Aloitan tämän kirjoituksen populistisella, punaniskaisen suorasanaisella sekä täysin vastuuttomalla otsikolla.

Aloitan tämän kirjoituksen populistisella, punaniskaisen suorasanaisella sekä täysin vastuuttomalla otsikolla. Tarkoitukseni ei ole edes yrittää lunastaa sitä vaan vain ja ainoastaan saada huomiosi. Toimiiko?

Niin toimii myös perussuomalaiset. Kovalla tahdolla ja sokeasti – niinkuin  aamuyön känniseksi.

Minusta Perussuomalaiset on parasta mitä Suomen politiikalle on tapahtunut vuosikymmeniin. Timo Soinia seuratessani kämmeneni kihelmöivät, sisällä kutittaa herkullinen kiherrys ja yhtäkkiä tekee mieli kuunnella Eppu Normaalia. Tunnelma vaalikeskusteluissa on kuin koomapotilaiden herätysleirillä. Yhtäkkiä se kiusallinen kansan ääneksi itseään kutsuva, sammakon näköinen mies viimeisenä rivissä onkin sijoitettu keskelle ja se pirun toimittaja antaa sen puhua siis KOKO AJAN! Ja tunnelma keskustelussa on jotenkin niin...keskittynyt. Yhtä keskittynyt kuin meininki siinä railossa missä Aron Ralston nakersi oman kätensä irti selviytyäkseen hengissä. Käsiä putoilee ja tutut puoluejohtajat ovat vielä enemmän sitä mitä ovat, kuin itsensä karikatyyrejä. Katainen ylimielinen vahanukke, Kiviniemi yhtä tapetin kanssa ja Urpilainen kiukkuinen ja terävä, joka tekee hänestä epäreilua kyllä vieläkin ärsyttävämmän. I-ha-naa!    

Valtapuolueiden suhtautuminen Timo Soiniin niinkin pitkään kuin viime vaaleissa oli sietämättömän elitististä ja ennen kaikkea typerää. Ei tarvita median lukutaidon velhoa ymmärtämään minkä viestin pääpuolueet antoivat ylenkatsoessaan Soinin selkosuomen politiikkaa. Halveksiessaan Soinin  sanomaa, halveksivat puoluejohtaat myös niitä jotka ymmärsivät sen. Huono veto. Nyt hymyt ovat hyytyneet ja hampaat kiristyneet.

Soinin sotajoukot näyttävät herättävän kiihkeitä ja suurimmaksi osaksi mielikuviin perustuvia tunteita – vähän niinkuin ydinvoima tai feminismi. Kaikilla on mielipide, puolesta tai vastaan. Soini on niinkuin ensirakastaja, joka kolkuttelee suomalaisten ovilla täynnä voitontahtoa ja rakastumisen herkkyyttä. Joiltain tulee pakostakin pakit, mutta toiset antavat saman tien. Suomi rakastaa ja vihaa Soinia – mutta keitä tämän Espoon Iglesiaksen joukoissa on? Kuka äänestää Perussuomalaisia?

Meistä kolmikymppisistä luontoa kaukaa rakastavista ja joka suuntaan suvaitsevista kaupunkilaisista olisi mukava ajatella, että Perussuomalaisia äänestää ne samat tyypit, jotka ”protesti”äänestivät Tony Halmeen eduskuntaan. Tämä demokratian voittohan oli meille sen verran vaikea käsitellä, että nimesimme sen protestiksi – eihän ne nyt tosissaan voineet olla. Mutta niin Taloustutkimuksen kuin Keskisuomalaisenkin teettämien tutkimusten mukaan perussuomalaisia ei kuitenkaan äänestä Jakomäen syrjäytyneet vaan keskimäärin 50 000 – 70 000 euroa vuodessa tienaavat 35 – 65 -vuotiaat miehet, joiden lempiauto on Merzedes-Benz. Huh huh, ei ihmekään, että punavihreillä naisilla nousee tekokarvat pystyyn. Tosiasia näyttää kuitenkin olevan se, että tätä ihmisryhmää ei suinkaan edusta täynnä vihaa sinne sun tänne äänestävä humalainen rähisijäjoukko vaan ihan perus (!) suomalainen, veroja reilusti maksava kaveri, joka ei löydä valtapuolueiden politiikasta mitään kosketuspintaa omaan arkeensa. 

Tämä samainen vaihtoehdottomuus on tuttua myös täällä Kallion rauhanlinjojen takana. Eikö olisi mukavaa, jos Suomessa olisi puolue, johon voisi poimia kaikki ne hyvät tyypit kaikista puolueista ja joka lupaisi loputtomasti rahaa taiteelle, kaiken kattavaa, ikuista tasa-arvoa sekä edullista ja täysin puhdasta vaihtoehtoa energiakriisiin. Kuinka moni meistä olisi valmis luottamaan tällaiseen punavihreään messiakseen (ei, nyt en puhu Arhinmäestä...) ja antamaan äänemme paremman Suomen puolesta, ihan vain ajattematta – tai sitten ajatellen ja uskoen.

Osmo Soininvaara kutsuu perussuomalaisia politiikan parasiiteiksi, jotka hyödyntävät vallitsevaa tyytymättömyyttä tarjoamatta mitään todellista vaihtoehtoa. Perussuomalaisia on kritisoitu vastuuttomuudesta, epärealistisuudesta ja tietenkin siitä kirotusta populismista. SMP:n testamenttaava suomalaiskansallinen populismi onkin kieltämättä sekava soppa kaikenlaista arvoa ja epäarvoa, josta jokaisen on helppo löytää jotain hyvää ja pahaa. Soinin julistuksessa on kuitenkin jotain mihin ainakaan minä en ole törmänneet toviin. Uskoa, ideologiaa ja politiikan paloa. Soini on visionääri, Soini haluaa muutoksen, Soinilla on unelma – se, että se on meidän mielestämme paha unelma, ei jumalauta tee siitä väärää. Se tekee siitä demokratiaa, rakkaat ystävät.

Onnea äänestykseen, tasapuolisesti itse kullekin!

Lähteet:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/totuuspuntari-ovatko-perussuomal...

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Soininvaara+Perussuomalaiset+on+po...

Kommentit (1)

Pilvi

Paula, lopulta oli pakko kommentoida,
Ma olin niin uskomattomasti nauttinut sun blogistasi. olen joskun samaa mielta kanssasi, joskus eri, mutta aina ihailen sun taitoasi sanojen kanssa. sa olet kuin taidemaalari :o) "Tunnelma vaalikeskusteluissa on kuin koomapotilaiden herätysleirillä"..Who comes up with this ????? jatka samaa rataa, ainakin mina taalla rapakon toisella rannalla olen ihan hurmiossa suomen kielen iloista !!!'
KIITOS !!!
- Pilvi

Seuraa 

Blogiarkisto

2013

Kategoriat