"Facebook...ei suinkaan ole se aikuinen sivistynyt yhteisömme vaan yläastelainen kovisten ja suosittujen tyttöjen julma ja laiton koulunpiha."

Facebook on pirullinen asia. Vihaan ja rakastan naamakirjaa autuaasti. Media, jossa on mahdollista ilmaista muutamalla kymmenellä merkillä kaiken olennaisen sadoille samassa hengessä eläville ihmisille, on kertakaikkiaan ainutlaatuinen. Silkkaa runoutta. Samainen pirunkone heittää kasvoillesi myös loputtomia ultraäänisikiöitä tai lomakuvia uuden tyttöystävän kanssa siitä tyypistä, joka jätti hevosenpuraisun kokoisen loven sydämeesi.

 

Olen alusta asti kokenut olevani oman elämäni facebook -mestari. Vuosien varsien suosikkistatuksia itseltäni ovat mm. ”Vallilalainen 32 v. nainen löi tissillä teinin tajuttomaksi. Ei henkivahinkoja.” tai ”Tuli Pellavasta ja tuli. Ja tuli.”. Kyseessä siis muinainen Pellava-rock, jossa päädyin pellon keskelle pelehtimään eräänkin teinin kanssa. Tai sitten hieman haastavampien aikojen rakentava erostatus: ”Tytöt, etsikää se **lkku, tuhotkaa se ja sirotelkaa suolaa jäänteisin, ettei siinä kasvaisi enää mitään koskaan.”

 

Suhteemme naamakirjan kanssa alkoi siis viattomasti mutta kuten kaikissa kovissa aineissa, portti ei kauan kiinni kolissut ja nyt olen tärisevä some -nisti, sormet rupisina näppäimistöstä. Olen yrittänyt lopettaa useammankin kerran, mutta kummisedän sanoin – se vetää minut aina takaisin. Ja nyt suhteemme on vakautunut siihen eittämättömään tosiasiaan: minulla ei ole vain tarpeeksi elämää, jotta malttaisin pysyä poissa facebookista.

 

En ole myöskään ainoa. Viittaan aikaisempaan väitteeseeni: Facebook on pirullinen asia. Salakavala, täysin pitelemäton, juonikas ja ennen kaikkea arvaamaton. Nyt kun naamakirja on asettunut arkielämäämme, muistuttaa se enemmän interwebin ulkopuolisia sosiaalisia rakenteita. Mutta paikka mikä siitä on tullut ei suinkaan ole se aikuinen sivistynyt yhteisömme vaan yläastelainen kovisten ja suosittujen tyttöjen julma ja laiton koulunpiha.

 

On niitä supermageita tyyppejä, joiden jokainen status herättää satojen tykkäysten vyöryn, joista osa on aina niitä ”hei, huomasittekste muut luuserit, että me muuten ollaan kavereita” -tykkääjiä. Sitten on kirkasotsaisia maailmanparannusprojekteja, kuten pelastakaa homot, saimaannorpat ja Ultra Bran artistien loppu-ura, joihin voi hyvällä omallatunnolla ja vähällä vaivalla käydä liittymässä, kunhan ne oikeat tyypit ovat vaan liittyneet eka ja Helsingin kiinteistövirasto varmasti vastustaa. Ja sitten ovat ne täysin ramdomit kulttuurihitit, jota jokainen itseään kunnioittava lapsiperheinen käpyläläishipsteri ei voi olla fanittamatta kulovalkean voimalla. Kuten nyt vaikka Pet Shop Boysin uusi levy, jonka hehkuttaminen nyt lähinnä tuo mieleen paniikin keskipakoisvoiman yllyttämän tarpeen todistaa vääräksi niin itselleen kuin maailmalle että keski-ikä ei ainoastaan kolkuttele vaan on astunut jo iloisesti sisään. ”Hei kyllähän mä vielä tiedän, mistä mageet skidit diggaa.”

 

Tyypit. Pet Shop Boys. Oikeesti?

 

Sanovat, että kaikilla on oikeus makuunsa. Höpö höpö, ei ole. Sama orkesteri joka lauloi jo vuosikymmenet sitten väsynyttä pappapoppia ja jonka pillerihatut oli jo silloin out. Ja ei, en ole kuunnellut uutta albumia. Enkä kuuntele. Aion vetää rajan - Irman oikeudella.

