Kirjoitukset avainsanalla #YESICAN-viikko 1

Nyt hemmotellaan selluliittia

ja samalla koko kehoa + mieltä!

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Tärkeintä tässä hoitorituaalissa on, että sen tekee nautiskellen ja rauhassa,

omaa kehoa sen kaikkine kurveineen ja muhkuroineen ihaillen ja vaalien.

Omaa itseä kunnioittaen ja rakastaen.

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Olen huomannut tällaisen jännän jutun: kun johonkin lähtökohtaisesti ei niin miellyttävään asiaan kiinnittää oman huomion ja lempeyden, alkaa suhtautuminen sitä kohtaan vähitellen muuttua. Olen viime aikoina kohdannut tällaisella huomioivalla lempeydellä erityisesti kehoani, sillä se on kuluneen vuoden aikana muuttunut taas pitkästä aikaa pehmeämmäksi ja löysemmäksi. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen aidosti halunnut olla sinut oman nahkani ja omien pehmusteideni sisällä, tämä on vaatinut isoa hyväksyntää ja ymmärrystä. Jotta tuo on voinut tapahtua, olen kohdannut kehoani ja niitä ei niin miellyttäviä erityispiirteitä ja -alueita varsin konkreettisesti. Olen nimennyt yhden näistä kohtaamisrituaaleistani sellulittihemmotteluksi.

Itselläni on ollut selluliittia teini-ikäisestä saakka. Välillä se on näkyvämpää, välillä vähemmän. Aina sitä kuitenkin on erityisesti takapuolessa, yläreisien sivuilla ja masussa. En ole kuluneen viiden kuukauden aikana liikkunut juurikaan, vaan istua nököttänyt koneella ja palavereissa tämän meidän ihanan projektin tiimoilta. Sitä ennen oli noin 18 kuukauden ”liikunnaton” ajanjakso, johon kuului ensin vuoden ajan ympäriämpäri Suomea ja maailmaa reissaamista työn mukana ja sen päälle viime vuonna näihin aikoihin alkanut puolen vuoden intensiivinen pohdiskeluperiodi. Tuo viimeisin pätkä sai mieleni ja kehoni tietynlaiseen pysähtyneisyyden tilaan. En ollut enää aktiivinen, söin miten ja mitä sattuu enkä voinut henkisesti hyvin.

Mainos

Vuodenvaihteen tienoilla tämä alkoi näkyä kehossani, joka alkoi ensin pehmetä aktiivisen liikkumisen ja työnteon jälkeisessä taantumassa. Huomasin, että selluliitista oli tullut jälleen näkyvää ja mieleni meinasi lähteä soimaamaan itseäni. Päätin kuitenkin ottaa käyttöön ihan toisenlaisen selluliitin sulatuskeinon, nimittäin sen hellän huomioimisen ja hemmottelun. Tämä selluliittihemmottelurutiini hoitaa samalla koko vartalon ihoa saaden sen näyttämään ja tuntumaan kimmoisammalta. Rutiiniini kuuluu kuivaharjaus, jonka teen joko karkeilla luonnonharjasharjoilla, tai kuorintahanskoilla. Tämän jälkeen levitän selluliitin hoitoon tarkoitetun täsmätuotteen niille alueille, jotka kaipaavat erityishuomiotani ja lopuksi hoidan koko vartalon ihon voiteella tai öljyllä.

 

Tässä rutiini kohta kohdalta

• Kuori tai kuivaharjaa ensin sääret lattialla istuen.

* Tee pitkiä ja rauhallisia edestakaisia liikkeitä, älä hinkkaa.

* Anna yläkehon soljua liikkeessä mukana, jolloin teet samalla kevyen venyttelyn

 

• Siirry ylöspäin reisiin ja käy ne läpi kuorien/harjaten.

*Anna erityishuomiota niille alueille, joilla on neste- ja kuona-ainekertymää, eli sellulittia.

 

•Jatka kuivaharjausta/kuorintaa pepun alueella, pidä liikkeet edelleen rauhallisina ja hierovina.

