkuin alkavat itse puurtamaan. He kaipaavat enemmän huomiota itselleen, ehkä draamailevatkin enemmän ja tukeutuvat/ehkä takertuvatkin helposti toiseen osapuoleen. Vaistonvaraisesti he hakeutuvat parisuhteisiin, kyseenalaistamatta sitä. Järkiperäisillä huumorikin on vähän hurtimpaa koska he eivät hätkähdä vähästä. Eivät pelkää 'pöpöjä', osaavat jopa nauraa niille. He eivät kyseenalaista sinkkuuttakaan. Eli taustat vaikuttavat. Ja jokaisella on omat lahjakkuutensa. Ja omaa älykkyyttämme kykenemme kaikki käyttämään. Olemme niitä 'mestariteoksia'. Kun ottaa oikeita askeleita, tekee hyviä valintoja elämäänsä eikä 'vello' liikaa menneessä. Ottaa opiksi omista ja myös toisten virheistä. Ettei niitä tarvitse toistella. Sekin on sitä älykkyyttä.

Vierailija

Itsekkin olen miettynyt Airan antamaa kuvaa lapsilleen, tanssia, esiintymisiä ja itsensä laittamista nuorten
tyyliin, aina vaihdellen tyyliä muodin mukaisesti. Myös valinnut aikanaan monta kymmentä nuoremman miehen, joka c aiheutti skandaalin. Onkohan se aika ollut lasten kannalta liian stressaavaa?
Myös tämä miesten alkoholismi? Miten Aira käyttäytyi kotona? Yleensä ihmiset tekevät virheitä, varsinkin
jos rahan antaa vaikuttaa. Ei kerkeä olla läsnä, vaan työnarkomaanina juoksee rahan perässä, vaikka ei olis
tarviskaan. Kannattaa miettiä monelta kantilta.

Rienailija

Eikö sellainen liitetä nykypäivänä toksiseen ja vääränlaiseen maskuliinisuuteen että pusketaan eteen päin eikä näytetä negatiivisia tunteita kuinka itseen sattuu, eli jäädä "vollaamaan". Mutta jos ajatuksia esittää nainen, niin silloin se on ihan ok?

Jos sen sanominen naiselta on ok, niin eikö silloin oleteta että naiset yleensä ovat heikompia ja siksi heiltä sallitaan tällainen ulostulo?

Kunhan mietiskelen. Olisi kiva jos olisi aina ollut voimia jatkaa hammasta purren eikä olisi tarvinnut tukeutua muiden apuun ja olla muille riesaksi. Mutta mitä kauemmin yrittää jatkaa, niin sitä huonompaan jamaan saattaa päätyä.

Siksi vähän kaksiteräisiä neuvoja.

Kivioja

Aira on aikansa lapsi (ei tietenkään enää) mutta sotien aikaan ja niiden jälkeen on vaan ollut pakko pärjätä. Minä olen syntynyt -54 ja minulle opetettiin ettei saa olla heikko ja valittaa mistään, kielteisiä tunteita ei saanut olla tai ainakaan niitä ei saanut näyttää. Kaikki pehmeys ja hempeily oli luonteen heikkoutta. 

Ymmärtää rohkeita herkkiä!

Surullista! Vahvoja ei minun mielestäni ole olemassakaan,ja hyvä kun vielä on ihmisiä jotka uskaltaa olla "heikkoja".Tunteet kuuluu elämään ja tunteellisesti suuntautunut selviytyjä ilmaisee tunteitaan esim.itkemällä ja nauramalla ja uskaltaa kertoa tunteistaan muille ihmisille.Ja se vaatii rohkeutta,ja se jos mikä on "vahvuutta".Ihminen on fyysinen,psyykkinen,sosiaalinen ja henkinen kokonaisuus.Joten itketään kun itkettää! <3

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat