Reissun päällä sattuu ja tapahtuu

Tullessani San Juaniin kuvittelin löytäväni sisäisen rauhan ja leppoisat iltapäivät jolloin istuskelen joogan jälkeen tekstin ääreen ja syleilen sisäistä taiteilijaani. Tämä sitkeä mielikuva seuraa minua itse asiassa jokaisen matkani alussa – kunnes sitten aivan kuin huomaamattani löydän itseni taas chicken busin (paikallisbussi, joka saa nimensä siitä, että kyydissä on useimmiten kirjava joukko erilaisia kotieläimiä kuten kanoja) kyydistä, vierestäni matkanyssykkä, matkalla jonnekin täysin sattumanvaraiseen määränpäähän. Yksi johtolanka seikkailuissani kylläkin on – valitsen kohteeni lähinnä sen perusteella kenen kanssa sinne on mahdollista matkustaa. Melkein tärkein tekijä matkan tekemisessä kun tosiaan on se kenen kanssa sen jaat ja olenkin tässä suhteessa ollut erittäin onnekas...mitä mielettömimpiä tyyppejä on pyrähdellyt paikalle, kasvoillaan iso hymy ja mukana aimo varasto hyviä tarinoita.

Tässä teille hieman kuvakirjoa viime viikkojen seikkailuista Nicaraguassa – matkaa on tehty aivan pohjoisesta Aserradoresin pikkukylästä Managuaan asti! Kuvat tulevat eri postauksissa, jotta niitä olisi mukavampi lukea - ne löytyvät heti tämän kirjoituksen jälkeen eli ei muuta kuin alaspäin selaten...Enjoy, ensimmäiseksi mennään Ometepen mystiselle tulivuorisaarelle, jee!

Ometepen saari koostuu kahdesta tulivuoresta, josta toinen on aktiivinen. Saari on kummallinen paikka - jotkut se lumoaa niin, etteivät he pääse lähtemään saarelta kuukausiin. Itse olin Ometepellä vain pehmeän ja väsyneen onnellinen - ja joka päivä vielä vähän pehmeämpi, ja väsyneempi - ja onnellisempi...kunnes tajusin, että hitto, nyt on pakko lähteä kun vielä voi! Ometepellä killuttiin järvessä ja tehtiin mm. lautta kierrätetyistä pulloista Julianin ja Maleikan kanssa sekä järjestettiin juhlalinen vesillelaskuseremonia!

 







Kommentit (0)

Seuraa 

Blogiarkisto

2013

Kategoriat