 

ps. Näihin ilmiöihinhän ei suinkaan kuulu NKOTBSB (New Kids on the Blockin ja Backstreet Böysin yhteisprojekti), jonka TÄYTYI tulla takaisin – kuten kuvasta näkyy...Hei oottekste muuten kuunnellut sen uuden – se on ihan mieletön! IIIIK!

Kommentit (15)

Vierailija

olipas laimea kirjoitus. Tällaista keittiöjournalismia Facebookista käytiin myös vuosia sitten, viime vuosikymmenellä.

Vallilan Irma
Liittynyt25.10.2012

Voi ei! Onko tästä jo kirjoitettu??!! Varmaan siellä interwebissä, eikös??!!! APUAPUA - pojoingpoinglunks (ääni, joka lähtee pakokauhuisesta sinkoilusta design -kaksioni seiniä pitkin) ja vielä viime vuosikymmenellä - mä en kestä!!!!! Mä en siis enää IKINÄ kehtaa kantaa mun pillerihattua ylpeydellä...varmaan tarvii myydä toi keittiö - jos se kirkastais mun imagoa. Tai sit palataa tohon aiheeseen seksi, kun se on kuitenkin ikituore. Mä oon NIIN pahoillani!

Irma

ps. Olen täysin tietoinen että kommenttini on hirveän asiaton ja keskenkasvuinen, mutta ei pysty oleen...I'm having waaaaaaaaay too much fun! Sori. 

 

Vierailija

Enpäs ole typerämpää kirjoitusta pitkään aikaan lukenut. Joku viitsii arvostella Pet Shop Boysin uutta levyä KUUNTELEMATTA sitä. Jos on sitä mieltä, että PSB on väsynyttä musiikkia, niin taitaa itse olla jo aika väsynyt omaan elämäänsä.

Vierailija

Huh, rimanalitus. Bändi, joka on tauotta tehnyt uutta musiikkia 30 vuotta, ei ole "väsynyt". Harmittaa niiden ihmisten puolesta, jotka eivät tunnista hyvää musiikkia.

Vierailija

Kiitos Irma, olet upeasti todistanut kirjoituksellasi että Suomessa on edelleen kaltaisiasi vatipäitä :). Elää ja voi hyvin. 

Vallilan Irma
Liittynyt25.10.2012

Voi ei! Pyhäinhäväistys! Naapurit ihan hermona kun noi kansanjooukot pihalla vaatii mua ristille! Mutta turhaan vaativat, naulailen täällä itse itseäni seinälle riippumaan jo - kuinka kehtasin sanoa mitään pahaa PSB:stä? Revin addun lähiöpelihousuni ja muutan Punavuoren kaduille hyvittämään syntejäni. (Niin siis heti, kun oon kivunnut sieltä seinältä alas.) Paha Irma, paha!

ps. Ah se ihana tunne, kun kirjoituksesi sanoma, hempeä vittuilu ja hienovarainen huumori on TÄYDELLISESTI ymmärretty. Kyllä, ymmärsitte oikein, tarkoitukseni oli ainoastaan parjata sokeasti Pet Shop Boysia. Kyllä. Kiitos osallistumisesta. 

pps. kuuntelen täällä nyt katuen uutta levyä. Kuulostaa ihan joulumusiikilta. Nyt ymmärrän kaiken!

Vierailija

Huhhuh. Ei oo kyllä kirjoittajalla kaikki Muumit laaksossa ja kynät penaalissa. Kannattaa kuunnella hieman enemmänkin, kuin vaan se yks biisi 80-luvulta ja nyt vaan muodon vuoks, että pääsee herjaamaan, uusin albumi. Silloin ehkä jopa tajuaisi jostain jotain. Pet Shop Boys -fanit ovat puhuneet. 

