Laiskan ja vähän pyylevän marsun pyörä

Pyörittelen aiheita kuin irtokarkkeja. Herkullisia mutta vähän liian kuluttavia – ei tee mieli tarttua mihinkään, en jaksa olla mitään mieltä. Olen väsynyt. Mutta en sillä sisukaluja popsivalla harmaalla uupumuksella vaan ihan vaan väsynyt. Päiväni tehnyt.

 

Aamulla menen töihin, tulen kotiin, kävelytän lainakoiraa, luen vähän kirjaa sängyssä ja putoan päikkäreihin. Katselen sitä Sarasvuota loppusuomen kanssa ja nukahdan kohtapian sen jälkeen. Ja sitten teen saman seuraavana päivänä. Ja sitä seuraavana. No ainakin vähän niinkuin.

 

Olen solminut vakituisimman työsuhteeni neljään vuoteen. Hyvin epätasaisen ja määräaikaisen mutta menen joka tapauksessa samaan taloon joka viikko ja tapaan samat ihanat ihmiset. Minusta on tullut ope kevään ajaksi. Se on kivaa.

 

Ja voin oikeastaan aika hyvin tässä pienessä oravanpyörässäni. Tai laiskan ja vähän pyylevän marsun potkupyörässä.

 

Sitä isoa pyörää olen ollut paossa jo neljä vuotta, pitkin poikin maailmaa. Minulle on tainnut kasvaa maine ihmisenä, joka on onnistunut irtiotossani – ainakin niiden joukossa, jotka eivät ole joutuneet katsomaan kapuiluani ja kipuiluani liiankin läheltä. Aika usein joku sanoo tai kirjoittaa, että haluaisivat lopettaa ja lähteä. Ja kysyvät minulta jotain yksityiskohtaa vaikka oikeasti kysymys onkin: pärjäänkö? Onko se mahdollista? Minusta on tullut vähän tällainen virallinen oravanpyöränpakolainen. Ja sanon sen minkä he haluavat kuulla. Pärjäät. On se. Vaikka juuri silloin ehkä olenkin kompastunut pahasti ja vielä ilmalennossa matkalla rotkon pohjalle. Mutta mikä minä olen kieltämään kenenkään seikkailua?

 

Pakolaiset pääsevät aina joskus kotiin tai koti kasvaa heidän ympärilleen. Minä olen jo ehtinyt kaivata jokapäiväistä leipää ja tylsempiä päiviä. Liikkeen pysähtymiseen on vaikea tottua, mutta kun istuu vähän hailakammassakin auringossa tarpeeksi pitkään niin lämminhän siinäkin tulee. Arki on uusi äärielämykseni. Hurjaa.

 

AI NIIN - ja hyvää ystävänpäivää! Kaikille ja paljon lempeä Vallilasta!

Kommentit (0)

Seuraa 

Blogiarkisto

2013

Kategoriat