 

• Seuraavaksi huomiota ja hemmottelua saa masun seutu ja kyljet.

* Tee liike tällä alueella pehmeän pyörittelevänä.

 

• Käy läpi myös käsivarret, muista hemmotella erityisesti ”Allit”, eli käsivarsien alapuolet.

 

• Kuori myös rintakehän alue hyvin kevyesti, pehmeän rauhallisesti vilkastuttaaksesi verenkiertoa.

* Selluliittihemmottelun kuorintaosuuden voi hyvin tehdä myös suihkussa, kylvyssä, tai saunassa.

* Muista silloin erityisen hellät ja keveät otteet, sillä kostea iho pehmenee ja sen kuollut pintasolukko irtoaa helpommin.

 

• Levitä tämän jälkeen täsmähoitotuote omille selluliittialueillesi.

* Tee tämä tietoisesti, anna selluliitille lempeyttä ja hellää huomiota. Selluliitti ei ole vihollinen!

 

 Rasvaa tai öljyä lopuksi koko kehosi sitä kunnioittaen ja ihaillen, ja nauti koko upeasta olemuksestasi.

 

Kommentit (2)

Kirsi

Kehoni on muhkurainen ja muuttanut muotoaan vuosien ja kilojen vaihdellessa. Elämän mukana siihen on tullut arpi jos toinenkin vammojen ja sairauden takia. Tällä hetkellä se on toipumisvaiheessa. Aiemmin stressasin enemmänkin ja selluliitti ja löllö ärsytti. Nyt ei enää. Tärkeintä on että olen hengissä ja kehoni toimii tällä hetkellä ihan ok. Tulevasta en tiedä, eikä minun tarvitsekaan. Mutta aion pitää kehostani ja ennenkaikkea minun on huollettava tätä kehoani. Ja ihon hoitoonkin pitää paneutua jo ihan terveydenkin takia. Aiemmin olen valitettavasti vähän sitä laiminlyönyt. Allien rasvailu on tärkeää! :D 

Mariela
Liittynyt18.6.2018

Moikka Kirsi! 

Ihanan positiivisesti kirjoitat, suhtaudut kehoosi ja itseesi ihailtavalla tavalla! Vuodet vierii, kilot niiden mukana. Elämä tapahtuu... Tärkeintä on juuri tämän sun viestin ydinsanoma: olen hengissä, muulla ei ole väliä. <3 Jatka tätä rakastamista ja hellää huolenpitoa! :) Kaikkea hyvää ja mahtavaa, että olet löytänyt tänne!

 

Sitkun ja Mutkun talo sijaitsee Lasikattolaaksossa, huikaisevan korkean Mukamuka-kukkulan rinteessä. Olet varmasti joskus kuullut heistä! Kukkula on niiiiiiiin korkea, että paksu pilvimassa on sitkeästi kerääntyneenä kaverusten talon ympärillä. Ikkunat täytyy melkein koko ajan pitää kiinni, etteivät pilvet työntyisi sisälle asti! Sitku ja Mutku ovat asustelleet kukkulalla jo pitkän aikaa. Kun kaveruksilta kysyy miksi he ovat sinne muuttaneet, ei kumpikaan oikein muista sitä. Se taisi olla niin, että Sitkun ja Mutkun ollessa pieniä he rakensivat yhdessä perheidensä kanssa talon kukkulan rinteeseen ja jäivät sinne lopulta keskenään asutelemaan.

 

Kaveruksilla on ideoita, ajatuksia ja unelmia,

joita he yhdessä ja erikseen pohdiskelevat.