Vierailija

No mä ainakin tajusin Irman pointin. Mielestäni varsin tarkkanäköistä analyysia FB:n maailmasta, PSB vain esimerkinomainen sivujuonne koko kirjoituksessa. Omasta kaveripiiristäni en ehkä kuitenkaan löydä niitä "koviksia ja suosituimpia tyttöjä" ainakaan klassisessa merkityksessä, mutta sen sijaan paljonkin kulttuurialan intellektuelleja tai muita "tiedostavia" vaikuttajia, jotka kommenteillaan nokittelevat toisilleen omaa älykkyyttään loputtomasti todistellen. Samat tyypit eivät suin surminkaan, siis milloinkaan kommentoi/tykkää mitään "taviskavereiden" päivityksiä, vaikka mitä hauskaa olisi sattunut, tavis olisi tehnyt omin käsin kerrostalon tai synnyttänyt identtiset viitoset. Ovat todennäköisesti poistaneet tavikset uutisvirrasta kokonaan, koskapa mitä mielenkiintoista siltä rintamalta voisi älykkösuuntaan tulla, nada!

Vallilan Irma
Liittynyt25.10.2012

Joo, tää on hauska ilmiö - mielenkiintoista myös, että se pakostakin hiipii myös omaan käyttäytymiseen. Joskus huomaan ajattelevani nanosekunnin verran, että onko tää nyt hei ihan ok ja mitähän musta ajatellaan ja sitten tajuan, mitä juuri tuli kelattua ja olen ihan, että yääääk - kuinka monsteria! Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin mulla taisi ollakin mielessä juuri nää "tiedostavat vaikuttajat" kun nimesin uudestaan niitä koviksia...

Vierailija

Tajusin Irman pointin alkuperäisestä tekstistä mutta kommenteista (onko ne oikeesti Irman?!) välittyy fiilis henkisesti horjahtelevasta kiukkuiitasta. Eihän nuo vitsiksi tarkoitetut (ymmärsinkö oikein?) höpötykset ole hauskoja...MIstä asti blogistin on kannattanut loukata lukijaa?

Vallilan Irma
Liittynyt25.10.2012

Hei hei! Nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että en kertakaikkiaan pystynyt vastustamaan kiusausta kettuilla noille tosikoille... Ironiani ei tainnut ollakaan tällä kertaa ihan niin höyhenenkevyttä kuin kuvittelin, mutta onneksi ainakin kostuin kunnon naurut...joskus ei vain pysty pidättelemään. 

Sinänsä on mielenkiintoista tämä interwebin nimettömyys. Minua on tämän blogin puitteissa haukuttu vaikka miksi, rumaksi, taviaivoksi, läskiksi, liian vanhaksi, tylsäksi ja ties miksi muuksi viehättäväksi asiaksi ja olen aina miettinyt sitä, että eikös täälläkin pitäisi olla vähän niinkuin reilu peli. Jos webin nimettömyydessä lähdetään tälle linjalle, niin miksi minä sitten joudun hissuttelemaan ajatuksiani...ja syntyyhän rehellisestä dialogista myös joskus ihan mielenkiintoista keskustelua. Tässä tapauksessa kysymys oli kyllä ihan puhtaasti viihdearvosta, jota kaikki eivät varmaankaan jakaneet...hullut päivät ne on Irmallakin! 

Vierailija

Irma, nauroin kippurassa tekstiäsi. Piti se tänne tulla kertomaan ja nyt näen että moni on vetänyt herneen nenään. Oikeesti, häh? Klikkasin vahingossa tykkääväni ensimmäisestä kommentista (eli poislue se :)

Mä hihittelin ja nyökyttelin kaikelle, paitsi just se Pet shop Boys meni ohi. Siis niin välinpitämätän olen että he ovat julkaisseet uuden levyn etten edes tiennyt sitä. Eikä kukaan minua ole asiasta facebookin välityksessä valistanut. Onneksi. Mut toisaalta, jos on Pet shop boys -fani henkeen ja vereen niin kai sitä ottaa päähän että joku mollaa. Tai sitten ei. 

Mut mitä, onks oikeesti nää kaks poikabändiä jollain tapaa yhtyneet? :) IIIK, ihquu.

-Santtu

Vallilan Irma
Liittynyt25.10.2012

I NOU!!!!!! Siis mä en tajuu kuinka tää on vaan kadonnut ilman sen isompaa numeroa, tämä se vasta onkin uutinen. VÄÄRYYS! IHANUUS! OH!

Seuraa 

Blogiarkisto

2013

Kategoriat