Rakastamme mieheni kanssa molemmat lappia. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun olimme lapissa ruska-aikaan ja ihastuimme entistä enemmän. Riippuu vähän lähteestä tai kertojasta, mutta optimaalinen ruska-aika on syyskuun toisella tai kolmannella viikolla. Tietysti myös lämpötilat ja sateet vaikuttavat ruskaan. Majapaikkamme isäntä kertoi, että viime vuonna ruska oli henkeäsalpaava, mutta mielestämme nytkin oli todella kaunista.

Tällä kertaa halusimme lähteä lomalle koirien kanssa ja tutustua meille uuteen kansallispuistoon. UKK Kansallispuisto sijaitsikin ihan siinä majapaikkamme "kulmilla".Olimme tavanneet Vuotson Majan isännän kevättalvella Tampereella messuilla ja päätimme jo silloin, että majoitumme siellä. Vuotson Maja on viihtyisä ja siisti B&B-paikka nimensä mukaisesti Vuotsossa. Vuotso sijaitsee noin 40 kilometriä Saariselän alapuolella eli aika pohjoisessa jo mennään. Jos kiinnostaa, niin lukekaa vielä tarkemmin heidän sivuiltaan http://vuotsonmaja.fi. Paikalla on todella mielenkiintoinen historia. Majoituimme päärakennuksessa huoneistossa johon kuului oma pieni keittiö ja wc. Suihkutilat ovat yhteiskäytössä. Itse varasimme melkein joka illalle saunavuoron erillisestä rakennuksesta. Majoituksen hintaan kuulunut aamupala oli juuri sopiva. Lisämaininta Vuotson Majan emännän Eeva-Liisan hauduttamalle kaurapuurolle. Harvoin saa niin ihanaa puuroa.

Ruska-aika on vilkasta lapissa. Oman kokemuksemme mukaan matkailijat olivat pääosin eläkeläisiä. Suosituimmilla reiteillä riitti siis menijöitä, mutta mielestäni porukkaa ei ollut liikaa. Itse kuitenkin lähdimme lappiin ruskan lisäksi etsimään luonnonrauhaa. Reittejä löytyy kaikenmittaisia ja melkein kaikentasoisille kulkijoille. Vaellusreitit ovat myös hyvin merkittyjä, joten eksymistä ei reiteillä tarvitse pelätä.

Koska matkustamiseen menee koko päivä (pysähdyksineen n.11 tuntia), oli meillä käytettävänä kolme kokonaista päivää. Olimme varanneet majoituksen neljäksi yöksi, koska halusimme olla loppulomasta vielä pari päivää kotona. Kahtena päivänä kävimme vaeltamassa ja viimeisenä päivänämmä lapissa tutustuimme kultamuseoon ja kävimme kylpylässä ja syömässä Saariselällä. Majapaikan omistajien suosituksesta ensimmäisen päivän vaellus suuntautui Luulammelle. Luulammella on viihtyisä taukotupa, missä on kahvila. Monella reitillähän on vain päivätupia, missä voi omat eväät syödä. Luulammen reitille pääsee esimerkiksi Suomen Latu Kiilopään luota ja matkaa tulee sieltä n. 12 kilometriä.

Toisena päivänä kohteemme oli Ruma-Kuru. Maailman kaunein Ruma-Kuru kuten sitä mainostetaan. Jätimme auton Laanilaan ja lähdimme siitä reitille. Satuimme valitsemaan reitin missä ei tullut yhtä ainutta ihmistä menomatkalla vastaan, Oli kuin olisimme olleet ainoat ihmiset koko maailmassa. Ruma-Kuru oli kohteena suosittu, joten kulkijoita oli suht paljon sieltä pois. Saariselältä menee Ruma-Kurulle todella tasainen reitti, joten perille pääsee huonompikin jalkainen, jos muuten kuntoa riittää. 

Tarkoitus oli vielä valloittaa Pyhä-Nattanen viimeisenä päivänä. Keli oli kuitenkin sateinen ja majapaikkamme isäntä varoitteli loppureitin olevan haastavan liukas sateella. Päätimme jättää sen toiseen kertaan ja suuntasimme kultamuseoon. Rakastan museoita, mutta täytyy tunnustaa, että olin hieman skeptinen kultamuseon suhteen. Yllätyinkin positiivisesti ja voin lämpimästi suositella kohdetta. Kultamuseo on yllättävän iso paikka, sisällä ja ulkona on nähtävää. Museossa on kattavasti käyty läpi sekä Suomen että ulkomaiden kultaryntäykset ja kullankaivuun historia.

Kävimme muuten torstaina myös Saariselällä kylpylässä. Siitä ei ole juurikaan sanottavaa. Todella pieni ja ankea. 

Mitenkäs koirat? Meidän cairnterrieri Kyösti on autoillut pennusta asti. Kyöstillä on oma koppa, missä hän matkustaa. Kyöstillä on tapana, että kun koppa tuodaan eteiseen, menee hän samantien sisään. Tietää, että reissuun ollaan lähdössä. Ellakin matkustaa autossa suht hyvin. Pahoinvointia ei onneksi tule. Tämä pitkä reissu oli ensimmäinen missä hän kunnolla ajomatkoilla rentoutui ja jopa nukkui autossa. Menomatkalla yövyimme Oulussa Sokoshotelli Areenassa. Kiva hotelli, mutta liian keskustassa koiria ajatellen. Oma moka. Kyöstiä tämä ei tietenkään haitannut, mutta Ella ei tehnyt tarpeitaan, koska ihmisiä oli koko ajan liikaa. Meidän koirat ovat luonteeltaan hyvinkin erilaisia. Toki täytyy muistaa, että Kyösti on ollut meillä pennusta saakka, eikä ole ikinä kohdannut mitään pahaa ihmisten suunnalta. Ellasta taas emme tiedä mitä kaikkea kauheuksia on joutunut kokemaan Romaniassa. Kyösti on kiinnostunut kaikesta ja kaikista kun taas Ella lähtökohtaisesta pelkää kaikkea muuta paitsi omaa perhettä.

Plussana hotellissa oli koirille annettavat goodiebagit herkkuineen ja kakkapusseineen. Pieni juttu sinällään, mutta koiranomistajat tykkäävät.

Kaikenkaikkiaan matka meni hienosti. Koirat menivät vaelluksilla sujuvasti, majapaikka oli viihtyisä ja lappi - aina yhtä ihana.

Kertokaapa onko teillä lapissa jokin suosikkipaikka. 

-Johanna

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mistä on tämä blogi tehty?

Rintamamiestalon remontoinnista, puutarhan kuopsuttamisesta, ekologisesta muodista ja kauneudenhoidosta ja kotimaan matkailusta.

Niistä on blogini tehty.

 

"On kaksi tapaa elää:

joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä,

tai niin, että kaikki on ihmeellistä."

-Albert Einstein-

Blogiarkisto

Kategoriat