 

Sitkulla on suunnitelmia! Hän usein suunnittelee itse muuttuvansa ja sen jälkeen toteuttavansa unelmansa. Tai sitten hän toivoo tilanteensa olevan jotenkin toisin, jonka jälkeen muutos voi tapahtua. Sitten kun pilvet kaikkoavat Sitku aikoo kiivetä kukkulan rinnettä ylös katsomaan mitä huipulla on. Harmittavasti pilvet eivät näytä kaikkoavan, joten Sitkulla on mielessään mainio ajatus: sitten kun talon katolle on rakennettu tuulimylly, joka huitoo pilvimassan sen ympäriltä, Sitku pääsee matkaan kukkulan huipulle. Tai sitten kun Mutku suostuu lähtemään mukaan, he lähtevät kukkulanvalloitusretkelle rohkeasti läpi pilvimassan. Yksin hän ei kyllä lähde! Tarttisi kyllä olla paremmat kiipeilyvarusteet ja huippukunto. Sitten kun jää kaikesta muusta aikaa, Sitku suunnittelee laskeutuvansa laaksoon hankkimaan kunnon varusteet. Mutta sitä ennen on vielä suunniteltava kestävyyskunto-ohjelma, tai rakennettava se tuulimylly.

 

Mutku haaveilee unelmiensa toteutumisesta, mutta aina on jokin este… Mutkun mielestä Sitkulla on hyvät suunnitelmat, kyllä hänkin haluaisi seikkailemaan ja kuntoilemaan! Mutta kun on niin paljon muuta puuhaa, tärkeämpiä hommia hoitamatta. Sitäpaitsi Mutku on sitä mieltä, ettei pysty asioihin, joista unelmoi tai Sitku hänelle ehdottelee, ja jää sen takia mielummin haaveisiinsa. Hän kyllä haluaisi ja voisi kokeilla kaikenlaista, mutta kun aina on joku tai jokin esteenä. Mutku kokee itsensä usein vääränlaiseksi voidakseen toteuttaa unelmansa. Hän ihan taatusti lähtisi Sitkun kanssa kukkulaa valloittamaan, mutta kun hänellä on niin huono kunto ja se rinnekin on niin kamalan jyrkkä. Sitäpaitsi  Sitku ihan taatusi kiipeäisi häntä kovemmalla vauhdilla. Ja onhan talon sisällä kuitenkin niin mukavaa ja turvallista…

 

 

•••••••••••••

Tunnistatko kaverusten ajatuksia omassa elämässäsi?

•••••••••••••

Majailetko Sitkun ja Mutkun kanssa

Lasikattolaaksossa Mukamuka-vuorella?

•••••••••••••

Kommentit (0)

Jotta arjessa jaksaa, on tärkeää, että varastoista löytyy monipuolisesti ruoka-aineita, joista voi helposti valmistaa maittavaa ruokaa ja eväät matkaan mukaan. Ihan ensimmäisenä kannattaa tehdä tupatarkastus jääkaappiin ja inventoida kuivaruokavarastot! Olen itse sekasyöjä. Suosin kasvisruokaa, mutta syön myös lihaa, kanaa ja kalaa. Kukin tehköön oman ruokainviksensä noudattamansa ruokavalion mukaan ja omat ruoka-aineallergiat ja -yliherkkyydet huomioiden!

Olen keittiökemisti, eli kokeilen kaikenlaista… Rakastan linssejä, niillä saa loihdittua ruokaisia ”Soul Food”-annoksia edullisesti ja helposti. Tykkään tehdä intialaishenkisiä tai Lähi-idän/Pohjois-Afrikan keittiöistä inspiroituneita ruokia, joita maustan monipuolisesti yrteillä ja kuivamausteilla tai maustekastikkeilla. Tykkään myös Aasia-fiiliksistä ruoassa. Siksipä kuivavarastoissani on myös eri riisilajeja, punaisesta riisistä tuli suosikkini toissakesänä Balilla! Se on maukasta ja kuulemma tekee erityisen hyvää suolistolle. Syön myös ihan perussalaatteja ja pasta-annoksia, mutta aina leikittelen mauilla ja tuoksuilla Itsensä ravitseminen ei saa olla tylsää! Varmista siis, että varastossasi on monipuolisesti riisiä/linssejä/papuja. Myös erilaiset siemenet tuovat kivan ja rouskuvan lisän ruokiin.

 

Tuore ja raikas jääkaappi!

