Matkalla tänne

Lukioni viimeisenä vuotena masennuin pahasti. Murheet ovat aina suhteellisia. Valtavaksi luulemani pienen maailman seinät kaatuivat ja minä valvoin viikkokausia. En enää muista silloisia ongelmia mutta muistan miten suunnittelin pääseväni niistä. Halusin muuttaa Prahaan, missä kaikki tapahtui juuri nyt, jokaisella hengenvedolla jonka tuhlaan Helsingin tylsillä kaduilla.

 

En muuttanut Prahaan, muutin Peipohjaan. Silloisen poikaystäväni porukka löysi kansanopiston, jossa opiskeltiin kaikennäköisiksi taiteilijoiksi. Loppupeleissä ainoastaan minä päädyin sinne, pojat sitten jäivät kotiin ja perustivat ATV:n. Elämä jatkui ja Praha jäi. Moneksi kymmeneksi vuodeksi.

 

Päädyin kaupunkiin vihdoinkin sitten viime viikolla. Hyvin eri tavalla kuin olin suunnitellut. Hennattu punainen tukka on ollut jo kauan poissa ja matkakumppani oli äiti. Teimme turistibussikierroksen ja joimme pienen oluen iltaisin. Oli oikein mukavaa. Praha oli kaunis ja kylmä.

 

Mietin tallustellessani äidin tahtiin kaupungin katuja, millaista minulla olisi ollut, jos olisin lähtenyt. Olisinko ollut onnellinen? Olisinko pelännyt? Olisinko osannut suojella itseäni, elää rohkeasti, lähteä oikeiden ihmisten matkaan? Ajatuksissani on samaan aikaan rakas ystävä, joka taas puolestaan lähti ja vietti Prahassa parikymppisenä vuoden. Kuvittelen hänet vuosituhannen alussa savuisiin kuppiloihin puhumaan kirjallisuudesta ja mittailemaan maailmaa uuden säihkyvässä itseluottauksessa. Elän viikon verran kahta todellisuutta, nuoruuteni mahdollista maailmaa ja tämän hetken joulutorireissua. Viikon lopussa osaan pistää jo tämänkin kummituksen pois. En lähtenyt silloin, koska lähdin muualle. 

 

En tiedä ovatko omani olleet ne parhaimmat, mutta teitä kuitenkin, elämän varsilla. Onnellinen osaa päättää tiensä oikeaksi. Minä tilaan kaakaon, kun äiti juo lasin viiniä, pistää vähän ranttaliksi. Praha on kaunis mutta kylmä. En olisi tainnut olla onnellinen täällä. En ainakaan samalla tavalla kuin nyt.

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Blogiarkisto

2013

Kategoriat