Viimeisen kahden viikon aikana on tullut laulettua yksin luokan edessä, hikoiltua koulun balettiesityksessä, puomitettua ja pidettyä teatterihistorian suullinen esitelmä ranskan barokista sekä Molièresta. Viimeinen koulupäivä huipentui contemporary method acting -tuntien ensimmäisten henkilökohtaisten projektien näytökseen. 

Vaikka balettikin oli haastavaa, kaikista suurinta päänvaivaa tuotti kuitenkin teatterihistorian esitelmä, sillä vaikka rakastan näyttelemistä, sen sijaan omana itsenä esiintyminen ja luennoiminen on kuulunut aina painajaisiini. Baletin arvioinnin perusteella kova työ ja harjoittelu oli ilmeisimmin tuottanut tulosta. Ja huh historian esitelmästäkin selvittiin.

Sydämeni meinasi pakahtua kaikesta siitä kauniista palautteesta mitä henkilökohtaisesta sooloprojektistani sain. En voisi paremmalla mielellä suunnata joululoman viettoon.

Syksy on ollut kertakaikkisen uskomaton ja ennen kaikkea mielettömän upeita ihmisiä täynnä. Olen niin iloinen, että polkuni johdatti minut Tanskaan ja juuri tähän kyseiseen kouluun. Pitkään aikaan en ole viettänyt näin jännittäviä päiviä ja lyhyt unisia öitä, mutta aikoihin en ole myöskään ollut näin onnellinen. Hurjan kiitollinen olo. 

Ihanaa alkanutta viikkoa toverit!

Kuvat esityksestäni: Constantin Gindele

"I finally found my planet."

<3:Venla

 

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa pohditaan elämän ihmeellisyyttä ja haastetaan lukija herättelemään omia ajatuksiaan. Toisinaan tartutaan ajankohtaisiin aiheisiin, paneudutaan syvemmin joihinkin elämän osa-alueisiin ja puntaroidaan mm. eettisiä ja ekologisia asioita. Teksteissä pysähdytään ihailemaan auringonlaskuja, nauttimaan arjen pienistä iloista ja etsitään tasapainoa kulttuurista, matkustelusta, luonnosta sekä urbaaneista betoniviidakoista. 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Marraskuu
2017
2016
2015
2014
2013
Tammikuu

Kategoriat