Huh, olipahan taas viikko. Se koostui liian lyhyistä yöunista, mutta myös erittäin opettavista kokemuksista. Läheisten iltaisin soittaessa ja kysyessä millainen päivä minulla on ollut, tuntuu, että sitä on vaikea joskus edes sanoin kuvailla. Taidealalla kun ne tunnit eivät ehkä ole sieltä ihan perinteisimmästä päästä. Perjantaina Emotional Awareness -tunnin jälkeen silmäluomet olivat taas itkusta turvoksissa ja olo muutenkin niin häkeltynyt, etten saanut kakistettua sanaa suustani. 

Olin koko alkuviikon stressin vuoksi niin pahalla tuulella, että huomasin tarkastelevani maailmaa hyvin negatiivissävytteisten linssien läpi. Olen kyllä jo tähän ikään mennessä oppinut, että liiallisella stressaamisella on tällainen vaikutus minuun. Siksi koinkin parhaaksi pitää turpani kiinni ja olla levittämättä turhaa pahaa oloa ympärilleni. Mieluummin pyrin käymään yhden syvällisemmän ja rakentavamman avautumiskeskustelun läheiseni kanssa, kun kiukuttelen kaikille lähettyvillä olevilleni. Kun mm. se stressaamani teatterihistorian suullinen esitelmä oli lopulta ohitse, tuntui kuin iso paino olisi lähtenyt hartioiltani. Samassa havaitsin olevani taas se oma peruspositiivinen itseni. 

Loppuviikon illat hujahtivatkin sitten mm. Movement Psykologia -analyysia kirjoittaessa ja Balm in Gilead -näytelmän harjoituksissa. Enää kaksi viikkoa esitykseen, jaiks. 

Loman jälkeen uusi lukujärjestyksemme täydentyi ensimmäistä kertaa joogalla. En ole tainnutkaan koskaan aiemmin olla fyysisesti läsnäolevan opettajan ohjaamalla joogatunnilla, sen sijaan online-joogaa on tullut satunnaisia kertoja kokeiltua. Etenkin tällä viikolla tuo kyseinen aamutunti oli kyllä erittäin tervetullut vastapaino kaikelle muulle ohjelmalle. Enkä olisi parempaa aloitusta viikonlopulle voinut toivoa.

Näytelmätreenejä<3

Niin mainiosti kuin treenivaatteissa ja tukka takussa viihdynkin, kaipaan hieman tällä hetkellä yhtä sellaista päivää, jolloin voisin vetää jalkaan muutakin kuin pieruverkkarit. Sutia huulille punaa ja mennä ravintolaan syömään. Viime päivinä olen ihastellut koulumatkoilla tanskalaisten rennon tyylikästä ja huoliteltua pukeutumista. Siellä ne vaan tuulessa ja tuiskussa sinnikkäästi painaa menemään keväisissä kuteissa. Itsehän poljen siinä rinnalla tuulitakissa ja retkeilytamineita muistuttavassa asukokonaisuudessa (sillä lämpö ja mukavuus ennen kaikkea). Hahaa!

Rentouttavaa sunnuntaipäivää!

Minä vedän sen tuulitakin jälleen niskaan ja suuntaan koululle tanssitreeneihin. 

<3:Venla 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa pohditaan elämän ihmeellisyyttä ja haastetaan lukija herättelemään omia ajatuksiaan. Toisinaan tartutaan ajankohtaisiin aiheisiin, paneudutaan syvemmin joihinkin elämän osa-alueisiin ja puntaroidaan mm. eettisiä ja ekologisia asioita. Teksteissä pysähdytään ihailemaan auringonlaskuja, nauttimaan arjen pienistä iloista ja etsitään tasapainoa kulttuurista, matkustelusta, luonnosta sekä urbaaneista betoniviidakoista. 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Marraskuu
2017
2016
2015
2014
2013
Tammikuu

Kategoriat