Nyrkkisääntönä siis: tuoretta ja tarpeellista! Tuoreet vihannekset ja juurekset muodostavat hyvän perustan ruokavaliolle, puoli kiloa päivässä ei ole mikään vitsi. Tuore luonnonvoima, aka kasvikset pitävät huolta, että aineenvaihdunta pysyy oikealla tavalla liikkeessä ja suolisto voi hyvin.

Suosittelen lämpimästi päästämään irti kaikesta missä on lisättyä sokeria. Eli limut, mehut, jogurtit, välipalaherkut. Ja näitä ei ole tarkoitus korvata tuotteilla, joissa sokeri on korvattu makeutusaineella! Jos tykkäät syödä aamuisin jogurttia, valitse maustamaton luonnonjogurtti ja tuunaa se itse mieleiseksesi tuoreilla hedelmäpaloilla ja marjoilla. Makeutukseen toimii hunaja, tai pikkutilkka Agave- tai taatelisiiraapia! Ja pähkinät, NAM!!! Olen oikea orava, purkeistani löytyy tällä hetkellä viittä eri laatua. Tilaan näitä luomuna netistä puolen kilon säkin kerralla. Pähkinät ovat pelastaneet monessa tilanteessa ja niillä saa aamiaiskulhoihin, välipaloihin ja ruoka-annoksiin kivaa twistiä.  

Valmisruoat- ja kastikkeet kannattaa jättää kauppaan. Masu ja suolisto eivät taatusti pysy kunnossa, jos ruokavalio koostuu eineksistä. En ole mikään ravintotieteilijä, mutta sen verran osaan sanoa, että näitä purkkeja ja paketteja kun kääntää, niin lisäainelista on aikamoinen. Ja suolan määrä! Jos haluaa pysyä virkeänä koko päivän, on ruoan oltava monipuolista ja ravintorikasta. Einekset eivät sitä ole. Piste. :) Jos tämän viikon yhtenä teemana on ollut "Ei tekosyitä", toimii se tässäkin. Kiire ei ole tekosyy suosia eineksiä. I know, välillä on pakko turvautua hätäkeinoihin, mutta lähtökohtaisesti en keksi mitään riittävän hyvää tekosyytä mikä puolustaisi vallmisruoalla itsensä "ravitsemista".

Herkkukaappi tyhjäksi!

Ainakaan itselläni ei pysy sormet erossa vierasvarakekseistä/karkeista/mistä vaan, jos tiedän sellaisia jossain kaapin pohjalla luuraavan! Ei siis kannata pitää jemmassa mitään turhaa... Jos jotain, niin taateleita pahimpaan makeanhimoon. Juujuu, tiedetään! Eivät ole sama asia, kuin suklaa. Hallittu herkuttelu on täysin ok! Jos tiedät, etteivät herkut huutele kaapin perukoilta, vaan ihan oikeastikin pysyvät siellä vieraita varten, siinä tapauksessa pidä ihmeessä niitä säilössä. Itse en kykene hillitsemään omia herkkuhimojani, varsinkaan kun olen väsynyt tai on tietty aika kuukaudesta. Siksipä kotonani ei ole herkkuja, vaan himotuksissani joudun vaivautumaan kauppaan niitä hakemaan! Tuossa kohtaa ehdin kysyä itseltän, että tarvitsenko todella, vai himoitsenko? Useimmiten vastaus on jälkimmäinen, teen tietoisen herkutteluvalinnan ja painelen kauppaan! :D

Kommentit (5)

Seuraa 

Tässä blogissa Mariela Sarkima johdattelee lukijat matkalle kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hän on itse käynyt läpi ison elämänmuutosprosessin ja pistää nyt parhaat palat oppimastaan kiertoon. #YESICAN-blogissa Mariela jakaa inspiraatiota, harjoituksia, kauneudenhoito- ja hyvinvointivinkkejä sekä meditaatio- ja läsnäoloharjoitteita. 

Hyvinvointi on jo meissä, kaivetaan se esiin!

Me Naiset -lehdestä löydät Marielan #YESICAN-palstan ja paljon muuta ihanaa sisältöä. Tilaa Me Naiset #YESICAN-erikoishintaan tästä!


 

Blogiarkisto

2018
Elokuu
Heinäkuu